Kauanko Suomi kestää kansakuntana?

Mikä on Suomen suunta? Mitä tavoittelemme kansana, valtiona? Puhutaanko Suomessa suomea vielä sadan vuoden kuluttua? Olemmeko itsenäinen valtio Euroopan valtioiden vapaakauppaliitossa vaiko maakunta Euroopan unionissa? Vai onko niin hullusti, että Suomen valtiota ei enää edes ole, vaan se on liitetty johonkin toiseen, esimerkiksi Saksaan tai Venäjään, tai kukaties Yhdysvaltoihin?

Valtio, jota määrätään ylempää, ei ole valtio
Mikä on valtio? Tietosanakirjan (Tiedon värikäs maailma, 1979) mukaan valtio on tämä:
”Valtio on ihmisten muodostama yhdyskunta, joka käyttää tietyllä alueella omintakeista ja pysyvää valtaa eli valtiovaltaa. Valtiolle luonteenomaista ovat kansa, valtioalue ja valtiovalta. Valtion perustana on kansa eli valtioon kansalaisina kuuluvien ihmisyksilöiden muodostama kokonaisuus; asumaton alue ei siten voi olla valtio. Valtion muodostamista varten kansalla täytyy olla oma asuma-alue. Rodullisen yhtenäisyyden tai muun vastaavan tekijän kansaksi katsottava ihmisryhmä, jolla ei ole omaa valtiota, ei ole valtio, ei myöskään omalta alueeltaan poistunut pakolaisväestö. Valtion tunnusmerkkeihin kuuluu vielä valtiovalta eli pysyväksi tarkoitettu ja omintakeinen valta määrätä siitä, miten olot valtioalueella järjestetään.Valtiovallan omintatakeisuus ilmenee erityisesti siinä, että valtio määrää itse oikeusjärjestyksestään, eikä tätä oikeutta voida riistää siltä vastoin sen hyväksymistä. Sellainen itsehallintoyhdyskunta, jonka vallankäyttö perustuu sitä ylemmän yhdyskunnan määräyksiin, ei voi muodostaa valtiota.”

Suomi on jo luovuttanut pois suverenisuutensa
Onko Suomi nyt suvereeni, täysivaltainen valtio, jolle on tunnusomaista oikeus päättää sekä sisäisistä että ulkoisista asioistaan? Mielestäni ei enää ole. Suvereenisuus on menetetty uudessa vuoden 2000 perustuslaissa, kun siinä on merkitty, että Suomi on Euroopan unionin jäsen. Euroopan vapaakauppaliitosta on tullut aivan muuta kuin se, mihin kansanäänestyksessämme kantaa kysyttiin.

Äänestäessään nyt eduskunnan jäseniä Suomen kansalainen ei tiedä, mitä Suomen kansalaisille kuuluvia oikeuksia eduskunta tulevan vaalikauden aikana luovuttaa Suomen kansalaisilta pois. Valtiollisen itsenäisyytemme 100-vuotistaivalta monin tavoin ja runsain kustannuksin juhlittaessa ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota siihen, mitä meillä itsenäisyydestämme on jäljellä. On arvioitu, että lainsäädännöstämme on ainakin puolet jouduttu muuttamaan EU:n eli Suomen ulkopuolisten voimien käskystä.

”Suomi valvoo ettei kukaan huku Välimereen” – Suomen hädänalaisista ei niin väliä!
Kansalaistemme oikeudet eivät juurikaan ole EU:n jäsenyyden aikana kasvaneet, mutta sitä enemmän velvollisuudet, nimenomaan kansainväliset velvollisuudet ei vain EU:n alueella, vaan myös sen ulkopuolella.
Melko kauas Suomen suvereniteetista oman kansan palvelualueelta on liu´uttu pois, kun katseli viime torstain eduskunnan kyselytuntia, jossa Suomen valtion sisäministeri julisti, että Suomi ei hyväksy, että yksikään ihminen enää hukkuu Välimereen. Oman kansan kuolemista siis viis!
Suomi siis rientää pelastamaan ja vielä valvoo, että ”pelastamisen taakka” jaetaan EU:n jäsenmaiden kesken. Miljardit budjettivaltaa ja velkarahaa valuu maailmalle, mutta oman kansan hädänalaisten tai edes lapsiperheiden huoltoon ei lisäkymppiäkään riitä! Kansakuntamme sahaa oksaa jolla se itse istuu.

Tässä maassa totisesti tarvittaisiin eduskunnasta, hallituksesta ja presidentistä riippumaton perustuslakituomioistuin suojelemaan edes sitä rahtuista kansansuvereniteettia, mikä Suomen valtiolla vielä on. Ei voi olla kansan suvereniteettiin kuluva menettely se, että eduskunnan perustuslakituomistuin on ainoa elin valvomaan lakien perustuslainmukaisuutta. Nythän eduskunta siis itse valvoo itseään, ei mikään ulkopuolinen oikeuselin.

Työnnämme omaisuuttamme muukalaisille ja maksamme lahjamme uudella velalla – vähäjärkisten hommaa!
Suomen suvereniteetin raju heikennys on tapahtunut eduskunnan budjettivallan piiriin kuuluvien oikeuksien eli verovarojen ja kansallisuusomaisuuksien hallitsemisvallan alueella. Suomi on EU:n maksujen suuri nettomaksaja. Suomi maksaa myös YK:n ja sen erityisjärjestöjen maksuja, kehitysapumaksuja ja maahanmuuttajien kustannuksia.
Nämä maksut ovat miljardeja euroja vuosittain. Me työnnämme hyvinvointiamme muualle ja otamme valtionvelkaa ”lahjamme” maksamiseksi. Ei tämä ole läheskään täysjärkisten hommaa. Suomen perustuslaki lupaa, että suomalaisilla on oikeus työhön ja että työvoima on valtion suojeluksessa. Suomalaisilla on perustuslain mukaan oikeus valita asuinpaikkansa Suomessa. Suomalaisilla on myös omaisuuden suoja. Kuitenkin perustuslaillinen kansalaisen valta on näissä asioissa menetetty. Ulkovallat sanelevat kansallisomaisuutemme metsien ja maan käytön. Suomalaisilta on paljon viety työtä. Kaikessa tässä Suomi on menettäjä enemmän kuin saaja.

USA yrittää kääntää maailman suuntaa kansallisempaan suuntaan ja saa tästä haukut. Eurooppakaan, ei myöskään Suomi, ei saa eikä voi olla muiden maanosien ihmisten elättäjä. Jokaisen maan on itse autettava itseään. Suomen on lakattava leikkimästä jotain upporikasta suurvaltaa, joka tahtoo olla houkuttelevin paikka maailmassa työn vieroksujille, laiskoille siipeilijöille, jotka purevat elättäjän kättä ja tulevat neuvomaan Suomeen, miten suomalaisten oltava ja elettävä ja autettava muita.

Universaalia oikeutta elää toisen kansan siivellä ei ole – valtion on huolehdittava kansastaan
Suomen perustuslaki ei tunne ”monikulttuurisuutta” edes ihanteena, saati velvollisuutena. Ei maahamme tunkeutujalla voi olla universalista oikeutta saada korvauksetta ja ilman vastavelvollisuuksia sitä elintasoa, jotka suomalaisilla on. Perustuslakimme 19. pykälä sanoo suomalaisen oikeudesta sosiaaliturvaan näin: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Ulkomaalaisen tulijan vastikkeeton sosiaaliturva ei voi mennä suomalaisen oikeuden yli.
Kansallisen itsenäisyytemme aamunkoitosta on eduskunnastamme kuva, jossa eduskuntasalissa istuu saksalaisia. Nyt ministeriaitiossa istuu Suomen kansalaisia, joiden huolena on enemmän afrikkalaisten kuin suomalaisten hyvinvointi.
Missähän määrin nykytilannetta paheksutaan sadan vuoden päästä, jos Suomen valtio silloin vielä on olemassa. Kansallisvaltio kun on suurpääoman hallitsemassa kvartaalimaailmassa vainottu valtiomuoto juuri siksi, että kansallisvaltio on paras hallitusmuoto, koska siinä valta lähtee kansasta kansan ehdoin ja kansan tahdon mukaan. Lähes kaikki muut valtiomuodot ovat olemassa hallitsevan luokan ja tai vieraan valtion edun vuoksi.

Kansojen suvereniteetin turva itsenäisissä kansallisvaltioissa
Suomi ei saa vajota minkään toisen valtion, ei edes EU:n vallan alle. Nuorisomme, joka sivistyneessä Euroopassa nyt on maailman tulevaisuuden turvaamiseksi nousemassa, on karistettava kaikki korruptio ja ulkovaltojen sorto ja riisto maistaan ja siten turvattava kansojen turvallinen elämä. Vain itsenäiset kansallisvaltiot, toisiaan suvereenisti kunnioittaen ja keskenään yhteistyötä tehden, voivat turvata maailmanrauhan.
Tällaisen maailman saavuttamiseksi kannattaa suhtautua tulevaisuuteen valoisin mielin, solmia avioliittoja ja synnyttää sekä kasvattaa lapsia. Tällaiseen Suomeen minä uskon. Suomeen joka asuu ja elää rajojaan myöten, myös rajaseudut entiseen tapaan turvaten.

mattiantero

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen. Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995. Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995. Sotilasarvo: ylil. res. (1974) Naimisissa, kolme aikuista lasta. Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu