Kuusamon liikennesuunnitelma kunnanvaltuustossa vuonna 1993

Olen surullinen Koillismaan Uutisten lopettamisesa. Kustansin ja toimitin Koillismaan Uutisia vuodet 1992-2002. KU syntyi täyttämään aukon, jonka Kari Klemetin kustantama Koillis-Suomi oli jättänyt.
Lehden tarve oli suuri. Kuusamo kutsui, ja minä tulin. Koillismaan Uutiset aloitti syyskuussa 1992.
Koillis-Suomi on tärkeä lähde sen tutkimiseksi, miksi Kuusamon liikekeskus tietoisesti haluttiin Rukaan sijoittaneiden edun tieltä tuhota. KU jatkoi Koillis-Suomen työtä koettaen selvittää tapahtumien kulkua. Pasi Määttälän aikana lehti on täyttänyt tehtävänsä koillismaalaisen ihmisen äänenä.
Ajankohtaisena kysymyksenä haluan nyt nostaa esiin Kuusamon Kirkonkylän liikennesuunnitelman käsittelyn vuonna 1993. Siinä kiteytyy Kuusamon liike- ja kulttuurikeskuksen Kirkonkylän tietoisen ja tavoitteellisen tuhoamisen alkuvaiheet, joista ei ole juurikaan puhuttu. Kuitenkin jokainen taloudesta vähänkin ymmärtävä tiesi, että Kuusamon ostovoima ei kykene ylläpitämään ”kahta Kirkonkylää”. Toinen on kukistuva. ”Maanselkä” tuhoutui, ”Kitka” jäi. Rumaa oli se, että tuho toteutettiin kunnan toimesta, ei vapaan kilpailun kautta.
Liikennesuunnitelman nimissä luotiin myös uutta osayleiskaavaa, joka palveli historiallisen pääliikenneväylän Ouluntien-Kitkantien tuhoamista kaventamisen, kuristamisen ja ”viheriöittämisen” keinoin. Yrittäjät vastustivat, kunnanvaltuustokin vastusti, mutta vuoden 1993 aikana onnistuttiin luomaan perusta sille tuhotulle Kirkonkylälle, joka syntyi 2020-2021. Koillismaan keskus, Kuusamo, roikkui takapajuisuuden, ylenkatseen ja pilkan hirressä kolmekymmentä vuotta.

Liikennesuunnitelma lausunnoilla keväällä 1993
Vuonna 1868 perustettu Kuusamon kunta vietti 125-vuotisjuhlavuottaan 1993. Juhlakokouksessaan 5.4.1993 kunnanvaltuusto julkaisi Kuusamon Ympäristöjulistus -nimisen asiakirjan, jossa kunta kaikissa toimissaan sitoutui kestävän kehityksen periaatteeseen.
KU:n pääkirjoituksessa 7.4.93 käsittelin julistusta ja toivoin sen periaatteita vietävän käytännön elämään, mm. tekeillä olevaan liikennesuunnitelmaan, jota kunnan palkkaama oululainen suunnittelutoimisto teki. Liikennesuunnitelmaa oli jaettu myös kuusamolaisiin talouksiin.
Suunnitelma oli nyt lausunnoilla.
Heikki Härkösen (Kesk) johtama elinkeinolautakunta lausui, ettei suunnitelma ole paikkakunnan etujen mukainen. Toteutus johtaisi keskustan yritysten heikkenemiseen ja työpaikkojen vähenemiseen. Kunnalle tulisi kalliiksi, kun Kirkonkylän valtaväylät tulisivat kunnan hoitovastuulle.
Pekka Mannisen (Kesk) johtama ympäristölautakunta kannatti (KU 15.4.93) suunnitelmaa äänin 7-5. Vähemmistöön jääneet huomauttivat samoista ongelmista kuin elinkeinolautakunta. Suunnitelmaan sisältyvät ajoratojen kaventamiset, liikenteen ”kuristajat” ja puistomutkat vaikeuttavat puhtaanapitoa talvella ja liikennöintiä yleensä.
Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Kari Kantola toi julki yrittäjäjärjestön kantoja (KU 29.4.93). Yrittäjien huomautuksia ei ole otettu juuri lainkaan huomioon. Liikennevirta tulee suuntautumaan keskustaajaman ohi Oulangantietä pitkin. Paikoituspaikat vähenevät. Toria ollaan ”siirtämässä” Kitkantien varteen. Yrittäjät alkavat hakeutua paremmille liikepaikoille. Kiertoliittymät voidaan hoitaa valoin.
KU:n haastattelema kunnan kaavoitusinsinööri Kimmo Mustonen kertoi, ettei suunnitelmaan enää voida tehdä suuria muutoksia. Hän kiisti, että suunnitelman takana olisi valtion pyrkimys vetäytyä Ouluntien-Kitkantien hoitovastuusta. Sellainen ratkaistaan ihan muualla. Suunnitelman hinta on 700 000 mk. Tiehallitus maksaa siitä noin 70 000 mk, tiepiiri ja Kuusamon kunta molemmat runsaat 300 000 mk. (KU 29.4.93).

Liikennesuunnitelma jäi valtuuston pöydälle 28.6.1993
Liikennesuunnitelma jäi valtuuston kokouksessa 28.6.93 pöydälle. Kukaan ei esittänyt sen hyväksymistä, vaan kannatettiin asian siirtämistä syksyyn. Kunnanhallitus oli tehnyt esitykseen kirjauksia, mutta sittenkin asia nähtiin raakileeksi. Kaavoitusjohtaja Kimmo Mustosen laaja esittely ja kunnanjohtaja Erkki Juntusen suostuttelupuheenvuoro eivät saaneet yhdenkään valtuutetun päätä käännetyksi. (KU 1.7.93)
Suurimman valtuustoryhmän keskustan ryhmänjohtaja Kalevi Haataja (Kesk) kiteytti tunnot seuraavasti: ”Olisi noloa hyväksyä piirustukset, joita ei ole tehty. Valtuustolle on syksyllä tuotava uusi versio, täydelliset paperit. Näitä emme hyväksy.” Haataja kysyi, millä rahoilla 40 milj. mk maksava remontti toteutetaan? Toteutusaikataulusta ei ole mitään tietoa. Paikoitustilat vähenevät.Väitettyjä Kitkantien ”ruuhkia”ei ole.
Sosialidemokraatteja närästi ympäristölautakunnan jäsenen Aulis Saarelan (Sdp) esittämä kirjallinen lausunto, jonka ryhmä oli kannakseen hyväksynyt, mutta sitä ei KH:n papereista löytynyt. Se vaadittiin sinne laittamaan. Ryhmä vastusti suunnitelmaa seuraavin syin: 1) Toimintoja ei pidä siirtää pois nykyisiltä kauppapaikoilta. 2) Yrittäjien tulevaisuus on vaakalaudalla, jos kauppapaikkojen toimintaedellytyksiä heikennetään. 3) Talvenajan puhtaanapito vaikeutuu ja katujen ylläpito voi kaatua kunnan päälle. 4) Liittymien turvaaminen vanhoille kauppatonteille vaikeutuu. 5) Suunnitelma aliarvioi viihtyvyyttä. 6) Rakennetaan esteitä vilkkaimman kauppakadun varteen. Miksi Kitkantien kehitys halutaan estää?
Kokoomuksen ryhmän kannan esittänyt Hannu Kyllönen (Kok) sanoi ryhmän kannattavan suunnitelmaa, koska kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuus paranee ja ranta-alueiden käyttöä lisätään ja ympäristöhaittoja vähennetään. Ryhmä ei kuitenkaan esittänyt suunnitelman hyväksymistä.
Vasemmistoliiton kannan esittänyt Veikko Ervasti (Vas) luetteli monia hyviä puolia, kaipasi kevytsiltaa Lahdentaakse. Yrittäjien asemaa ei saa vaikeuttaa. Ouluntien-Kitkantien paikoituspaikkoja ei saa vähentää. Liikenneväylät pidettävä entisellään.
Vihreiden kannan esittänyt Eeva Hietanen (Vihr) esitti ryhmän kannan yhdellä lauseella: ”Kuusamon keskustaajamalle ominainen sodanjälkeisen arkkitehtuurin tyypillinen väljyys ja suurpiirteisyys on säilytettavä.”
Smp:n kannan esittänyt Kalevi Siikaluoma (Smp) antoi myrkyllisen arvion suunnitelmasta. Yrittäjät ovat tyrmistyneitä. Ydinkeskusta halutaan tyhjentää rakentamalla supermarketteja laitamille. Näyttöä tyhjenemisestä on: tyhjiä huoneistoja pitkin Kitkantietä ja Ouluntietä jo useiden tuhansien neliöiden verran. Jos tämä toteutuu, tästä todella tulee eloton ”viherkylä”. Suunnitelma on kallis, 40 milj. mk. On onni että tämä tulee sellaisena aikana, jolloin meillä ei ole tähän varaa.

Kunnanjohtaja Erkki Juntunen piiloutui Tielaitoksen selän taakse: vaatimus suunnitelmasta tullut sieltä. Toteutus maksaa 29 milj. mk, josta kunnan osuus 10 %. Juntusen mukaan suunnitelma ei ansaitse niin paljon risuja kuin sille on annettu. Hän myönsi, että Tielaitos saattaa tehdä päätöksen, jolla se vetäytyy Ouluntien-Kitkantien hoitovastuusta. Hän toivoi että suunnitelma nyt hyväksytään, sillä valtuusto pääsee sanomaan monta kertaa sanansa, kun suunnitelma ulottuu vuoteen 2010.
Keskustelua käytiin pitkään. Lopuksi puheenjohtaja Pauli Saapunki (Kesk) esitti yhteenvetona ratkaisua, että päätöksenteko siirretään syksyyn. Hän tulkitsi keskustelun niin, että suunnitelma on ”melko valmis”. ”Tämä on ollut lähetekeskustelun tapainen aika hyvillä arvosanoilla”, Saapunki sanoi ja paukautti nuijan pöytään. Pohjaesityksenä ollut kunnanhallituksen kanta jäi mittaamatta. Se ei ollut saanut keskustelussa yhtään kannatettua puoltamisesitystä, syksyyn lykkäämistä esittäviä kannatettuja esityksiä kylläkin. (KU 1.7.1993).
Aloite Kuusamon liikennesuunnitelmasta on lähtöisin Kuusamon kunnasta, rakennuskaavahankkeesta, sanoi Oulun tiemestaripiirin tieturvallisuusinsinööriPentti Lauronen KU:lle. (KU 16.9.93)

Liikennesuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 6.9.1993
Kunnanhallitus oli tehnyt kesäkuun valtuustossa vaadittuja uudistuksia muutamiin liittymiin ym. Kunnanvaltuusto käsitteli suunnitelman 6.9.93. Hallituksen esitystä ei vieläkään sellaisenaan hyväksytty, vaan sitä täydennettiin Kalevi Haatajan (Kesk) esittämällä ponnella, jota Pauli Jaakkola (Kesk) ja Hannu Kyllönen (Kok) kannattivat. Ponnen mukaan Ouluntiellä ja Kitkantiellä sijaitsevat vinot pysäköintipaikat on säilytettävä ja jokainen liikennesuunnitelmaa koskeva osasuunnitelma on tuotava valtuuston hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvion yhteydessä.(KU 9.9.1993)
Tämän ponnen valtuusto hyväksyi yksimielisesti. Tätä ennen valtuusto äänesti Mikko Ronkaisen (Sdp) tekemästä kannatetusta ehdotuksesta, jonka mukaan KH:n esitys voitaisiin muilta osin hyväksyä, mutta Kitkantien osuus olisi palautettu uudelleen valmisteltavaksi. Tämä esitys hävisi KH:n esitykselle äänn 34-9. Sdp:n valtuutettujen kantaan äänestyksessä yhtyivät vasemmistoliitto, vihreiden Kirsti Hietanen ja Smp:n Kalevi Siikaluoma. Kun Ronkaisen ehdotus oli hävinnyt KH:n esitykselle, valtuusto yksimielisesti hyväksyi siihen Kalevi Haatajan esittämän ryhmäponnen, joka näin ollen tuli koko valtuuston kannaksi.(KU 9.9.93).

Ponnen sisällöstä kiistaa: ”kuullaanko valtuustoa” vai ”päättääkö valtuusto?”
Riita valtuuston 6.9.93 hyväksymästä ponnesta pomppasi uudelleen keskusteluun KU:ssa 28.10.93, kun oli tullut ilmi, että valtuuston hyväksymä ponsi oli valtuuston pöytäkirjassa saanut muodon: ”Yksityiskohtaisten suunnitelmien laatimisessa kuullaan kunnanvaltuustoa mm. talousarvion laatimisen yhteydessä.”
Asia oli tullut esille kunnan ”Keskushallinnon tiedotteessa”, jossa oli moinen merkintä. Vesittynyt teksti herätti yleisesti hämmästystä: ”Näinko me asiasta päätettiin?” KU selvitti asiaa. Kysyttiin KH:n kokouksen sihteeriltä Markku Kämäräiseltä, mistä tuo ”ponsi” on peräisin? Kalevi Haataja kielsi tuon sisältöistä pontta kirjoittaneensa. Kämäräinen tunnusti kirjoittaneensa ”selvennykseksi” Haatajan jättämän ponnen. Haataja ilmoitti, etteivät kumpikaan ”versio”, alkuperäiseksi väitetty eikä Kämäräisen ”selventämä” olleet hänen kirjoittamiaan. Kämäräinen seuraavaksi selitti, että puheenjohtaja Pauli Saapunki antoi Haatajan esittämän ponnen hänelle. Soitimme Saapungille eduskuntaan. Saapunki kiisti antaneensa mitään ”pontta” Kämäräiselle.
Kun sitten pohdittiin mitä valtuusto päätti, puheenjohtaja Saapunki ratkaisi asian sanomalla, että ”kuullaan” tai ”päätetään”, se on sama asia. Kämäräinen luki ohjepapereitaan ja tuli siihen tulokseen, ettei ponsi voi olla ristiriidassa itse päätöksen kanssa. Toisin sanoen, ponnella* ei ollut mitään merkitystä, kun valtuusto on päättänyt hyväksyä suunnitelman.(KU 28.10.93.)
(* Ponsi=toimintaohjeen sisältämä päätöslauselma tai julkilausuma; Suomen kielen perussanakirja. Toinen osa. Valtion painatuskeskus Helsinki 1992).

Kuusamo-talon äänestys läpi nipin napin äänin 23-20
Kuusamon kunnallishallinnon tilaa kuvaa 20.12.93 käsitelty Kuusamon kunnan vuoden 1994 budjetti, jonka loppusumma oli 461 milj. mk. Se rakentui 18 pennin äyrinhinnalle. Budjetti hyväksyttiin. Kokouksessa käsiteltiin myös Kuusamo-talon rakentaminen. KH:n esitys oli, että Kuusamo-talo rakennetaan ja siihen liitetään musiikkikoulu. KH:n opposition kanta oli, ettei Kuusamo-taloa rakenneta, vaan rakennetaan uusi lukio ja siihen musiikkikoulu. KH:n kanta voitti äänin 28-15. Kuusamo-taloa kannattava KH:n esitys voitti äänin 23-20.
Keskustan ryhmän puheenjohtajana esiityi ”tässä kokouksessa” Pekka Manninen, ei siis Kalevi Haataja. Keskustalla oli siis valtuustossa kaksi ryhmää: Kuusamo-taloa kannattava Pekka Mannisen ja Pauli Jaakkolan johtama ryhmä ja Kuusamo-taloa vastaan oleva Kalevi Haatajan-Sauli Pitkäsen-Eero Lohilahden johtama ryhmä. Kunnanhallituksen puolesta Kuusamo-talohanketta junttasivat Pauli Saapunki, Oswald Carlson ja Erkki Juntunen.
Valtuuston keskusteluissa kävi ilmi, että Kuusamo-taloasian yhteydessä oli käytetty uhkailua. Useissa puheenvuoroissa ilmeni tyytymättömyys kunnallisjohdon epäluotettavuutta kohtaan sen vuoksi, että virkamiesjohto on riistänyt luottamusmiehiltä valtaa. Tämä epäluottamus oli ilmennyt juuri liikennesuunnitelma-asian yhteydessä, kun pyydettyjä korjauksia ei toteuttu, vaan jo poistetut ”vanhat versiot” putkahtelivat esiin. (KU 22.12.93)
Kun Kuusamon Kirkonkylän liikennesuunnitelma vietiin käytäntöön 2020-21, voi kohtuudella tämän toteuttajilta julkisesti kysyä, toteutuiko tässä Kuusamon kunnanvaltuuston ja kuntalaisten enemmistön vaiko Kuusamon kunnan virkamiesjohdon tai jonkun heitäkin ylemmän näkymättömän toimeksiantajan tahto? Kirkonkylän elinkeinoelämä oli häpeällisin menetelmin tuhottu ja Ruka rumin keinoin nostettu voittajaksi.

+1
mattiantero
Oulu

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen.
Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995.
Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995.
Sotilasarvo: ylil. res. (1974)
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com
Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu