Työttömät omaisineen pikavippipankkien ryöstön kohteena

Pankkien markkinoimien ja myymien pikaluottojen aiheuttamista ongelmista puhutaan aivan liian vähän. Kuitenkin on usein kysymys yhteiskunnan itse aiheuttamasta ongelmasta, työttömyydestä, jonka seurauksena työtön rahapulassaan nostaa helposti otettavaa ja nostettavaa pikalainaa, joka on saatavissa ”muutamassa sekunnissa” jopa yöaikaan, jolloin monenlaiset päihteet ja houkutukset ovat tarjolla. Pikavippien ehtoihin ei niissä oloissa tule paneudutuksi.
Eräässä minulle esitellyssä esimerkkitapauksessa pikavipin haltija maksoi 2000 euron luotostaan lokakuussa 2020 korkoa ja kuluja 240 euroa. Seuraava marraskuun alussa maksettavaksi erääntyvä vähimmäissumma oli 234 euroa. Pankki muistutti asiakastaan siitä, että hänen kannattaa maksaa enemmänkin, jolloin lainakaton 2000 euron alapuolelle painunut lainasumma tarjoaa mahdollisuuden nostaa uutta lainaa 2000 euron kattoon saakka. Todellisuudessa asiakas maksoi ainakin näinä kahtena kuukautena yhteensä 474 euroa, mutta laina ei lyhentynyt yhtään ja kulutkin alenivat kuukaudessa vain noin 6 euroa! Pikavipin ottaja kertoi ottaneensa lainan vuoden 2019 alkupuolella maksaakseen kahden muun pankin pikavippejä. Käytännössä hän ei ollut voinut hyödyntää uusimman lainansa rahoja, kun vanhemmat vipit veivät uusimman luoton varat. Nyt tie oli kaikkien luottojen osalta tuhossa. Vanhempien apua hän ei rohjennut pyytää. Mitä tehdä, kenen puoleen kääntyä? Pyynnöstä yritin selvittää asiaa.

Yhteiskunta syrjäyttää toimillaan oman kansan hätään joutuneet
Avioliittojen solmiminen ja lasten hankkiminen on länsimaissa alentunut. Suomessa syntyvyys on painunut 1860-luvun nälkävuosien tasolle. Pari miljoonaa pienemmällä västömäärällä kyettiin nälkävuosinakin synnyttämään yhtä paljon lapsia kuin yli viisimiljoonainen kansa nyt.
Työttömiä on todellisuudessa lähes puoli miljoonaa, virallinen luku lienee ”vain” neljännesmiljoona, koska suuri osa syrjäytyneistä ei enää luota yhteiskuntaan, vaan on jättäytynyt sivuun kärsimään ja odottamaan ihmettä – tai kuolemaa. Itsemurhia tehdään, mutta niistäkin vaietaan.
Työttömyys ja kärsimys kulkevat jo monessa polvessa, sillä 1990-luvun laman uhreja on lukuisista itsetuhoista huolimatta vielä paljon jäljellä. Nyt oireilevat jo kouluikäisetkin ja väkivalta lasten ja nuorten keskuudessa kasvaa. Koronataudin vuoksi ihmisiä yllytetään pysymään kotonaan ja eristäytymään muista. Yhteiskunnan, valtion ja kaiken julkisen vallan sekä yksityisten ihmisten näköalat ovat synkät. Valtio ja hallitus jakelevat velkarahaa suojateilleen. Konsultit pitävät huolen, että pikavippien rajoittamiseksi säädetyt lait jättävät porsaanreikiä, jotta vippipankkien säälimätön ryöstö lainaajia ja heitä auttavia omaisiaan kohtaan saisi jatkua. ”Yhdistäkää luottonne, ottakaa uusi luotto ja pienentäkää siten korkojanne”, huutavat vippipankit, joiden takana piileksivät ”kunnialliset” kotimaiset/ulkomaiset liikepankit.

Kymmenen prosentin korkokatto päättyy vuoden lopussa
Miten yhteiskunta suojelee pikavipin uhreja? Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi tiedotteessaan 16.9.2019 mm. seuraavaa:
”Vuoden 2013 korkokattosäätely osoittautui murrosvaiheeksi kuluttajamarkkinoilla. Pienten pikavippien sijaan alettiin tarjota euromääräisesti suurempia, vähintään 2000 euron luottoja, koska koska nämä eivät kuuluneet sääntelyn piiriin. Kokonaisvelkamäärät kasvoivat ja luottojen takaisinmaksuajat pitenivät. Kun luottokelpoisuuden arviointi ei sekään toiminut toivotulla tavalla, sääntelyllä oli ennakoitumattomia, ei-toivottuja vaikutuksia. Myöskään syyskuun 2019 alussa voimaantulleen korkokattosäätely ei ratkaise pikavipeistä aiheutuvia ongelmia sellaisenaan, koska se koskee vain 1.9.2019 alkaen sovittuja kuluttajaluottoja.”(https://www.kkv.fi/ajankohtaista/Tiedotteet/2019/16.9.2019-pik…).
Edellä mainittu esimerkkitapaus on siis edelleen korkokattosäätelyn ulkopuolella. Moniko vipinhaltija tämän tietää ja on häntä auttavine, tiekonetta vailla olevien iäkkäiden vanhempiensa kanssa tästä tietoisia. Jos verkosta yrittää hankkia tietoa, törmää siellä pankkien kilvan tarjoamiin uusiin pikavippilainoihin. Kuluttajansuojaa sieltä on melko turhaa etsiä. Kuluttajansuojavirasto itsekin tunnustaa voimattomuutensa. Valtion aiheuttama ihmisten hätätila kaatuu valtion suojelemina vippilainoina syyttömien työttömien nuorten ja heidän perheidensä päälle. Maksuhäiriöisen on vaikea saada työtä.

Työttömien etujen valvomiseksi tarvitaan vahvaa kansalaisliikettä
Tarvittaisiinkin vahvaa kansalaisliikettä valistamaan nuoria ja heidän omaisiaan ajanmukaisella tiedolla ja ajamaan nuorten ja perheiden asiaa. Vikavippien korkokattolaki päättyy vuoden 2020 lopussa oltuaan voimassa vain 1.7.2020 alusta lukien. Vähän on siis toivoa asioiden paranemisesta.
Suomen nuoriso, avioliittojen solmimis- ja lastenhankkimisiässä oleva kansamme parhaimmisto on pahasti turmion tiellä ja oman valtiomme syrjimänä.
Suurta katkeruutta näiden kärsivien ja hyljeksittyjen ihmisten keskuudessa herättää se, että valtion ja erityisesti nykyisen hallituksen päähuomio on EU:n hulttiovaltioiden avustamisessa, maahanmuuton tolkuttomassa lisäämisessä ja oman maan oloja arvostelevan kansanosan nettivainoamisessa.
Syrjäytymisen tauti on levinnyt kodeista kouluihin ja kaduille. Ruotsissa on nähty, mitä oman kansan hylkäämisestä ja muukalaisten paijaamisesta on seurannut. Pitäisi siitä ottaa oppia, mutta ei, perässä kuljetaan, jotta päätavoite, kansan vaihtaminen toiseen toteutuisi.
Työttömien kurittaminen on Suomessa ylittänyt oikeusvaltion rajat. Karmeassa muistissa on Juha Sipilän (kesk) hallituksen ”työttömien työllistämisprojekti”, joka salli yritysten palkata työttömiä täysipäiväiseen työhön 9 euron päivittäisellä ruokarahalla. Käytettiin myös nollapalkkapohjaista pyhelinmyyntipakkoa, jota kaikki eivät kestäneet, vaan joutuivat luopumaan ja saivat karenssin. Kelan vähäiset korvaukset valuvat pikavippien tarjoajille. Omaisten pakkovippeihin antama apu saattaa alentaa Kelan korvauksia. Orjatyöstä ja loputtomasta, jokseenkin hyödyttömästä pakkokurssituksesta ovat monet uupuneet, ajautuneet päihteisiin, jopa itsemurhiin. Nuoren kohtalo on saattanut omaisia ahdinkoon ja kestämättömiin taloudellisiin vaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin.
Sipilän hallitus kehui työllistäneensä yli 100 000 ihmistä lisää, mutta verotulojen kasvussa se ei näkynyt. Orjatyöstä ei ole koskaan maksettu. Vihersosialistinen Marinin (sd) hallitus jatkaa vieläkin mustemmalla ja suomalaisten kannalta röyhkeämmällä muukalaisia suosivalla tiellä.
Meidän, kansalaistemme, on autettava, rohkaistava ja kannustettava kärsiviä lähimmäisiämme. Suomi ja suomalaiset ensin. Ulkomaille valuvat miljardit sulkuun ja apu ja tuki oman kansan sorretuille.

mattiantero

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen. Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995. Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995. Sotilasarvo: ylil. res. (1974) Naimisissa, kolme aikuista lasta. Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu