Kansa joka taistelee ja maksaa velkansa, on jatkossakin ansaitseva vapauden

Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 sai Suomen kansan tekemään nopeasti johtopäätökset turvallisuutensa takaamiseksi. Jo Krimin valloituksesta lähtien Venäjä oli osoittanut YK:n turvaneuvoston pysyvänä jäsenenäkin täyttä piittaamattomuutta kansainvälisistä sopimuksista ja YK:n tehtävästä turvata maailmassa rauha.

Venäjän häiriökäyttäytyminen palautti miljoonille varttuneimmille Suomen kansalaisille mieleen Neuvostoliiton hyökkyksen Suomeen Talvisodassa 1939. Vaikka Neuvostoliitto oli Kansainliiton jäsen ja vaikka Suomella ja Neuvostoliitolla oli voimassa oleva keskinäinen hyökkäämättömyyssopimus, nämä seikat eivät estäneet sitä hyökkäämästä Suomeen. Barbaari- ja terrorivaltio oli riisunut naamionsa ja näyttänyt todelliset ”ystävän- ja toverikasvonsa” Suomelle ja suomalaisille.

Talvella 2022 oli Suomessa johtopäätösten aika. Suomen kansa lähti vaatimaan valtiojohdolta näyttöä paljon puhutun ”Nato -option” toimivuudesta. Kansalaismielipide kulki edellä, poliittinen ja valtiojohto seurasivat perässä. Vauhti oli nopea.

Suomen Nato-option kautta nopea tie Natoon
Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta 2022. Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato -jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, jolloin Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen. Kaikkien jäsenmaiden ratifioitua Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomen hyväksyttyä jäsenyyden kansallisesti Suomesta tuli Naton jäsen 4.4.2023.

Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa myös Natoa ja liittokunnan yhteistä puolustusta. Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomi osallistuu täysipainoisesti Naton yhteiseen puolustukseen ja päätöksentekoon, ja on Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Sopimus takaa kaiken tämän.

Suomen hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Ottawan sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023. Tasavallan presidentti myönsi Ottawan sopimusta koskevat allekirjoitusvaltuudet 23.3.2023 sekä ratifioi sopimuksen. Sopimus tuli Suomen osalta kansainvälisesti voimaan, kun Suomi talletti sopimuksen ratifioimiskirjan Washingtonissa 7.6.2023.

Suomi hyväksyi myös Nato Sofa-sopimuksen, joka on Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimuspuolten välillä Lontoossa vuonna 1951 tehty sopimus, joka sisältää määräyksiä sopimuspuolten joukoista. Määräykset koskevat muun muassa maahantulomuodollisuuksista, aseenkanto-oikeutta, tuomiovallan jakautumista, vahingonkorvausoikeutta ja eräissä tapauksissa siitä luopumista sekä joukkojen erioikeuksia ja vapauksia. Suomi on hyväksynyt myös Nato-jäsenyyteen kuuluvan tietoturvallisuussopimuksen ja turvallisuussäännöt 14.7.2023.

Kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) USA:n kanssa
Kuluneella viikolla on julkaistu tietoja Suomen ja Yhdysvaltain kesken neuvotellusta puolustusyhteistyösopimuksesta (DCA), joka on siis erillinen, kahdenvälinen sopimus. Medioissa on suhtauduttu sopimukseen myönteisesti. Lainaan tähän HS:n 3.11.2023 julkaisemia Muut lehdet -kommentteja.

”Kahdenvälinen sopimus Naton mahtavimman jäsenmaan kanssa rakentaa Suomelle lisäturvaa puolustusliittoon kuulumisen päälle ja samalla vie Nato-jäsenyyttä käytäntöön.” (Savon Sanomat).

”Suomen ja Yhdysvaltain tiivistyvä yhteistyö vahvistaa Suomen puolustusta merkittävästi. Kyse ei ole pelkästään Suomesta, sillä Yhdysvaltain sotilaiden läsnäolo maassa lisää myös koko Pohjois-Euroopan sotilaallista painoarvoa ja puolustuksellista uskottavuutta. Jatkuvat sotilaalliset kriisit eri puolilla maapalloa korostavat yhteisen puolustuksen ja kumppanuuksien merkitystä. Suomen suunta ja turva ovat pysyvästi lännessä, ja vaikka edelleen joku ehkä kavahtaa vieraan valtion sotilaita omalla maaperällä, ei nykytilanteessa taida muita vaihtoehtoja olla.”(Ilkka-Pohjalainen).

”DCA-sopimus on osoitus siitä, että Suomi on Yhdysvalloille keskeinen liittolainen. Se saattaa toimia myös pelotteena Venäjän suuntaan. Sopimusta voidaan pitää Suomen puolustuksen kolmantena lenkkinä oman vahvan puolustuksen ja Nato-jäsenyyden lisäksi”(Turun Sanomat).

Näihin näkemyksiin on hyvä yhtyä.

Suomi on hyvässä turvassa 2. maailmansodan jälkeisen turvajärjestelmän sisällä
Vapaiden kansojen perheeseen Natoon liittyessään Suomi on vihdoin ”kotonaan”. Kotonaan aatteellisesti, moraalisesti ja sotilaallisesti 2. maailmansodan voittaneiden länsimaiden demokraattisten valtioiden puolella, niiden valtioiden, joiden tahdon mukaisesti rakennettiin 2. maailmansodan jälkeinen maailmanjärjestys.

Tämän maailmansjärjestyksen perustana ovat Yhdistyneet Kansakunnat, jonka koti on USA:ssa New Yorkissa. Maailmanjärjestyksen sotilaallinen voima ja puolustustahto ja -voima ilmaistaan huhtikuussa 1949 solmitussa Atlantin sopimuksessa ja vuonna 1951 perustetussa Pohjois-Atlantin sopimusjärjestössä Natossa. Natonkin päämaja on Yhdysvalloissa Washingtonissa.

Atlantin sopimuksessa Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Iso-Britannia ja Yhdysvallat solmivat 20 vuodeksi sopimuksen, jossa ne lupasivat elää rauhassa YK:n peruskirjan sääntöjen pohjalla. Edelleen jäsenvaltiot päättivät turvata kansojen vapautta ja kulttuuria, jotka perustuvat demokratiaan, henkilökohtaiseen vapauteen, lakiin ja oikeuteen. Ne haluavat edistää Pohjois-Atlantin alueen vakavuutta ja hyvinvointia sekä yhdistää voimansa kollektiiviseen puolustukseen sekä rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseen.

Joulukuussa 1950 sopimusvallat päättivät perustaa Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön (NATO). Pariisissa 1957 päätettiin luovuttaa ydinaseita Euroopan sopimusvaltioille. Sopimukseen liittyivät 1952 Kreikka ja Turkki sekä 1955 Länsi-Saksa maa- ja ilmavoimin. Tähän, alati kasvavaan joukkoon liittyi Suomi vuonna 2023.

Suomi taisteli 1939-1945 ja raivasi yya:n läpi tien Atlantin liittoon
Vallitsevaa maailmanjestöä uhmaavat diktatuurimaat Kiinan ja sille jo alistunut roistovaltio Venäjä.

Maailmanrauhaa häiritsee nyt kaksi sotanäyttämöä Israelin ja Hamasin välinen sota ja Venäjän ja Ukrainan välinen sota. Israelin sodassa on kysymys islamin ja juutalaisten välisestä sovittamattomasta ristiriidasta. Ukrainassa taistellaan Neuvostoliiton hajoamisprosessin jälkinäytöksistä.

YK:n turvajärjestelmä on jo kauan ollut rikki. YK:n hampaattomuudessa ilmenee maailman hätä, jota tuskin YK:n voimin kyetään ratkaisemaan, koska juuri turvaneuvosto on Kiinan ja Venäjän asenteiden vuoksi hampaaton. Uudistus YK:ssa tarvitaan.

USA on edelleen maailmanjärjestyksen pääturva. USA:lla on maailman laajin turvaverkosto. EU:n ja Naton on lujitettava puolustustaan ja autettava Ukrainaa pääsemään molempien järjestöjen turvaverkon alle.

Länsimaiden johtama maailmanjärjestys kestää, mutta turvallisuus Euroopan rajoilla on varmistettava saattamalla päätöksen sodat Ukrainassa ja Israelin rajaseudulla. Maailman vahvimman talous- ja sotilasmahdin sekä demokratian puolustajan Yhdysvaltain ja myös rauhanpuolustajavaltio Suomen on puolustettava Israelin turvallisuutta ja demokratiaa.

Rauhaisaa Pyhäin päivää lukijoilleni. Kynttilät valaiskoot rakkaittemme leposijoja ja mieli olkoon kiitollinen Kansojen kaitsijalle ja maamme rakentajille ja puolustajille vapaasta isänmaastamme ja vapaudestamme. Kansa joka taistelee ja maksaa velkansa, on jatkossakin ansaitseva vapauden.

mattiantero
Oulu

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen.
Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995.
Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995.
Sotilasarvo: ylil. res. (1974)
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com
Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu