Miksi menokehyksen rikkominen on iso talouspoliittinen kysymys?

Hallitus istuu tänään jo kuudetta päivää Säätytalolla neuvottelemassa talous- ja työllisyyspolitiikan linjauksista ja julkisen talouden suunnitelmasta.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan hallitus on lisäämässä rajusti budjettimenoja seuraaville vuosille ja rikkomassa siten niin sanotun menokehyksen – ensimmäistä kertaa nykyisen kehysmenettelyn aikana.

Hallituksen budjettikuri – tai se vähä, mitä siitä on jäljellä – on lipsumassa pahasti. Hallituspuolueet ovat päättäneet yksissä tuumin murtaa menokehyksen tulevina vuosina. Menolisäykset ovat huomattavia, sillä pelkästään ensi vuoden osalta kehystaso ollaan ylittämässä mediatietojen mukaan sadoilla miljoonalla eurolla tai jopa 900 miljoonalla.

Menokehyksen noudattamiseen kiteytyy vahvasti hallituksen kyky huolehtia julkisen talouden kokonaisuudesta. Hallitus määrittää menokehyksen tason eli menojen enimmäistason hallitusneuvotteluissa koko hallituskauden ajaksi.

Menokehys ei perustu lainsäädäntöön vaan on poliittinen sopimus, jota kaikki hallitukset ovat noudattaneet erittäin tiukasti. Menokehystä ei ole korotettu hallituskauden aikana, vaan mahdolliset menolisäykset jonkin ministeriön pääluokkaan on pitänyt rahoittaa karsimalla menoja muualta.

Nykyinen menokehys kattaa noin 80 prosenttia valtion budjettiin sisältyvistä menoista. Kehyksen ulkopuolelle kuuluviksi menoiksi on luokiteltu muun muassa valtionlainojen korkomenot, arvonlisäveromenot ja työttömyysturva- ja asumistukimenot.

Sosiaaliturvamenot toimivat automaattisina vakauttajina ja tasaavat suhdannevaihteluiden vaikutuksia. Matalasuhdanteessa kasvavan työttömyyden vuoksi nousevat työttömyysturvamenot söisivät helposti koko hallituksen talouspoliittisen liikkumavaran, jos menot sisältyisivät menokehykseen.

Menokehyksestä on muodostunut erittäin tärkeä finanssipolitiikan työkalu maan hallituksille, jolla on pidetty huolta budjetin menokurista ja hallituksen asettamien julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista. Menokehys on pakottanut hallitukset ja ministerit tarkempaan taloudenpitoon ja pohtimaan, mihin prioriteetteihin valtion varoja halutaan käyttää.

Kehys on suojannut tavallisia veronmaksajia poliitikkojen tuhlailevalta verovarojen käytöltä, kasvavalta alijäämältä ja korkeammalta veroasteelta. Väitän, että ilman kehysjärjestelmää valtion menot olisivat paisuneet merkittävästi enemmän 2000-luvulla ja lisävaroja olisi jaettu löperömmillä perusteilla eri ministeriöille.

Kaikki puolueet ovat olleet sitoutuneita siihen, että kehyksen rikkomisen kynnys on asetettu erittäin korkealle. Se on tosiasiassa ohjannut tehokkaasti talousarvioiden laadintaa. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat varjelleet talouspolitiikan uskottavuutta ja kehystä virkavastuullaan.

Jo Lipposen ja Niinistön ajoista voimassa ollut kehysmenettely tulee käytännössä lopetetuksi, mikäli maan vasemmistohallitus hyväksyy riihessään menokehyksen ylittämisen ilman erittäin perusteltua syytä.
Koronakriisin väistyminen ei ole syy rikkoa kehystä vaan päinvastoin kiristää finanssipolitiikkaa. Tähän monet asiantuntijat ovat viitanneet lausunnoissaan.

Kehyksen rikkominen heikentää vakavasti poliittisen järjestelmän ja puolueiden kykyä hoitaa julkista taloutta vastuullisesti tulevaisuudessa. Jos viisi eduskuntapuoluetta on hyväksynyt kehyksen rikkomisen kerran, mikä estää niitä hyväksymästä menojen lisäämistä yli kehyskaton tulevaisuudessa?

Kehysjärjestelmän rikkominen heikentää Suomen uskottavuutta oman julkisen taloutemme hoitoon myös kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Mikäli maan vasemmistohallitus päätyy mittavaan menojen kasvattamiseen ja kehyksen räikeään rikkomiseen, on Suomessa ryhdyttävä valmistelemaan uusien finanssipolitiikan ohjausvälineiden ottamista käyttöön. Poliittisen sovun varassa olevaan ja kertaalleen rikottuun kehysmenettelyyn emme valitettavasti voi enää luottaa.

Meidän tulee ottaa esimerkkiä Euroopasta. Esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä julkisen talouden velkaantumista on rajoitettu lakiin säädetyllä velkajarrulla. Lakiin kirjatut velvoitteet ovat luonnollisesti vahvempia ohjauskeinoja kuin pelkästään poliittisen sovun varassa oleva kehysmenettely. Tällaisen velkajarrun käyttöönotto voi tulla Suomessa hyvinkin pian ajankohtaiseksi.

+8
MatiasMarttinen
Kokoomus Rauma
Ehdolla kuntavaaleissa

Kokoomuksen kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä. Valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu