Näkökulma: Ainoa pysyvä asia on suomalaisen raakapuun hinta

Suomalaisen raakapuun hinta junnaa paikoillaan, vaikka muualla Euroopassa metsien kerrotaan kasvavan kultaa.

Herakleitos sanoi vain muutoksen olevan pysyvää. Myöhemmin hiukkastutkijat ovat osoittaneet hänen olleen oikeassa.

Kaikki materia on dynaamisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, kun universumissamme mylläävät voimat saavat atomin pomppimaan ja värisemään mukanaa.

Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että kvanttitason ero sinun ja minun välillä on vain atomiemme tämän hetkiset koordinaatit. Tai niin kouluissa ainakin opetetaan.

Tosin luulen heidän kaikkien olevan väärässä. Tai itse asiassa olen varma siitä, että he ovat väärässä. Olen nimittäin löytänyt lähes aukottoman todisteen siitä, että jotkin asiat ovat ja pysyvät aina ja ikuisesti.

Ei tarvinnut kuin vilkaista suomalaisen raakapuun hintakehitystä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Housuissa pitelemistä

Suomi on kuluttajahinnoiltaan yksi Euroopan kalleimmista maista.

Tästä huolimatta raakapuun hintamme on vuodesta toiseen Euroopan alhaisin. Jopa Itämeren halvoissa rantamaissa tukista voi tänä päivänä saada 125 euroa.

Ruotsista puhumattakaan, jossa hinnat jatkavat nousuaan.

Saksassa raakapuun arvo ampaisi kesällä ennätyslukemiin. Parhaimmillaan meno yltyi niin villiksi, että raakapuun hinta ponkaisi 50 prosentin kasvuun. Siinä varmasti oli Jürgenillä ja Uwellakin nahkahousuissa pitelemisestä.

Suomessa sen sijaan ei nähty kummoistakaan nousua. Kasvu jäi selvästi alle odotusten noin 4,0-6,8 prosentin tietämiin. Tosin tämä tuskin tuli kennellekään yllätyksenä, sillä kaikkeen tottuu, kun tarpeeksi ehdollistetaan.

Vuonna 2011 männyn reaalinen kuutiohinta oli 58,83 euroa, kun vuonna 2020 se oli enää 58,31 euroa. Kuluvalla viikolla männyn kuutiohinta oli 60,47 euroa.

En ole kummoinenkaan pörssimeklari, mutta jopa minä pidän 11 vuoden tuottoa kohtuuttoman huonona, kun ottaa huomioon puuston kasvuvauhdin näillä lakeuksilla.

Enemmän kuin tuhat sanaa

Raakapuun kehnoon hintakehitykseen vaikuttaa useat eri tekijät. Ehkä markkinoita manipuloidaan tavalla tai toisella? Tai kenties kyse on edunvalvonnasta, joka ei selvästikään pelaa niin kuin sen kuuluisi pelata.

Toisinaan on ainakin vaikuttanut hieman siltä, että maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pelaisi ihan väärään pussiin, ja ajaisi pikemmin metsäteollisuuden kuin metsänomistajien asiaa.

Käytännössä se on todennut suoraan, että sille on se ja sama, mitä metsänomistajat tienaavat, kunhan puoli-ilmaista raaka-ainetta riittää myös tulevaisuudessa.

Metsänomistajia on kyllä kehoitettu kilpailuttamaan raakapuunsa, mutta on vaikea kilpailuttaa jotain sellaista, jossa ei ole kilpailua.

Sanonkin tämän nyt käsi sydämellä ja täysin ilman torahampaita. Jos minun meriittini olisivat samaa luokkaa kuin MTK:lla, niin en usko, että saisin pitää vakanssiani kovinkaan pitkään.

Eikö pelkkä raakapuun hintakehityskin jo kerro enemmän kuin tuhat sanaa?

Kartelleja ja manipulointia

Toinen syy on Metsähallituksen kummallinen asema toimialalla. Metsähallitus kykenisi jopa yksin horjuttamaan puun hintaa suuntaan jos toiseenkin, mutta sen sijaan se päättänyt pitää sitä panttivankinaan.

Tästä syystä kysynnän ja tarjonnan laki eivät eivät pääse kohtaamaan tavalla, jolla niiden soisi kohtaavan

Kolmas syy on suomalaiset metsäjätit UPM, Stora Enso ja Metsä Group, jotka on tuomittu vuosina 1997–2004 pyöritetystä laittomasta hintayhteistyöstä eli kartellista. Tuolloin tehtyjen arvioiden mukaan jopa 400 000 metsänomistajaa myi metsäyhtiöille raakapuuta tietämättä niiden kartellisopimuksista.

Erikoista kyllä, mutta käräjäoikeus sekä korkein oikeus katsoivat myöhemmin kumpainenkin, ettei vuosikausia jatkuneesta kartellitoiminnasta koitunut taloudellisia vahinkoja metsänomistajille, vaikka sen ensisijainen tarkoitus oli nimenomaan pitää raakapuun hinta kurissa.

Taas tutkinnan kohteena

Euroopan komissio aloitti jälleen tutkimaan UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren toimintaa lokakuussa 2021. Syy on sama vanha. Tällä kertaa  yhtiöiden epäillään rikkoneen EU:n kilpailulainsäädäntöä sellukartellin muodossa.

Metsäteollisuudella on onneksi pitkät lobbaamisen perinteet.

Aikaisemmasta tuomiosta ja sittemmin nousseesta uudesta tutkinnasta huolimatta raakapuun hinta ei ole tälläkään kertaa seurannut Euroopan markkinakehitystä.

Ei, vaikka esimerkiksi viime elokuussa Suomeen tuotiin puuta jopa 56 prosenttia vähemmän kuin edeltävän vuotena.

Turuilta ja toreilta olen kuullut vahvistamattoman huhun, jonka mukaan suomalaiset metsäjätit olisivat ostaneet enemmin kaksi kertaa kalliimpaa puuta ulkomailta kuin lyöneet aaltoja sisämarkkinoidensa hintakehitykseen.

Tiedä sitten.

+4
masik
Sitoutumaton Helsinki

Kolarista ponnistanut puuhamies, joka hääräilee pääsääntöisesti viestinnän parissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu