Kansallinen voima nousee paikallis- ja yrityskulttuureista

Suomessa on vihdoinkin herätty huolestumaan metsiemme, vesiemme, malmi- ja muiden luonnonvarojemme säilymisestä suomalaisten käsissä. Huoli perustuu yhä röyhkeämmäksi käyvään EU:n pyrkimykseen lukea EU:n yhteiseksi omaisuudeksi Suomen metsät, jotka ovat muka koko Euroopan suojana oleva hiilinielu ilmastonmuutoksia vastaan. ”Euroopan Neuvostoliitto” on toteutumassa!

Tämä merkitsee, että kaikki suurimmatkin pelot EU:ta vastaan ovat käymässä toteen. Naturasta se unioniin liittymiskamppailu alkoi, ja nyt se on saavuttanut mittasuhteet, joihin ei pidä taipua. Kun luonnonvarat on menetetty, ei kansalla/valtiolla ole itsenäisyyden ja itsemääräämioikeuden edellytyksiä.

Mitä tehdä? EU:sta eroaminen on vakavasti nostettava kansallismielisten puolueiden ykköstoimien keskiöön. Myös media on saatava puolustamaan omaa maata ja kansaa. Suomea on yksin Suomesta käsin hallittava, muukalaisille ei pidä antaa tilaa päätöksenteossa.

Jos pelkästään metsävaramme meiltä anastetaan, ei kansalliselle olemassaolollemme ole enää perusteita. Siksi jokaisen kunnan ja kaupungin ja jokaisen kylän on noustava yhtenä rintamana puolustamaan omaamme. Erityisesti ulkokunnissa asuvien metsänomistajien, perheiden ja perikuntien on noustava puolustamaan omaansa.

Perhe ja suku on yhteiskunnan perusyksikkö
Ihmisen olemassaoloin koko historia rakentuu perhe-, suku-, heimo- ja kansakunta -perustalle. Toisen maailmansodan jälkeen nousseet uusvoimat ovat pyrkineet heikentämään ja lopulta tuhoamaan nämä arvot ja nostamaan eturiviin pienten ryhmien etuoikeudet ja niiden ihmisten oikeudet, jotka asuvat eurooppalaisia huonommissa olosuhteissa. Suomi on lähtenyt tähän mukaan, vaikka suomalaisilla ei ole mitään rasismin taakkaa kannettavanaan.

Olemme EU-jäsenyyden aikana kadottaneet terveen itsekkyyden ja sortuneet hövelin miehen kohtaloon, omaan köyhyyteen ja vuosikymmenien velkavankeuteen.

Tämän kulku on syytä päättää ja palata tutulle polulle, jota ihmastonkehityskin suosii: tekemään lähellä, ostamaan läheltä ja myymään tarvitseville. Sillä EU on syyllinen, se on vienyt maamme laidoilta työn, heikentänyt omaisuusarvot ja pakottanut monet lähtemään. EU:n nimissä on poljettu arvojamme, uskontoamme, luterilaisuuttamme, yritystoimintaamme ja moitittu syyttä rasismista. Kaikkein raskaimman iskun EU on antanut heikentämällä omaa kulttuuriamme, ja siitä erityisesti paikallis- ja yrityskulttuuriamme. Voiko tuhoisampaa yrityskulttuurin väärinymmärrystä olla, kun niin monet yritykset kumartavat sateenkaaren lippuja, aivan sieltä tulisivat tulevaisuuden työntekijät ja ostajat!

Japani nousi sodan jälkeen vapaan viestinnän ansiosta
Kun 1980-luvun alkupuolella sain olla murtamassa Suomen Yleisradion monopolia sähköisen viestinnän alueella, teimme opintomatkan USA:han ja Japaniin. USA:han siksi, että siellä jo kauan oli tiedotustoiminta ollut vapaata. Monissa suomalaiskaupungeissa oli omia paikallislehtiä ja -radioita.

Japani oli esimerkki siitä, miten voittaja USA saneli Japanille uuden suunnan, jonka ydinasia oli täysin vapaa tiedotus. Tuskin amerikkalaiset tajusivat, miten mittavat vaikutukset heidän päätöksellään olivat.

Keisarillista, militaristista ja keskitetysti johdettua järjestelmää palvelevat puoluelehdet jäivät nopeasti sitoutumattomien lehtien jalkoihin, kun taas vapaat radio- ja tv-yhtiöt 1950-luvulta lähtien ryhtyivät kilpailemaan valtion kanavien kanssa. Näin syntyi äärimmäisen kova kilpailu elintilasta. Tämä kilpailu oli ajat sitten – siis ennen 1980-lukua – päättynyt sitoutumattomien sanomalehtien ja radio- ja tv-kanavien voittoon. Japanissa jo tuolloin voi maakunnallinen yritys rajoituksitta omistaa maakuntalehden, radion ja tv:n. Sama yhtiö voi paikallisella tasolla tai vain kaupungiosassa omistaa nämä kaikki välineet. Mutta samalle toimialueelle saattoi tulla joku toinen vapaasti kilpailemaan.

