Suomi on vuosia kahden rintaman sähkösodassa

Onko sähköverkkoyhtiöille sallittu aikaisempi tuottoprosentti niin kiveen hakattu suure, että sen muuttamisesta valtio eli veronmaksajat joutuvat mahdollisiin korvauksiin?

Energiaviraston päätös kohtuullistaa sähkön siirtohinnoittelua uudessa vuosien 2024–2027 ja 2028–2031 valvontamallissa sai lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt takajaloilleen, kun yhtiöt päättivät hakea viraston päätöksiin muutosta markkinaoikeudessa tammikuun lopussa.

Jo ennakkoon on tiedossa, että sähkön siirtohinnoista tullaan lähes satavarmasti käymään taistelua korkeinta hallinto-oikeutta myöten, sillä markkinaoikeudessa hävinnyt osapuoli tulee asiasta valittamaan.

Aikaa tähän kuluu eri arvioiden mukaan kahdesta neljään vuotta.

ECT-sopimus perustana

Nyt kierrokset asiassa kiihtyvät. Suomen suurimman verkkoyhtiön Carunan institutionaaliset omistajat yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö KKR (40 %), kanadalainen opettajien eläkerahasto Ontario teachers’ pension plan (40 %), ruotsalainen eläkerahasto AMF (12,5 %) ja eläkevakuutusyhtiö Elo (7,5 %) valittivat Energiaviraston mallista Maailmanpankin alaiseen välimiestuomioistuimeen ICSID:iin.

Kysymys siitä, loukkasiko Energiaviraston päätös kansainvälisten sijoittajien oikeuksia on äärimmäisen mielenkiintoinen. Perusteena valitukselle on Suomenkin allekirjoittama investointisuoja- eli ECT-sopimus, jolla säädellään kansainvälisiä energia-alan sopimuksia.

Esimerkiksi Fortum on haastanut ECT-sopimuksen perusteella Venäjän valtion välimiesoikeuteen, koska Venäjä laittomasti takavarikoi Fortumin omaisuuden maassa.

Onko aiempi tuotto tae tulevasta tuotosta?

Carunan omistajien kohdalla ei kuitenkaan ole kysymys omaisuuden takavarikoimisesta eikä toiminnan estämisestä.

Kyse on siitä, onko Energiaviraston päätös kohtuullistaa eli alentaa sähköverkkoyhtiöiden tuottoja sellainen asia, jossa ”valtio muuttaa lainsäädäntöään ennakoimattomasti siitä lainsäädäntöympäristöstä, johon valtio on aikaisemmin sitoutunut”.

EU-lainsäädännön ja Suomen omien lakien puitteissa Energiavirastolle on annettu täysi toimivalta säädellä sähköverkon monopoliyhtiöiden tuottotasoa.

Onko yhtiöille sallittu aikaisempi tuottoprosentti niin kiveen hakattu suure, että sen muuttamisesta valtio eli veronmaksajat joutuvat mahdollisiin korvauksiin?

Suomi on esimerkki

Aika näyttää, mutta vasta kolmen neljän vuoden päästä. Ylen haastattelussa energiaoikeuden professori Kim Talus sanoo, että valtioilla on investointisuojasta huolimatta oikeus muuttaa energiamarkkinoiden sääntelyä. ”Jokainen toimija tietää, että sääntelyyn voidaan tehdä muutoksia.”

Suomi toimii nyt esimerkkinä ICSID:n prosessissa, jonka seurauksia joudutaan ECT-suojan osalta punnitsemaan koko EU:ssa.