Onko YLE politisoinut musiikkiohjelmatkin?
Asiantuntevan toimittajan juontamat mussiikiohjelmat ovat miellyttävää kuunneltavaa. Omia suosikkejani ovat olleet YLEn ”Kantritohtori”, ”Bluesministeri” ja ”Sydänjuurilla”. Kas kummaa juuri nämä YLE on lopettanut ja päättänyt satsata johonkin elektroniseen konemusiikkiin. gangstaräppiin tai mitä monikulttuurinen citynuoriso sitten kuunteleekaan. Mietin että lopettikohan YLE mainitut ohjelmat siksi että niissä tuli aika paljon amerikkalaista perinnemusiikkia? Olisikohan vähän sama taannoisessa halussa kieltää Aku Ankka, vääränlaista maailmankuvaa?
Niin tai näin bluesministeri Esa Kuloniemi sai nopeasti juonesta kiinni ja hänellä alkaakin uusi ohjelma ”Mustan musiikin historia”. Teppo Nättilän kannattaisi jatkaa kantriohjelmaa vaikka nimella ”Kantrimusiikin feministiset lasikattojen murtajat”. Ja Amanda Kauranne voisi muuttaa kansanmusiikkiohjelmansa nimeksi vaikka ”Muunsukupuoliset pelimannit kulttuurien rakentajina”. Veikkaan että johan kelpaisi.
Kaikessa muutoksessa on aina jokin woke -salaliitto takana. Eihän asiat voi mistään muusta syystä muuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Saatat hyvinkin olla oikeassa mutta itse en vetäisi ihan noin pitkälle menevää johtopäätöstä. Ihan USA-vastainen libilaari musiikkivastaava riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa että ”USA-vastainen libilaari”? Ja kuitenkin Hytölä ehdottaa:
”Kantrimusiikin feministiset lasikattojen murtajat”. ”Muunsukupuoliset pelimannit kulttuurien rakentajina”
Ei kai tuo oikein täsmää muuhun kuin paranoidiin woketuksen näkemiseen vähän kaikkialla?
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta lainkaan kantaa siihen, millaiseen musikkiin Yle on nyt päättänyt satsata – kun en tiedä, totean ainakin noiden mainitsemiesi Kantritohtorin ja Bluesministerin kohdalla, että joutivatkin jo mennä. Kun yhdet ja samat heput ovat soitelleet jo vuosikymmeniä samantapaista musiikkia ja kertoneet samat jututkin yhä uudelleen ja uudelleen, aika jollekin muulle oli todellakin jo kypsä.
Radiossa on useita hyviä musiikki- ja muita toimittajia, jotka varmaan mieluusti tulisivat esittelemään omia musiikkimieltymyksiään Nättilän ja Kuloniemen tapaan, mutta eivät ole päässeet esille, kun nuo kaksi herraa tylsine ja yksipuolisine musiikkimakuineen ovat olleet tulppana.
Jos Kuloniemi alkaa pyörittää samoja vanhoja levyjään uudella otsikolla – sanoitko Mustan musiikin historia – mikään ei muutu. Samalla joku voisi kysyä, että miksei mieluummin joku muu ja vaikkapa Suomen (kevyen) musiikin historia -sarjaa. (Kuloniemihän ei siitä juuri mitään tunnu tietävän, vaikka on jo eläkeiässä ja olisi voinut siihenkin perehtyä.)
Sanoit noita mainitsemiasi ohjelmia omiksi suosikeiksesi ja olet siis varmaan ollut niiden pyörittämisestä tyytyväinen, mutta samaan aikaan monella muulla genrellä ei ole omia ohjelmia ollut. Olisiko nyt siis sekä joidenkin muiden musiikkikategorioiden että musiikkitoimittajien vuoro?
Ilmoita asiaton viesti
”Radiossa on useita hyviä musiikki- ja muita toimittajia, jotka varmaan mieluusti tulisivat esittelemään omia musiikkimieltymyksiään Nättilän ja Kuloniemen tapaan, mutta eivät ole päässeet esille, kun nuo kaksi herraa tylsine ja yksipuolisine musiikkimakuineen ovat olleet tulppana.”
Miten niin tulppana kun näillä oli parhaimmillaankin 1 tunti ohjelmaa per viikko?
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin noita ohjelmia kuunnelleena tietenkin harmittaa että esim. bluesia ei soiteta yhtä paljon kuin ennen, mutta toisaalta monet jazz-sisältöiset musiikkiohjelmat ovat edelleen valittavissa.
Olen tosin jyrkästi eri mieltä tuosta YLEn poliittisuudesta. Nimenomaan elektronisessa musiikissa on perinteisesti amerikkalainen perinne ollut vahva, jo sellaisista nimistä kuin Halim el-Dab, Raymond Scott ja muut klassikot.
Uudemmasta päästä on hyvä esimerkki Epäilyttävän Uutta -ohjelman pari viimekertaista jaksoa: Tristan Eckerson, Linda Catlin Smith, Dustin O’Halloran, Laura Sullivan…
Itse mieluusti kuuntelen myös eurooppalaisia klassikkoja Stockhousenista Saariahoon, mutta hyvä ettei kaikki musiikki ole pelkästään amerikkalaista.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta esim Islamin kulttuurista pohjaavan musiikin osuus on ollut YLEllä nousussa. Ilmiselvästi poliittista. Ja nuorison roadman-”kulttuuria” ihannoitiin ja sen väkivaltaa selitettiin parhain päin kulttuuriykkösessä hiljattain.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tuosta roadman-kulttuurista, mutta eiköhän YLEllä nykyisin ole myös muslimikuuntelijoita. Miksei heille saisi tarjota myös omaa musiikkiaan? Eivät kaikki tykkää jostain Tapio Rautavaarasta.
Mitä ”poliittista” muka Irfan Makin, Humood AlKhudherin tai Mesud Kurtisin musiikissa sitten on? Kyllä moni heidän kappaleensa on suosittuja myös länsimaissa.
Ilmoita asiaton viesti
”.. Islamin kulttuurista pohjaavan musiikin osuus on ollut YLEllä nousussa.”
Saako tästä YHDEN esimerkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuuli Saksalan ”Keidas” vaikkapa. Kuinka sisältö on viime vuosina muuttunut. Sinänsä hyvin ja asiantuntevasti toimitettu ohjelma mutta alkaa kuulostaa aika vieraalta länsimaisen kuulijan korviin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on mennyt täysin ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolta löytyy: https://areena.yle.fi/podcastit/1-3210491
Suosittelen jos maailmanmusiikki nappaa.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavaksi varmaan lakkautetaan ”Muistojen bulevardi”. Esitetään siinäkin usein materiaalia joka voisi loukata nykywoken turvallista tilaa. Esim. Savonmuan mambo voidaan nähdä erittäin vakavana kulttuurisena omimisena.
Ilmoita asiaton viesti
Muistojen bulevardilla on laaja kuuntelijakunta. En ymmärrä tuota nykywoke-termiä, mutta monet Laila Kinnusen, Marjatta Leppäsen, Pasi Kauniston ja Brita Koivusen iskelmät muistan lapsuudestani ja niitä on hauska kuunnella.
Kulttuurinen omiminen voi sinua häiritä, mutta vanhoissa kappaleissa on kyllä säilynyt vanhaa asennetta myös muihin kulttuureihin, joka nykykuuntelijalle voi olla jopa kiinnostavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kulttuurinen omiminen kuten muutkaan woke-väen keksimät ”vääryydet” eivät häiritse minua lainkaan. Mutta se häiritsee että sen porukan tunteman joihinkin vähemmistöihin kohdistuvan kuvitellun herkkähipiäisyyden vuoksi meillä on sensuroitu aiempaa kulttuuriaineistoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Suomessa on sitten viime aikoina sensuroitu? Muistan kyllä sen Hannu Salaman kirjaa koskeneen oikeusjutun ja sensuroinnin, mutta onko nyt tullut joku toinen kulttuuriskandaali joka on jäänyt minulta ohi?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä esiintyy siinä ympäristössä joka piiloutuu sanan kulttuuri sanan taakse.
Ilmoita asiaton viesti
Huomatkaa myös tämä asia: Yle Puhe -kanava hiljeni 8. tammikuuta. Sen seurauksena urheilun puheohjelmille piti raivata tilaa Yle Suomen kanavalta. Tässä on merkittävä syy eräiden mainitujen musiikkiohjelmien poistumiselle tarjonnasta.
Miksi juuri nuo musiikkihjelmat on valittu? Sitä en tiedä. ”Muistojen bulevardi” on ohjelma, jota seuraan Yle Areenasta jälkikäteen. Se on eräs suosikkejani. Toinen on ”Sekahaku” tanssimusiikin ystäville.
Ilmoita asiaton viesti
Radio alkaa yleensäkin olla niin mennyttä aikaa. Niin myös musiikkitoimittajat. https://vapaavuoro.uusisuomi.fi/rkoski/tekoalykaverin-koulutus/
Ilmoita asiaton viesti
Milloin ja missä joku on ollut kieltämässä Aku Ankkaa ja miten se liittyy Yleisradioon? Se että Aku Ankka olisi joskus muka kielletty Suomessa on urbaani legenda eikä mitenkään liity Yleisradioon.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Aku Ankka -tapauksessa on sen verran totta, että Suomen vasemmistolaisin kaupunki Kemi päätti jokus 70-luvun puolivälissä olla uusimatta Aku Ankan tilaamista kaupungin kasvatusneuvolaan. Päätös oli selkeän poliittinen, sillä sen teki kaupunginhallitus, jossa suurinta valtaa käytti SKDL. Niinpä neuvostosympatioita viljelevä Maailma ja Me -lehti hyllystä kuulemma löytyi.
Ilmoita asiaton viesti