Kun paikallislehdet Suomessa yrittivät 1980-luvulla murtaa Ylen monopolin ja perustaa paikallislehtien toimialuelle paikallisradiot, tuo vapaus saavutettiin 1985, mutta poliittisin syin aaltojen kantoalue laajennettiin maakunnalliseksi, jolloin paikallislehtien tavoite vesittyi. Vasta nykyään toiminnan vapaus on laajentunut, mutta isot ovat vallanneet markkinat. Radioita ja tv-kanavia on suurilla yksityisillä kansainvälisillä ja kansallisilla medioilla. Mutta miten paikallisen ihmisen ääni mediassa kuuluu, on toinen juttu.

Kansakunnan voima on mitattavissa sillä, miten vapaan tiedonvälityksen se sallii
Japanin yhteiskunnan kantava aate oli edelleen kansallisen edun vaaliminen. Se oli yritysten keskinäisen kilpailun edellä ja yläpuolella. Kansallinen etu salli ulkomaisen tiedon ja taidon vapaasti virrata maahan. Työ, menestyminen työssä ja ponnistelu yrityksen hyväksi oli elämän pääsisältö.

Työ motivoi, hyvän työntekijän yleneminen on varmaa, lisäansioilla palkitaan. Bonuksia tuli parempien työmenetelmien keksimisestä. Työntekijöitä motivoitiin ostamaan yhtiön osakkeita. Yksilö oli ryhmän jäsen, ryhmän menestys oli myös sen jäsenen menestys.

Eräs meille luennoinut japanilainen talousmies sanoi: ”Yhteiskunnan ja kansakunnan voima on mitattavissa sen perusteella, miten vapaan tiedonvälityksen se sallii.” Kun amerikkalaiset sallivat Japanille vapaan tiedonvälityksen, he loivat pohjan Japanin sivistykselliselle ja taloudelliselle nousulle uudelta, kansanvaltaiselta ja terveeltä pohjalta.

Yritykset, joissa kulttuuri on mukana, kestävät kilpailun
Eräs japanilainen kulttuurialan professori sanoi meille: ”Ne yritykset, joiden pitkän tähtäyksen ohjelmassa on mukana kulttuuri, kestävät nykypäivän kilpailun.”

Näissä sanoissa on Suomen ja koko Euroopankin menestyksen ydin. Puheistaan huolimatta EU ei salli kansallisia poikkeavia kulttuureja. Se ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, että kansat ja valtiot etenevät omaa uraansa kehityksensä tiellä. Kommunismista vasta äsken vapautuneet valtiot eivät suin surmin tahdo uusia muukalaismiehittäjiä. Etelävaltioiden ja pohjoismaiden työ- ja muut kulttuurit ovat toisilleen vastakkaisia. Pakottaminen vie toiseen suuntaan kuin on käsky.

Kun katsoo Suomen tämänhetkistä ”tiedotuksen vapautta”, on ajauduttu täysin päinvastaiseen suuntaan kuin 1980-luvulla oli tavoite. Mediat Yle ja useimmat maanlaajuiset yksityiset kanavat ja sanomalehdet suorastaan vainoavat yksilötason EU:n ja maahanmuuton vastaisia kannanottoja.

Noin neljännes suomalaisista kannattaa PS-puoluetta, joka on leimattu ”yleisin syin” hallituskelvottomaksi, eivätkä sen kannattajat juurikaan saa sijaa sanomalehdissä. Ja kun he pakenevat kirjoittamaan sosiaaliseen mediaan, heitä haukutaan, vainotaan ja rangastaan. Uskonvainoa harjoitetaan Raamattuun uskovaa kansanedustajaa kohtaan. Ei tällainen valtio voi olla oikeusvaltio, ei kulttuurivaltio eikä vapaan kilpailun maa.

Paikalliskulttuurimme juuret ja versot ovat terveet
Kun katselemme Suomen menestyviä yrityksiä kotona ja maailmalla, niillä kaikilla on taloudelliset ja sivistykselliset juuret Suomessa. Suomalainen kulttuuri on vahvasti niissä mukana.

Näin asia on myös yksittäisiä paikalliskulttuureja tarkasteltaessa. Synnyinpitäjäni Kuusamon suurimpia työantajia ja ulkomaanviejiä ovat Ruka lukuisine yritysryppäineen, Pölkky Oy useisiin pitäjiin laajentunein toiminnoin, yrityshän on mukana myös urheilussa ja teatteritoiminnassa. Talouden ja kulttuurin ylläpitäjä on Kuusamon Osuusmeijeri ja sen ylläpitäjä maa- ja karjatalous. Monipuolista kulttuurityötä tekevät Kuusamo-Seura, Kuusamon kansanopisto ja Kuusamon Näyttämö. Kesäyliopistokin taitaa vielä olla hengissä. Kuusamon suojeluskunnan urheilutyötä jatkamaan perustettu Kuusamon Erä-Veikot on ollut mahtiseura urheilussa. Laajaa uskonnollista ja muuta kulttuuritoimintaa harjoittavat vanhoillislestadiolainen herätysliike, maamiesseurat ja jokunen nuorisoseurakin. Kulttuurin piiriin kuuluvat poliittiset järjestöt ja laaja vapaaehtoinen sivistystyö.

On aika paikallisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti EU:lle osoittaa, ettei tämä maa ole vallattavissa eikä rosvottavissa. Jos taannoisen valloittajan tavoin luullaan, ”ettei täällä asu kettää”, se on pahasti harhainen luulo.

+5
mattiantero
Oulu

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen.
Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995.
Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995.
Sotilasarvo: ylil. res. (1974)
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com
Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu