Kulttuuri on kansallisvaltion ydintä

Taistelu EU:n 750 miljardin euron ”elvytyspaketista” hyväksyttiin 2/3 enemmistöllä Suomen eduskunnassa. Läpimenon varmisti kokoomuksen tuki hallitukselle. Perussuomalaiset, kristilliset ja LiikeNyt vastustivat osan kokoomuksesta ja parin keskustalaisen tukiessa oppositiota. Kunnia kaikille heille, suoraselkäisille suomalaisille.

Kansallismieliset hävisivät tämän sodan, mutta taistelun Suomesta he tulevat voittamaan. Se tapahtuu äänestämällä oikein, kansallisen edun mukaan, kesäkuun kunnallisvaaleissa ja tulevissa eduskuntavaaleissa.

Pakettiäänestystä on syystä pidetty Suomen itsenäisyyden kannalta menetyksenä, koska eduskunta luovutti osan lainsäädäntö- ja budjettivallastaan EU:lle. Vaikka Sanna Marinin hallitus on vakuuttanut, että tämä oli ainutkertainen toimi, ei siihen voida uskoa.

Vallansiirtoa vastustavat leimataan kansallismielisiksi, edistyksen vastustajiksi, kun taas EU:n vallan kasvattajat haluavat viedä integraatiota syvemmälle tavoitteena EU:n liittovaltio.

Mistä tämä isänmaallisten kansalaisten syrjintä johtuu? Miksi kansallisvaltio on tapettava? Yhäkin kansat taistelevat vapaudestaan ja tavoittelevat itsemääräämisoikeutta? Miksi Euroopassa ei muka kansallisvaltioita enää tarvita?

Mikä on se Suomen kansa, joka halutaan hävittää?
Kansalla ja kansakunnalla tarkoitetetaan ihmisryhmää, joka yhteisten tapojen, laitosten, pyrkimysten, yhteisesti elettyjen vaiheiden ja kielen sekä kulttuurin nojalla muodostaa kokonaisuuden, jonka perusteella se on omaleimainen, ympäristöstään erottuva, siis rikkaus maailman kansojen keskuudessa? Onko Suomi katoava kansa, joka ei omankaan kansan mielestä ansaitse elää? Ei ole. Kansa on elävä niin kauan kuin kansa itse uskoo itseensä eikä luovuta valtaansa petollisille kansalaisilleen ja maahan tunkeutuneille muukalaisille tuhovoimille.

Suomi liitettiin ristiretkien kautta 1100-luvulta alkaen Ruotsin valtakuntaan ja länsimaiseen kulttuuriin. Suomesta alettiin käyttää Itämaa -nimitystä v. 1344. Vuonna 1362 Suomelle annettiin oikeus lähettää edustajia kuninkaanvaaliin Moran kiville. Suomi oli ansainnut paikkansa Ruotsin valtakunnan korkeimmalla paikalla, kuninkaan vaalipaikalla. Ei se kunnia turhasta tullut eikä sitä turhakkeille annettu.

Martti Lutherin uskonpuhdistus katkaisi siteet katoliseen kirkkoon ja keisarivaltaan. Pohjoismaat alkoivat erottua yhä selkeämmin omaksi kulttuuripiirikseen. Yhteiskunnallisesti vahvaa kantaa ilmaisevat ristiliput nostettiin valtioiden tunnuksiksi ilmaisemaan rohkeasti heidän uskontoaan ja kulttuuriaan. Näin on yhä asian laita edelleen värejään tunnustamattomassa Euroopan unionissa, jossa unionin uskonnottomuudesta johtuen islam leviää ihmisoikeuksia loukkaavine tapoineen jokseenkin vapaasti.

Tämän ”liberalismin” vallitessa EU:n nimissä hyökätään kristittyjen uskonvapautta loukaten Raamatun sanaa ja kristillistä uskoaan tunnustavia kansalaisia vastaan. Omantunnon ja sanan vapautta loukataan evankelis-luterilaisen kirkkomme juurikaan asiaan puuttumatta.

Sekä valtiollisesti että uskonnollisesti EU ja Suomi ovat katkaisemassa kohta 2000-vuotisen siteen kristinuskon ja länsimaisen kulttuurin juuriin. Arabien ja juutalaisten sodassa yleistä mielipidettä Suomessakin ohjataan terrorijärjestön suojaksi ja Israelia vastaan. Mutta Jerusalem kestää järkkymättä.

Maahanmuuton sekamelskalla järkytetään kansallisvaltion perustuksia
Maahanmuuttoa hyväksi käyttäen on pyritty järkyttämään pohjoismaisten, myös suomalaisen kansallisvaltion perustuksia. Pyritään sekoittamaan kansat ja kulttuurit niin, että saataisiin aikaan riita kansojen ja valtioiden sisälle. Kun epäsovun lietsomista on kansalaisten toimesta ryhdytty arvostelemaan, on perusväestö, oma kansa, pyritty syyllistämään ja saattamaan halveksunnan alaiseksi.

Miksi näin on toimittu ja edelleen toimitaan? Syyksi jo kakistelematta sanotaan: tavoitteena on kantasuomalaisten alistaminen. Suomalaisten ylle koetetaan lyödä rasistin leima. Maahanmuuttajat ovat monessa suhteessa maan omia kansalaisia paremmassa asemassa. Tasa-arvo ei toimi. Eduskunnassakin on vasta nyt päästy kyselytunneilla keskustelemaan maahanmuuttajataustaisten suuremmasta rikollisuudesta suomalaisiin verrattuna. Vuodesta 2015 alkaen paisuneiden maahanmuuttajajoukkojen kotoutusta ei ole ryhdytty tosissaan hoitamaan, eikä laittomasti maassa olevia karkottamaan.

Jos muutosta ongelmaan ei saada, Suomen tie on oleva Ruotsin tie. Puoluegallupien kärjessä kulkeva Perussuomalaiset on kannatuksensa vakaudella osoittanut, että sen poliittinen kansallismielinen ohjelma on saanut vahvan, noin viidenneksen kannatuksen.

Itsenäisyys on pitkäjänteisellä työllä saavutettu. Taistelematta sitä ei saa pois antaa.

Kansallisromantiikasta omaan itsenäiseen kansallisvaltioon
Kansakunta (latina natio=kansa; nasci=syntyä) on 1300-luvulla syntynyt käsite. Läpi ihmisen historian on luotu suurvaltoja ja alistettu pienempiä. Kaikilla valtakunnilla on aikansa. Niin nykyiselläkin, tällä Euroopan liittovaltiolla, jota koronatautia hyväksi käyttäen edistetään pienten kansojen alistamiseksi.

Valistus nousi 1700-luvulla arvostelemaan yksinvaltiutta. Ranskalaiset nousivat kapinaan hallitsijansa yksinvaltiutta vastaan. Napoleonin yksinvaltius nostatti Euroopan kansat Ranskan ylivaltaa vastaan. Ranskan keisarius kukistui. Kansat alkoivat kulkea kohti itsenäisyyttään.

Suomeenkin 1800-luvun alussa tullut romantiikan aikakausi korosti yksilöiden yhteistyön merkitystä kansallishengen nostattajana. Kansallishenki syntyy kansan jäsenten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Henkinen toiminta tuottaa ”objektiivisen hengen” sisältönä luomuksia oikeusjärjestykseen, moraaliin, taiteeseen, tieteisiin ja tekniikkaan ja jopa politiikkaan, joihin ihmiset yksilöinä eivät yhtä hyvin kykene.

Kansallishengen tutkijat ja edistäjät filosofit Montesquieu, Herder, Savingny, Hegel ja suomalainen J. V. Snellman kehittelivät oppia kansallishengen merkityksestä tietoisuuden kasvattajana oikeasta ja väärästä paremmin kuin mihin ihminen yksilönä yksin kykenee.

Kansallisromantiikka vaikutti Suomessa valtavasti valtiolliseen ajatteluun, kirjallisuuteen, tieteisiin ja taiteisiin, maalaustaiteeseen ja musiikkiin (Sibelius) ja politiikkaankin. Kulttuurin huippukausi osui 1800- ja 1900-luvun taitteeseen, venäläisen sortokauden aikaan. Sanomalehtien vaikutus kulttuurin eri alojen levittäjänä ja innostajana oli tavattoman suuri. Suomalaisten tietoistuus omasta ominais- ja erikoislaadustaan nostatti tavoitteen itsenäisestä Suomesta. Itsenäisyys saavutettiin. Itsenäisyytemme kahtena ensi vuosikymmenenä luotiin valtion, kansakoululaitoksen, vapaan sivistyselämän, virkamiehistön, armeijan, maanpuolustusjärjestöjen, kirkon, herätysliikkeiden, urheilun ja vapaaehtoisten sosiaalisten avustusjärjestöjen työn tuloksena vahva sivistysvaltiomme, joka kykeni ottamaan vastaan bolshevistisen valloitusyrityksen alistaa Suomi ja sen kansa jälleen ateistisen sortovallan alle.

Kulttuurikansa on päästettävä kahleistaan
Nyt olemme olleet kohta puolitoista vuotta Aasiasta lähtöisin olevan koronataudin alla. Eurooppaa on hallittu taudin varjossa kovin ottein. Esivaltaan sekä tiedon ja tieteen valtaan uskovilla kansoilla on vallinnut luja luottamus viranomaisten antamiin ohjeisiin. Rokotteet on Suomeenkin saatu ja tauti kyetään kukistamaan.

EU:n ”elvytyspaketin” läpiajo on kuitenkin antanut aiheen kysyä, onko koronaa Suomessakin käytetty EU:n liittovaltiohankkeen edistämiseksi. Vastaus on ainakin osittain myönteinen. Paketin käsittelyn jälkeen ilmapiiri on vapautunut ja hallitus on joutunut opposition taholta, syystäkin, rajujen hyökkäysten kohteeksi. Jo tavallisen kansalaisen arvioin on osoitettavissa Sanna Marinin (sdp) hallituksen kyvyttömyys ja haluttomuuskin hoitaa vastuullisesti Suomen asioita, ennen muuta taloutta. Pääministerin tiedot ja taidot eivät riitä nykyisten kansallisten ja valtiollisten ongelmien ratkaisuun. Ilmastonmuutoksen ja koronan varjolla tuhotaan Suomea ihan tarkoituksellisesti. Vaikutusarviot puuttuvat lähes kaikista ”ilmaston nimissä” tehdyistä ratkaisuista, ajatelkoon vaikkapa hirvittävää velkaantumista, turvetuotannon alasajoa ja petojen hyysäystä. .

Yhteenvetona totean, että suurella, historiallisesti merkittävällä EU-ratkaisullaan Suomen eduskunta on tietäen luovuttanut osan vallastaan pois, Suomen kansalta, vallan suvereenilta haltijalta. Entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sdp) sanoi vallan luovutuksen jälkeen, ettei eduskunnan valta siitä vähene, kun eduskunta luovuttaa osan vallastaan EU:lle, jossa Suomi sitä valtaa edelleen käyttää niissä pöydissä missä asioista päätetään.

Tähänastisessa Suomen omassa päätösvallassa ”isojen pöydissä” ei ole juuri kehumista. Huonosti on Suomelle useimmissa istunnoissa käynyt. Lipponen on huono tiennäyttäjä, ajateltakoonpa mitä hän sai aikaan eläkeläisille, jolta hänen hallituksensa riisti sovitut oikeudet täysiin eläkkeisiin. ”Taitettu indeksi” leikkasi pois Lipposen omat poliittiset ansiot, jos niitä olikaan. Sanna Marinin vaalipuhe Yle 1:ssä riisui hänenkin ”koronamaskinsa”, jonka suojissa hän on Suomea ”lujin käsin johtanut”.

Tarvitsemme kansallisen kulttuurin suurta nousua, talouden, sivistystyön ja kaiken kulttuurin alalla. Sivistyneistöä ja hyvin toimivaa uutteraa virkamieskuntaa ei saa nöyryyttää, saati pyrkiä alistamaan Euroopan yhtenäisyyden, liittovaltion varjolla.

+5
mattiantero
Oulu

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen.
Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995.
Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995.
Sotilasarvo: ylil. res. (1974)
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com
Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu