100 miljoonaa euroa hyvätuloisten miesten lomapäiviin: miksi?

Suuresti kunnioittamani ministeri Aino-Kaisa Pekonen julkisti luonnoksen uudeksi perhevapaamalliksi. Perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä 11,5 kuukaudesta reiluun 14 kuukauteen. Molemmat vanhemmat saisivat yhtä suuren kiintiön, joka on 164 päivärahapäivää eli noin 6,6 kuukautta. Omasta kiintiöstä voi luovuttaa toiselle vanhemmalle 69 päivää. Vapaiden käyttöä ei, ainakaan STM:n diaesityksen mukaan, muuten säädeltäisi, mutta ne tulee käyttää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Raskaana oleva vanhemmalle tulisi lisäksi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua. Tästä on käytetty työnimeä raskausraha.

En ole aiemmin juurikaan ollut kiinnostunut perhevapaamalleista, mutta juuri isyysvapaan (jolloin lapsemme äiti oli töissä) päättäneenä asia herätti mielenkiintoni.

Uusi malli lisää huomattavasti perhevapaiden kokonaispituutta, ja kustannuksiksi arvioidaan siksi noin 100 miljoonaa euroa. Mutta mikä mallissa sitten muuttuu? Ensin tulee tiivistää nykytila:

  1. Äidit käyttivät viime vuonna 97,8 % niistä vanhempainrahapäivistä (158 kpl), jotka olivat vapaasti jommankumman vanhemman käytettävissä (lähde: Kelasto). Tällä prosentilla laskettuna äidit olivat yksin tai yhtä aikaa isän kanssa vapaalla keskimäärin noin 260 päivärahapäivää, noin 10 kuukautta (äitiysvapaan kesto 105 päivää).
  2. Isistä noin 78 % käytti viitisen vuotta sitten tehdyn perhevapaatutkimuksen mukaan isyyslomaa, jota voi pitää yhtä aikaa äidin kanssa enintään 18 päivärahapäivää (3 viikkoa). Tällaista vapaata olisi siis jatkossa 95 päivää.
  3. Isistä 34 % käytti saman tutkimuksen mukaan niitä isyysrahapäiviä (36 päivää, kuusi viikkoa), joiden pitäminen edellyttää äidin työssäoloa, tällaiset vapaat poistuvat siis ilmeisesti kokonaan kokonaan.
  4. Isät käyttivät yhteisesti jommankumman eri aikaa käytettävinä olevista vanhempainrahapäivistä viime vuonna vaivaiset 2,2 prosenttia. Tällaisia vapaasti jaettavia päiviä olisi siis jatkossa 138 (69+69), mutta ne voi nykytilasta poiketen käyttää myös osin tai kokonaan samanaikaisesti toisen vanhemman kanssa.

 

Isät eivät siis ole juurikaan käyttäneet vanhempainrahapäiviä, jotka olisivat olleet lapsen äidin käytettävissä. Jatkossa äitien vanhempainvapaa pysyisi siis todennäköisesti kutakuinkin ennallaan, noin 260 päivärahapäivässä.

Sen sijaan isien oma ”pakkokiintiö”, 95 päivärahapäivää, kasvaisi merkittävästi nykyisestä. Se tulisi käyttöoikeuksiltaan rinnastumaan nykyiseen 3 viikon isyyslomaan, jonka voi pitää vapaasti äidin kanssa yhtaikaa tai eriaikaa, ja joka isien vapaista onkin ylivoimaisesti suosituin. Tällainen vapaa kasvaisi siis peräti 77 päivärahapäivän verran.

Tarkempi vaikutusarviointi valmistuu STM:stä aikanaan. Nykyjärjestelmän käyttöä tutkimalla voi kuitenkin nopeasti havaita, että mihin suunnitellut 100 miljoonaa euroa menevät: niistä todennäköisesti suuri enemmistö tulisi kohdistumaan isien vapaapäiviin, joita he käyttävät yhdessä äidin kanssa. Näin siksi, että vain kolmasosa isistä on käyttänyt isyysvapaata hoitaen lasta yksin, vaikka heillä on ollut tähän kannustin, joka nyt siis vieläpä poistuu.

Viime vuonna isien saama vanhempainpäiväraha tai isyysraha oli noin 10-15 euroa äitien vastaavaa rahaa korkeampi. Vähimmäispäivärahaa saaneista noin 7700:sta suomalaisesta yli 6000 oli äitejä. Vanhemmuuden tuet ovat siis vahvasti sukupuolten välisiä tuloeroja noudattavia.

Vanhempainrahakaudella kotona olleiden isien keskimääräinen päiväraha oli viime vuonna 79,43 euroa, kun taas vanhempainrahakauden jälkeen käytetyn isyysrahan keskiarvo oli selvästi korkeampi, 85,76 euroa. Kotiin jäävät siis yksin lapsen kanssa ne isät, joilla on keskimääräistä isää korkeammat tulot. Syykin on luonnollinen: hyvätuloisella ja korkeaa marginaaliveroa maksavalla isällä on tähän taloudellinen mahdollisuus ja kannustin, varsinkin kun huomioidaan hyvätuloisten korkeammat päivähoitomaksut. Sen sijaan keski- ja pienituloisella mahdollisuudet ja kannustimet ovat selvästi heikommat.

Mitä uusi perhevapaamalli siis käytännössä tarkoittaisi?

100 miljoonaa euroa käytettäväksi ennen kaikkea hyvä- ja keskituloisten isien vanhempainlomiin, joita he todennäköisesti tulevat aiempaa enemmän käyttämään samaan aikaan äidin kanssa.

Isänä tällainen kädenojennus tuntuu toki mukavalta. Vaikutukset luultavasti olisivat kuitenkin vastaavat kuin jos työehtosopimuksissa myönnettäisiin yli 3000 euroa palkkaa saaville isille kymmenittäin ylimääräisiä, päivärahatasoisia lomapäiviä. Tuskin menisi missään pöydässä läpi.

Kyllä 100 miljoonalla eurolla voitaisiin saada ehkä vähän parempikin uudistus. Toivottavasti jatkovalmistelussa malli paranee. Hyvää mallissa toki on se, että se huomioi erilaiset perheet nykymallia paremmin.

Lähteet:

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/perhevapaauudistus-tahtaa-perheiden-hyvinvointiin-ja-tasa-arvon-lisaamiseen

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/303480/Kelan_lapsiperhe_etuustilasto_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#Lapsiperheet

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/perhevapaatutkimus/tilastotietoa-perhevapaiden-kaytosta

matiashilden

Olen Saimaan solmukohdassa Etelä-Savossa sijaitsevan Puumalan kunnanjohtaja. Vuosina 2017-2019 toimin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana. Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri Tampereen yliopistosta (pääaine kunnallistalous). Harrastuksena mm. tennis, sulkapallo ja pubivisailu. Tässä blogissa kirjoittamani tekstit ovat puhtaasti henkilökohtaisia mielipiteitäni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu