Suomi siirtyy tuulivoimaan – mutta Lapin erämaat maksavat siitä liian kovan hinnan

Lappi on Suomen suurin, luonnollisin ja aidoin elämyspuisto, mutta tuulivoima voi muuttaa kaiken. Ensin kuvasta katoavat eläimet ja sen jälkeen on turistien vuoro.

Suomen hallitus on sitoutunut uudistamaan ilmastopolitiikkaa ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Edessä on mittavat investoinnit tuulivoimaan, jotta tavoite olisi edes etäisesti saavutettavissa.

Suomessa on julkistettu miljardien eurojen arvosta markkinaehtoisia tuulivoimainvestointeja pelkästään vuoden 2018 jälkeen. Tuulivoimapuistoja nousee kuin sieniä sateella. Tällä vauhdilla jopa yli 50 prosenttia Suomen sähköntuotannosta tuotetaan tuulivoimalla vuonna 2030.

Monet pitävät päätöstä uhkarohkeana, sillä maksettava hinta voi äityä liian kovaksi. Enkä tarkoita nyt tuulivoimatukea, johon veronmaksajat ovat upottaneet lähes miljardi euroa, vaan ainutlaatuista luontoamme, joka vetää vuosittain puoleensa miljoonia matkalaisia.

Lappiin suunnitteilla valtavia tuulivoimapuistoja

Metsähallitus suunnittelee Lapin koskemattomiin erämaihin valtavia tuulivoimapuistoja. Lapissa on tälläkin hetkellä vireillä ainakin 13 tuulivoimahanketta ja niiden määrä lisääntyy kaiken aikaa. Tuulivoiman rakentamisesta puhutaan Kittilässä, Kolarissa, Pellossa, Rovaniemellä, Sodankylässä, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla.

Hankkeita perustellaan työllisyyden parantamisella sekä sähkön omavaraisuudella, mutta luonnon monimuotoisuuden huomioiminen loistaa poissaolollaan. Ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä vaikuttaisikin olevan paha ristiriita.

Eivätkä tähän mennessä rakennetut tuulivoimapuistot sitä paitsi ole näkyneet merkittävästi kuntien työllisyystilastoissa. Työvoima tulee jostakin ihan muualta kuin paikallisesta kortistosta.

Tuulivoimahankkeissa unohtuu myös matkailun osuus yhtenä Lapin merkittävimpänä elinkeinona.

Lapin matkailubisneksen on vuosia rummutettu olevan kestävällä pohjalla, vaikka toimiala on keskimäärin varsin suhdanneherkkä.

Yhtenä keskeisenä strategiana kannattavuuden ja kestävän kasvun turvaamiseksi on ollut Lapin kesän ja hiljaisempien aikojen kysynnän kasvattaminen. Matkailun kysyntää ajatellen edellä mainittujen hankkeiden toteutuminen olisi katastrofi.

Kukaan tuskin on niin pölvästi, että hän olisi valmis maksamaan tuhansia euroja matkasta kesäiselle tuulisafarille? Eikä talvimatkailukaan ilman iskua selviä.

Tai ainakin minun itseni on vaikea kuvitella entistä jalkapallotähti David Beckhamia tai Shakiraa nappaamassa selfietä talvisessa tuulivoimapuistossa – humisevat propellit selkänsä takana. Suomen sijaan he menevät Norjaan, Ruotsiin tai jonnekin muualle, mistä löytyy yhä koskemattomia erämaita.

Pellon hanke runtataan läpi ennätysajassa

Metsähallituksen tiedot Pelloon kaavaillusta uudesta tuulipuistosta julkaistiin vapun alla 27. huhtikuuta, kun koronarajoitukset olivat vielä voimassa. Kuulemistilaisuus pidetään maanantaina 4. toukokuuta. Tästä syystä hankkeeseen onkin kohdistunut poikkeuksellisen vähän huomiota. Se on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa.

Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan Pellon Olosvaara-Marjavaara-alueelta, jossa sijaitsee laajoja ja suhteellisen koskemattomia metsiä sekä kunnan suurimmat ja jylhimmät vaarat. Metsähallitusta edustavat ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemi, tuulivoimapäällikkö Pertti Tapio sekä tuulivoima-asiantuntija Petri Niemi ovat vierailleet myös Kolarissa.

Puiston rakentaminen aloitetaan Pellosta, koska kunta on huomattavasti Kolaria köyhempi. Kolarin alueella sijaitsee matkailukeskus Ylläs kaikkine kelkka- ja huskysafareineen, jotka tuovat tasaisesti matkailutuloja kuntaan. Hankkeen edistäminen on siellä huomattavasti hankalampaa, vaikka kokonaisuudessaan sen pääpaino tuleekin olemaan nimenomaan Kolarin kunnan puolella.

Pelloon kaavaillun alueen pohjoispuolella, Kolarin kunnan aueella, sijaitsevat paikallisen paliskunnan porojen laidunmaat sekä suurelta osin lähes koskematon ja erämainen Nälännön alue sekä lähes kansallispuiston koon täyttävä Aalistunturin luonnonsuojelualue, jossa valveutunut retkeilijä voi törmätä muun muassa maakotkiin ja jopa karhuihin.

Kolarin puolelle kaavailtu puisto puolestaan sijoittuisi Venejärvi-Vaattojärvi alueelle ja se olisi kooltaan valtavat 5 x 17 km. Suhteutettuna pääkaupunkiseutuun puhumme tuulivoimapuistosta, joka ulottuisi pituussuunnassa Helsingin rautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle saakka ja sivusuunnassakin se yltäisi Herttoniemeen.

Puistot sijaitsisivat luonnollisestikin Metsähallituksen omistamilla mailla, joka jättäisi pelkästään kiinteistöveroa keräävät kunnat nuolemaan näppejään.

On siinäkin meillä kansallisomaisuutemme vartijat.

masik

Olen kahden lapsen isä ja kotoisin tuolta "rautatien toisesta päästä", punajuurien majoilta Kolarista. Elämäni aikana olen asunuttanut niin Kolaria, Raahea, Oulua, Helsinkiä, Singaporea kuin Düsseldorfiakin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu