Naton turvaverkko ulotettava Suomen rajakyliin asti

Eilinen, toukokuun 17. päivä 2022, jää Suomen historiaan tärkeänä kansallisena merkkipäivänä, jona kansanedustuslaitoksemme Suomen eduskunta hyväksyi esityksen hakemuksen jättämisestä Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäseneksi. Päätös syntyi äänin 188–8, poissa kolme.

Päätösesityksen takana oli 94 prosenttia eduskunnasta. Eduskunnan tahto ilmaistiin vieläkin voimakkaampana kuin kannatusmittauksissa oli saatu. Nato-optio tuli nyt lunastetuksi valtavan kansalaismielipiteen ohjailemana. Kansa näytti tietä, presidentin ja pääministerin johdolla toteutettiin kansan tahtoa.

Kansan tahtoa ja demokratian periaatteita noudatti tiukasti myös eduskunta, joka kävi perusteellisen keskustelun. Kansanedustajien julkisesti esitetyt kannat jäävät eduskunnan pöytäkirjoihin historiallisiksi dokumenteiksi ja kansan muistiin sekä tutkijain käyttöön. Gallupit ja eduskunnan kanta olivat kansalaismielipiteen osoittajina niin vahvat näytöt, ettei kansanäänestystä tarvittu.

Venäjän barbaarinen käytös suututti läntiset demokratiat
Suomen kansalaismielipiteen muutos tapahtui muutaman kuukauden aikana. Keskeisenä vaikuttajana oli Venäjän barbaarinen hyökkäys Ukrainaan. Se paljasti Venäjän rujot ja petolliset kasvot, joiden takana oli päätös sodan keinoin hävittää maailman nykyinen turvajärjestelmä. Se oli hullu tavoite, joka oli heti torpattava.

Presidentti Sauli Niinistön ilmaus, että naamiot on riisuttu, antoi kansallemme realistisen kuvan tapahtuneesta muutoksesta. Kansan historian muisti on pitkä. Venäjä paljasti jokaisen sukupolven aikana nähdyn todelliset, väkivaltaiset kasvonsa.

Pienten kansojen rumaa kohteluaan Venäjä ei nytkään peitä. Suomen kansan muisti on ollut ja edelleen on pitkä. Uhan alla ja aikana Suomi taistelee, se ei antaudu. Siksi Suomi on itsenäinen ja suvereeni valtio. Ukraina pyrkii nyt samaan. Ukraina taistelee urhoollisesti Suomen sodista oppia ottaen. Ukrainan taistelu on meidän, koko sivistyneen Euroopan ja koko transatlanttisen Naton.

Suomi ja Ruotsi tasatahtia turvallisen Pohjolan puolesta
Suomi ja Ruotsi ovat Suomen johdolla marssineet tasatahtia kohti Naton jäsenyyttä. Toukokuun 17. päivänä tapahtumat vietiin Helsingissä ja Tukholmassa yksituumaisesti ja asiallisesti läpi. Maat jättivät sitoutumattomuuden taakseen ja sinetöivät yhteiset puolustussitoumuksensa yhteisen Pohjolan rauhanomaisen ja turvallisen elämän varmistamiseksi.

Tämä on valtava askel eteenpäin. Näin laajassa yhteisessä turvaverkossa Suomi, Ruotsi ja kaikki Pohjoismaat eivät ole koskaan aikaisemmin olleet. Itämerestä tulee nyt Naton sisämeri. Haaveilut EU:n yhteisestä puolustuksesta saadaan Suomessakin jättää. Jo alun alkaen EU:n puolustusrakenteiden tavoittelu oli tarpeetonta, koska useimpien EU:n jäsenmaiden turvana on Nato. Venäjän aggression myötä Suomen kansa ja valtiojohto näkivät, että utopiat on jätettävä ja siirryttävä ripein askelin realismiin.

Suomi tuhat vuotta itärajan turvaajana ja läntisen maailman suojaajana
Eurooppalaisissa mittasuhteissa Suomen ja Ruotsin Nato-linjaus kumpuaa syvältä historiasta, epämukavista suhteista imperialistiseen Venäjään. Ruotsinvallan aikana – ja jo ennen sitä – Suomi laajeni itään laajentaen näin läntistä kulttuuripiiriämme. Suomi kasvoi rauhan työn ja sotien kautta itsenäisyyteen, toteutti tavoitteensa ja puolusti reviiriään. Ruotsi sai kokea yli 200-vuotisen rauhan ajan Suomen selän takana. Nyt Suomi johdattaa Ruotsin Naton sateenvarjon alle ja eturintamaan Itämeren ja koko Pohjolan ja Baltian puolustajana. Kalmarin unionin hahmo näyttäytyy historian hämäristä.

Euroopan itärajan rauha rakoilee ja raja elää. Rajalle tarvitaan turvaa ja vakautta. Vakaus on Naton turvattava. Sateenvarjo on vietävä itäisimpiinkin läntisen Euroopan kyliin. Myös Suomessa. Valtakuntamme hyvät toimet on suunnattava Suomeen, niin että koko Suomessamme olisi suloista elää, asua ja rakentaa sekä ylistää Suomen onnea ja suloisuutta myös arkena eikä vain juhlakyselyissä.

Naton turvaverkko ulotettava Suomen rajakyliin asti
Venäjän tölväisy Euroopan itäiseen kylkeen todistaa Venäjän suurvalta-ajan olevan hiipumassa. Neuvostoliiton aika loppui jo 1991, mutta sen imperialistisen aatemaailman houreet jäivät elämään emämaa Venäjän sisällä. Imperaattori Putinin johdolla valtakunnan reuna-alueilla harjoitettu rajaterrori on ollut sivistyneen maailman silmissä kauhistuttavaa ja raukkamaista. Sitä on rauhan nimissä siedetty, mutta Ukrainaan kajoaminen on ollut Euroopalle liikaa.

Presidenttimme Sauli Niinistön ilmaisu, että ”Suomen Natoon meno on Venäjän syy, katsokaa peiliin”, on oivallisesti ja suorasti sanottu. Totuudellisuudessa pysyminen ja tarpeen tullen suora puhe isojenkin edessä on kansamme vahvuus. Tätä periaatetta on noudatettu aina kansallisen uhan edessä. Niin oli Talvi- kuin Jatkosodassa, niin nytkin.

Talvisodassa jäimme yksin. Jatkosodassa otimme kanssasotijaksemme ainoan tarjolla olevan, Saksan. Eurooppalaisten arvojen vastaisesti käyttäytynyt natsi-Saksa upposi, mutta Suomi pelastui taistellen ja joutui yya-sopimuksen sitomaan liekaan Neuvostoliiton pakottamana. Tämä liekanaru katkesi 1991 jättäen siteeksi muutamat säikeet, jotka Venäjä on nyt itse katkaissut.

Suomi on vapaa ottamaan uuden askeleen historiassaan. Askel on turvallinen, sillä se tehdään vakain tuumin valtavan kansanenemmistön tahdon turvin. Saavutettua 94 prosentin kannatusta suurempi kansalaistahdon mittaustulos ei saa olla mittauksen uskottavuutta menettämättä. Piskuiselle oppositiolle kiitos demokratiamme toimivuuden todistamisesta!

Toukokuu on taas toivoa ja elämää täynnä – siis eläkäämme!
Kevät on kylvöjen ja toivon aikaa. Huhtikuun loppuun sijoittuu kansallinen veteraanipäivä, toukokuuhun äitienpäivä, kaatuneiden muistopäivä, ylioppilaiden ja kaikkien opintonsa päättävien juhlat. Toivon ajatuksin ja rukouksin toimitetaan taas kylvöt Suomessa, Ukrainassa ja kaikkialla maailmassa, että kansoilla olisi ensi talveksi riittävästi ruokaa, sillä nälkä on rauhan pahin vihollinen.

Toivorikkain mielin tarttukaamme rakennustyöhön kansallisen Suomen ja yhdistyneen Pohjolan vahvistamiseksi. Näin vahva suomalaisen kansan itsenäisyystahdon ilmaisu ei voi olla vaikuttamatta kannaltamme positiivisesti myös Suomen käyttäytymiseen ja tahdonilmaisuihin Naton lisäksi EU:ssa.

+1
mattiantero
Oulu

Matti Antero Kyllönen, s. Kuusamossa 1940. Kotipaikka Oulu vuodesta 2007 alkaen ja edelleen.
Koulutus: Hum. kand. JY 1964, Fil. kand. JY 1967, Fil. lis. JY 1975, Fil. tohtori JY 1995.
Historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon opettaja, Oulun normaalilyseo 1966. Tutkijan koulutus JY 1995.
Sotilasarvo: ylil. res. (1974)
Naimisissa, kolme aikuista lasta.
Sähköposti: mattia.kyllonen@gmail.com
Kotisivut ja kirjakauppa: www.mattikyllonen.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu