Suomen tulee karsia suurlähetystöjä ja konsulaatteja
”Suomen suurlähettiläs heräsi Marokon maanjäristykseen satojen kilometrien päässä järistyskeskuksesta”
”Meillä on kunniakonsuli Marrakechissä”
Tämä uutinen herätti ajattelemaan että tarvitseeko Suomi todellakin niin laajan verkoston lähetystöjä ja konsulaatteja kuin mitä meillä nyt on?
Ulkoministerieön sivu lähetystöistä ja konsulaateista
Eikö EU:lla voisi olla EUn yhteisiä lähetystöjä maailman maissa?
Ymmärrän kyllä miksi näitä tulee aina vaan lisää: rahakkaita suojatyöpaikkoja hyville veljille ja siskoille.
Marinin hallitus taisi tässä lähetystöjen lisäämisessä oikein kunnostautua.
Jospa nykyinen hallitus ajattelisi hyvien veljien edun sijaan suomalaisen veronmaksajan etua.
Tämä on totta, että ei pidä vastikkeettomasti syytää veronmaksajien rahoja turhuuteen. Keskustelu suomessa on taitanut enemmän keskittyä konsulaattien vähentämiseen suomessa. Vaikka näitä pitäisi saada lisää tuomaan rahaa suomeen. Ruotsi on onnistunut tässä paremmin ja Tukholma on todellinen konsulaattien ja lähetystöjen pesäke. Tukholmassa on mm. Pohjois-korean edustaja ja myös monista eksoottisista Afrikan maista.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan suurlähetystöjen vähentämistä ja tarpeellisissa kohteissa yhteisiä muiden EU-maiden kanssa. Raha ei kasva puissa.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedia kuvaa kunniakonsulin tehtävää näin:
Kunniakonsuli on henkilö, joka hoitaa toisen maan diplomaattisia asioita asuinmaassaan ilman palkkaa. Kunniakonsulin ei tarvitse olla edustamansa maan kansalainen, mutta yleensä näin on. Kunniakonsulit ovat yhteiskunnallisesti huomattavia henkilöitä, joille konsulin työ on vain sivutoimi. Kunniakonsulaatteja perustetaan yleensä varsinaisen suurlähetystön lisäksi ympäri maata. Monilla kehitysmailla on vain kunniakonsuli pienimmissä maissa. Vastaavasti myös esimerkiksi Suomella on kunniakonsuleita kaikkein pienimmissä valtioissa sekä muun muassa joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa. Kunniakonsulit valvovat työssään edustamansa maan kansalaisten oikeuksia ja edistävät maiden välistä kanssakäymistä ja kaupankäyntiä. Kunniakonsuleita ohjaavat maan suurlähetystö ja/tai pääkonsulaatti, jos sellainen maassa on.
Ilmoita asiaton viesti
Joutaa kokonaistarkastelun kohteeksi ja mallia voi ottaa esim Kuubasta, jonne aikoinaan mm yritettiin kauppaa kehitellä, Suomesta järjestettiin tapaaminen Tukholmaan, jossa pohjoismaiden asiat hoidettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on suuri määrä suurlähetystöjä sellaisissa maissa, joiden kansssa käytännössä ei ole minkäänlaisia yhteyksiä.
Todellista verovarojen viskomista tuuleen.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti maailma taitaa olla pikemminkin menossa kohti suuntaa missä yhteistyön sijaan ajetaan enemmän omia etuja. Silloin tieto on valtaa ja sitä hankitaan paikan päältä.
Lähetystöjä Suomella ei kyllä hirvittävästi ole ja konsulitoiminta on useimmiten tuota jo kuvailtua tapaa. Siellä on konsulaatteja ollut, missä on ollut pakko pyörittää esimerkiksi viisumipaperisotaa. Nythän näitä lähtee itärajan takaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, laitetaan omat kiinni, ja luotetaan että EU-suurlähetystöissä paikat jakavat saksalaiset ja ranskalaiset katsovat Suomen edun perään.
Tai sitten ihmetellään, miksi suomalaisten sijaan kauppoja solmivat saksalaiset ja ranskalaiset yritykset.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosikymmniä sitten havahduttiin siihen tosiasiaan, että Ruotsilla oli moninkertainen määrä kaupallisia lähetystöjä Suomeen verrattuna. Suomen ja suomalaisen vientiteollisuuden etuja maailmalla puolustaa vain suomalaiset ja siksi olisi syytä mielummin lisätä kuin vähentää maailmalla olevia suomalaisten yrityksen eteen työtätekeviä kaupallisten ym. muun lähetystön henkilökuntaa, suomalaisten on lähdettävä maailmalle, ei maailma tule tänne Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä minulla on vaatimatonta kokemusta vientiteollisuudesta, niin ei siinä ole suurlähetystöjen apua tarvittu. No jaa, kävin kyllä äänestämässä Chilen lähetystössä mutta sillä ei ollut vaikutusta bisneksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma tosiaan sikäli muuttuu, että isommat yritykset liene pystyvät toimimaan ilman näitä lähetystöjä. Ylempänä mainittu Kuuba ja itse mainitsemani Pohjois-korea ovat sikäli huonoja esimerkkejä kun sosialististen maiden kanssa kauppaa käydään hieman eri tavalla. Ehkä näiden maiden kanssa lähetystöjä tarvitaan. Pohjois-korea jätti Suomelle pari paperikonetta ja Ruotsille jonkun kontillisen Volvoja maksamatta. Aasialaisen mentaliteetin mukaisesti ovat hyvin pahoillaan, mutta kun taloustilanne on mikä on.
Ilmoita asiaton viesti
Jokin Marinin hallitusta edeltävä karsi jonkin verran turhiksi käyneitä lähetystöjä männä vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkoministeriön vuoden 2022 tilinpäätöksestä:
Toiminnan kulut olivat yhteensä 311,3 miljoonaa euroa. Kaikkien henkilöstökulujen osuus oli yhteensä 137,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot tilinpäätösvuonna olivat 83,6 miljoonaa euroa. Tämä koskee siis koko ulkoasiainhallintoa.
Valtion tämän vuoden menoarvion loppusumma oli siinä 81 300 miljoonaa euroa. Varmaan yhdelle ruudulle jotenkin mahtuisi sellainen grafiikka, joka esittäisi koko ulkoasiainhallinnon toimintamenot osana budjetista, mutta pelkkien suurlähetystöjen menojen näkemiseen tarvittaisiin mikroskooppi.
Ilmoita asiaton viesti