Vihreää vedätystä Inkooseen?
Norjalaisyhtiö valmistelee miljardien eurojen arvoista terästehdasta Suomeen
”Blastr arvioi tehtaan kuluttavan noin kuusi terawattituntia sähköä vuodessa, mikä vastaa seitsemää prosenttia koko Suomen viime vuoden kulutuksesta. Tehtaasta tulisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja.”
Blastr Green Steel on perustettu 2021 ja nyt on sitten suunnitelmissa 4 miljardin investointi Suomeen koska täällä on niin edullista sähköä saatavilla? Tuulivoimallako nämä meinaa pyörittää terästehdasta? Ei sitä voi ajaa alas kun ei tuule.
”Yhtiö on neuvottelut tehtaan rakentamisesta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ministeriö on arvioinut hankkeen erittäin lupaavaksi, vaikka yksityiskohdat ovat vielä osittain avoinna. BLASTRIN tavoitteena on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa vuoden 2026 loppuun mennessä.”
Kannattaisikohan selvittää tuon vihreän teräksen valmistuskustannukset ja markkinat ensin? En usko että teräksen suurkäyttäjät ovat valmiita maksamaan siitä tavallista terästä enemmän.
Ei ole rahoitusta, ei ole tuotantoa, ei ole kokemusta prosessista, rautapelletti tuodaan Norjasta (LKAB?)… Ja täällä nostetaan jo shampajalaseja!
”Ohisalo Inkoon tehdashankkeesta: ”Tällaisia ei tule maahan, joka lähtee ilmastoasioissa pakittamaan””
””Ratkaisumme kotimaisessa energiassa ovat olleet oikeita”, Saarikko toteaa päivityksessään.”
”Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkäsen mukaan tehdassuunnitelma ”kuvaa, millaisia mahdollisuuksia Suomen hyvinvoinnin ylläpitoon puhtaan energian suurvallaksi ryhtyminen voi tarkoittaa”.”
”Myös Sanni Grahn-Laasonen (kok) tervehti uutista ilolla. ”Vihreä siirtymä on Suomelle mahdollisuus”, hän kirjoitti.”
””Mitä kireämmät ilmastovaatimukset, sitä enemmän Suomen osaavat yritykset ja työntekijät hyötyvät”, Harakka kirjoittaa.”
Koko homma haisee vaalitempulta jolla pyritään todistamaan vihreän siirtymän, ja siten päättäjiemme, nerokkuutta. Saahan tuota toki yrittää yksityisellä rahalla mutta älkää sotkeko veronmaksajaa tähän huijaukseen.
Olet oikeassa, koko homma haisee, niin kuin Lintilän muutkin temput, akkuklusterit ja vetymyynnit Pohjanmaalta Ruotsiin. voi, voi.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä ei ole yhtään sopimusta jossa olisi pitävät nimet, vain aiesopimus…
Ilmoita asiaton viesti
Ovatko poliitikomme ja mediamme näin helposti vedätettävissä? Eikö siellä ole mitään tajua talouden ja teollisen tuotannon realiteeteista?
Voin vastata itse aiempien energia- ja ilmastopoliittisten päätösten ja niden uutisoiniin pohjalta että ”Ovat” ja että ”Ei ole mitään tajua”.
Ilmoita asiaton viesti
Minkäänlainen kritiikki ei tee vaikutusta näihin valtion virkamiesten toimiin. TEM on keulilla vetämässä hankkeita eteenpäin ja muut ministeriöt vikisevät. Tuulivoimaloissa toimintamallia haettiin USA:sta ja Pekkarinen runnoi syöttötariffin läpi eduskunnassa.
Yksi kansanedustaja Pirkanmaalta uskalsi kyseenalaistaa, mutta sai itse lähteä eduskunnasta muiden kauhuksi. Muita tuulivoimaloita kyseenalaistavia ei sen koommin kansanedustajista ole kuultu.
Ilmoita asiaton viesti
Perskeleen Ykä kiteyttää nykyhallituksen agendan:
”Hallituksellamme on kaksi pakkomiellettä:
Ilmastokiima.
Monikulttuurisuuskiima.
Eikä niistä anneta tuumaakaan periksi.”
Ykän yhteenveto hallituksen vuoden 2022 toimista,heh:
http://yrjoperskeles.blogspot.com/2023/01/29-epistola.html
Ilmoita asiaton viesti
Jos twitteriä on uskominen, yritys on perustettu v. 2021. Kun neuvottelijana on ollut Lintilä, kuulemme kohta Suomen valtion upottavan neljä miljardia feikkihankkeeseen, jonka taustalla häärii Venäjän valtion bulvaani. Norjan sijaan rautamalmi tuleekin Venäjältä, jos tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Saanen epäillä hittusen,
vaikka toimessa Wittusen?
Ilmoita asiaton viesti
Riston tykkäysnappi on ”jäädytetty”.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa olla ihan hyvästä syystä (-;
Ilmoita asiaton viesti
Se on taas joku päivitys-bugi. Olen huomannut, että jos kommentin vieressä lukee punaisella ”uusi kommentti” niin niistä ei voi tykätä. Vasta sitten voi kun se ilmoitus on kadonnut… Joulun pyhinä huomasin kun ihmettelin kanssa tuota.
Ilmoita asiaton viesti
Joo nyt se toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaako blogata aiheesta josta ei mitään ymmärrä? Tuohon kuvitelmaasi, että tehdas pysähtyisi kun Inkoossa ei tuule, toteaisin vaan, että tuotannossa käytetään sitä vetyä joka on tuotettu silloin kun tuuli reippaammin. SSAB on jo prosessia harjoitellut ja valmis viemään sen myös isoille terästehtaille Ruotsissa ja Suomessa kunha tuulivoimainvestoinnit ovat edenneet. Tuo Inkoon tehtaan rakentamisen ajoitus näyttää ihan fiksulta. Tuulivoimahankkeisiin voi tutustua vaikka tuolta.
https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet_syksy_2022_11.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Monellako terästehtaalla olet käynyt hommissa? Minä olen aika monella Kiinasta USA:aan. Siksi uskallan sanoa että tämä hanke on haihattelua. SSAB on varmaan tätä prosessia harjoitellut mutta tämä Blastr ei.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole aprillipäivä ennen kuin huhtikuussa.
SSAB suunnittelee käynnistävänsä vetyä pelkistämiseen käyttävän prosessin käyttöönottoa kahdeksan, ( 8 ) vuoden kuluessa, kaupalliseen käyttöön ehkä viiden vuoden kuluttua. Yle.
Toistaiseksi on vain pilottihanke. Sen toteuttaminen täydessä mittakaavassa ei ole mikään pikkuasia.
Kuink akauan kestää tuollaisen, 2,5 miljoonaa tonnia tuottavan tehtan rakentaminen? Samaa suuruusluokkaa kuin Raahen ja Luleån tehtaat.Kolme vuotta? Kun ei ole mitään lupia tai mitään muutakaan olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Salzgitter ei enää suunnittele.Ei ole suunnitellut pariin kolmeen vuoteen.
Saksaksi,koska Google kääntää myös suomeksi.
https://salcos.salzgitter-ag.com/de/mydral.html
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin suunnittelulla ko. laitoksen suunnittelua. En suinkaan prosessin kehittämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ja mihin börjet varastoi sen sattumavedyn talteen odottamaan sattumavoiman kyykkäämistä. Mihinkään tehtaan lähelle sellaista vetypommia ei voi laittaa ellei tänään ei ole keksitty varmaa säiliötä josta vety ei karkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihanko oikeasti kuvittelet, ettei vetyä voida varastoida? Jostain syystä euroopassa on aika paljon vedyn jakeluasemia ihan autoillekin. Sitä voi kuljettaa putkissa ja varastoida paineistettuna tai nesteytettynä. Tai sidottuna muihin aineisiin kuten ammoniakkiin. Tuossa nykyinen jakeluverkosto. https://h2.live/en/
Ilmoita asiaton viesti
Se onkin kätevää ja halpaa pitää auton tankissa -253°C ”lämpötilassa” vaikkapa viikonlopun yli.
Vetyautojen piti vallata markkinat jo yli 10v sitten, ei menny ihan niinku haaveiltiin.
Ilmoita asiaton viesti
Vetyautossa se vety voi olla kaasumaisessa muodossa noin 700 barin paineessa tai nesteytettynä joka vaatii todella matalia lämpötiloja. Nesteytetty vety on raskaan liikenteen vaihtoehto kalustolle joka on lähes koko ajan ajossa. Kuten metaanilla toimivan kalustonkin suhteen asia on. Vetyautoissa on tulevaisuus. Akkuautot jäävät välivaiheeksi ellei akkuteknologiassa tapahdu yllättävää edistystä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt sitten tehdään riittävän iso ”kaasupullo” johon saadaan 700bar paineella vetyä talteen silloin kun tuulee, kuulostaapa turvalliselta, tai pidetään se vähintään -253°C kämpötilassa, kuulostaapa ekolookiselta. Vetymäärä mikä pitää säilöä on järkyttävän suuri, edelleen kysyn kuka haluaa tollasen pommin naapuriinsa?
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotaan nyt Lehtiselle, että esimerkiksi Neste tuottaa jo nyt 100 000 tonnia vetyä vuodessa omiin prosesseihinsa. Sellainen pommi Kilpilahdessa.
Autojen vetykaasusäiliöt ovat turvallisia, eikä autoilla ole mitään rajoitteita tunnelien tai pysäköintitilojen suhteen. Tankkauksessa otetaan kerralla 4-5 kiloa vetyä, jolla ajellaan 400-500 kilsaa. Nykyisella metaaniautollani tarvitsen samaan ajosuoritteeseen 25 kg metaania.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko ton terästehtaan tankkiin laitetaan?
Ilmoita asiaton viesti
SSAB:n laskelmaa tarvittavasta puskurivarastosta. ” Myöhemmässä vaiheessa voidaan rakentaa merkittävämpi täysimittainen 100 000-120 000 kuutiometrin vetyvarasto, johon voidaan varastoida 100 GWh vetykaasuksi muunnettua sähköä. Se riittää täysimittaisen rautasienilaitoksen kolmen-neljän päivän kulutukseen.”
Ilmoita asiaton viesti
Neste tuottaa vetynsä maakaasusta jatkuvassa prosessissa.
Auton kokoluokan 700bar säiliö on vielä helppo tehdä, mutta jos pitää tehdä 100m^3 700 baarin säiliö, niin laskeppa huviksessi millainen panssariteräs-säiliö sille pitää tehdä, että se ylipäätään kestää moisen paineen repeämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Ruotsissa koekallioluola on 200 barin paineessa. Kestänee kun on louhittuna tarpeeksi syvälle graniittiin ja pinnoitettu sopivasti. Luolan koolla ei liene väliä jos kallioperä on tiivistä. Tarvittava koko määräytyy sillä kuinka pitkää puskurivarastoa tavoitellaan. Vedyn tuotantohan voi olla varsin jatkuva prosessi jos vaan sähköä riittää ja se olisi kaiken aikaa edullista. Koska näin ei ole, niin puskuria tarvitaan. Inkooseen suunnitellun tehtaan tuotantoon tarvitaan vetyä 19-20 tonnia tunnissa jatkuvalla syötöllä. Siitä voi laskeskella, että jokainen vuorokausi puskurivarastoa on noin 450 tonnia.
Ilmoita asiaton viesti
Perus fysiikka sanoo näin:
Paine * pinta-ala = voima
Joten kalliollakin on kestorajansa ja määrättömän suuria luolia ei kovin helposti louhita, varsinkaan inkooseen.
https://gtkdata.gtk.fi/Kalliopera/index.html
Joten kannattaa ottaa laskin kouraan ja oikeasti katsoa kuinka suuren tilavuuden 450 tonnia vetyä on ihan ensin ilmanpaineessa ja sitten sen jälkeen laskeskella mitä se vaatii tilavuutta vaikkapa vaan siinä 200 baarin paineessa ja miettiä sen jälkeen voimia, joita kallioon kohdistetaan.
Tässä kohden vihreät menevät aina ”iki”-metsään, keskellä kaupunkia, koska eivät näe metsää puilta…
Toki, jos veronmaksajien rahoja halutaan hassata miljardeja, niin sehän on ”sallittua” ideologisista syistä, kysymättä enemmistöltä yhtikäs mitään…
Ilmoita asiaton viesti
Tehdäänkö Nesteen vety venäläisestä metanolista, jota virolainen Operrail dieselvetureillaan rahtaa Suomeen VR:n lopetettua Venäjän liikenteensä vuoden vaihteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vedyn hyödyntämisessä on vielä monta mutkaa matkassa. Vie vielä vuosikymmenen tai kaksi ennen kuin vedynkäyttö hallitaan niin, että se olisi taloudellisesti kannattavaa…. jos koskaan tuleekaan olemaan taloudellisesti kannattavaa.
Ohessa laatimani blogi-kirjoitus, jonka ole täysin maallikkona tehnyt tukeutuen asiantuntijoiden tietämykseen:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markkulehto/vety-pelastaa-kaiken-mutta-miten/
Ylläolevaan ja tuulisähkön tuotannosta saatuihin kokemuksiin viitaten tuntuu edesvastuuttomalta, että poliittiset päättäjämme lähtisivät tukemaan ( myös mittavasti veronmaksajien varoilla, niin kuin näissä hankkeissa on tapana ) moista hanketta. Tässä taas kerran tuoksuu vahvasti se suomalainen päätöksenteon kuvio jossa toisaalta päätöksen tekoon vaikuttavat idealismi, ideologiat , mutu:t ja mielikuvat sekä toisaalta joidenkin intressipiirien pikavoittojen tavoittelu. Näissä hankkeissahan maksajana on ollut perinteisesti valtio, eli veronmaksajat.
Ilmoita asiaton viesti
” Yhtiö on neuvottelut tehtaan rakentamisesta työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ministeriö on arvioinut hankkeen erittäin lupaavaksi, vaikka yksityiskohdat ovat vielä osittain avoinna. BLASTRIN tavoitteena on aloittaa teräksen tuotanto Inkoossa vuoden 2026 loppuun mennessä.”
Poliitikot läähättävät jyrkässä etukenossa, vailla minkäänlaista ajatustoimintaa, kuinka Inkooseen tulee tuhansia työpaikkoja jne. Ihan tästä tulee sosialistien puuhastelut NL ssa mieleen.
Mites muuten uskot Börje, tuleeko Inkoon tehtaalta jalosteita ulos 2026 ?
Ilmoita asiaton viesti
Takuulla uskoo, mitä typerämpiä ylimmät keksii sen syvemmässä kyykyssä ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan niissä yksityiskohdissa tosiaan vielä avoimuutta:
”Seuraavaksi yhtiö aikoo tehdä hankkeesta kannattavuuslaskelmat. Tehtaasta on myös tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000009304611.html
X
Ilmoita asiaton viesti
Kuka meistä on valmis yksittäisinä sijoittamaan omia kukin osaltaan rahojaan 10 000 – 5 000 000 € tuohon hankkeeseen ? Vai onko Norjasta tulossa tuhansista öljymiljardeista ja niistä rahoitussijoituksista pääomistusta Inkoon hankkeeseen ? Ja että tulee myös riskin kantajia ? Ketkä tulevat olemaan niitä riskin kantajia. Sitä kannattaa kysyä median hyväpalkkaisilta lakiviisailta niin valtionhallinnon kuin yksityisen sektorin puolelta.. Myös media hoi.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä tehdasta varten on tärkeää rakentaa koko Suomenlahden rannikko täyteen tuulimyllyjä ja vähintään täyttää Helsingin edusta n. 300m korkeilla ja tehokkailla, jotka näkyisivät vähintään Kallioon ja Punavuoreen asti.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW. Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä taas vastasi Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia.
Tehdas tarvitsee Kuutta terawattituntia ? Eli 81 % Suomessa tuotetusta tuulivoimasta. Kenen takapihalle nuo 779 uutta uljasta teollisuuslaitosta rakennetaan ja paljonko siinä tuhotaan luontoa ?
Sellaista vihreää siirtymää se.
Luulis ainakin vihreitä kiinnostavan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei voi sanoa etteikö tältä klupi – askin kanteen hahmotellulta yritysidealta ainakaan kunnianhimoa puutu. Kaikkea muuta sitten puuttuukin paitsi noh yritysidean hehkuttajia jo löytyi vielä kun löytyy esim. maksajat.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen veronmaksaja kaivaa jo innokkaasti kuvettaan. Sieltä ei tosin mitään löydy mutta kyllähän näin hyvään businekseen voi valtio ottaa vähän lainaa.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio takaa investoinnin 100 % sesti.
Ei mikään voi siis Suomessa mennä persiilleen, koska Saksassakin on sellainen ympäristöystävällinen ja valtavan hienosti toimiva vihreä siirtymä.
Kiitos Saksan poliitikkojen.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun vielä huomioi että vedyn tuottamisen hyötysuhde maksimissaan 60% (raakaa fysiikkaa), mutta käytännössä kehnompi niin myllyjen määrän voi tosta vielä tuplata. No, se on sitä viRheää siirtymää tämä kaikki. Eli pyritään luonto ja kaikki muukin tuhoamaan niin tehokkaasti kuin mahdollista.
Ilmoita asiaton viesti
Vedyn valmistuksen hyötysuhde vedestä sähköllä valmistettuna on sen 60-70% koska osa energiasta muuttuu lämmöksi. Oletko tullut ajatelleeksi, että terästehtaassa sen lämmön voi pitkälti käyttää itse valmistusprosessissa. Ei tarvitse tehdä kuten ydinvoimaloissa nykyisin, joissa lauhdevesi ajetaan lämmittämään merta.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tuulituottopotentiaali jo lähempänä 5000 MW:tia vai menikö sekin jo viime vuonna rikki. Luvassa on vielä ainakin 35 000 MW: edestä sattumavoimaa. Olitpa missä tahansa tuulisippuri on aina näkyvissä, kuuluvissa ja tärisemässä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi saa norjalaisen pilottihankkeen.
https://www.mdpi.com/jmse/jmse-07-00399/article_deploy/html/images/jmse-07-00399-g008.png
Norjassa odotetaan olevan täysimittainen pilottihanke vuoteen 2025 mennessä [173]. Kuvio 8 kuvaa yleiskuvaa Deep Purple -projektista.
Ilmoita asiaton viesti
Olikohan projektin idea bändin kipaleesta Burn tai Smoke on the Water?
Ilmoita asiaton viesti
”Edwin Reichert/AP. The British rock band Deep Purple, shown here in 1971, wrote the hit song ”Smoke on the Water,” after watching the casino in Montreux, Switzerland, go up in flames later that year. The casino caught fire during a Frank Zappa concert.”
Ilmoita asiaton viesti
Lintilä höpisee omiaan.Millään ilveellä Suomessa ei saada vedyn tuotantoa aikaiseksi 2026 mennessä.Alussa tuonnin osuus olisi 100%
Nykymallin mukaan ennen perustuksia yhtiöillä on valmiina pitkäaikaiset tilaussopimukset.
Norjalaiset pyrkivät ja eivät ainoastaan pyri kolmen sakkiin maailmassa vetyteknologian hyödyntämisessä.2023 tulee olemaan vedyn läpimurtovuosi
Hydrogen Insight kertoo lisää
Ilmoita asiaton viesti
Onhan tossa vieressä sentään riittävän syväväylänen satama jonne saadaan tuotua halpaa kivihiiltä riittävästi teräksen tuotantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi jokaisen tolkullisen päässä hälytyskellot kilistä kun kaikkein äärimmäiset viheriäiset kehuu hanketta.
Ilmoita asiaton viesti
Onkin aika mielenkiintoista että vihreät hehkuttavat terästehdasta joka on varsinainen sähkösyöppö!!
Johtuneeko siitä että ”vihreys”, ”vetytalous” ja ”tuulivoima” on saatu ympättyä konseptiin?
Vaiko vain siitä että näin yritetään vakuutella että vihreiden ajama energiapolitiikka ei ollutkaan täysi katastrofi?
Tai jos taustalla onkin kiinalaista rahaa? Ei, eivät kiinalaiset tyhmiä ole.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen
Kannattaisi jokaisen käyttää tunti ajastaan ja kuunnella pitkänlinjan asiantuntijaa näissä ilmastoon ja energiaan liittyvissä asioissa. Tämä John Christy on ollut Kongressin kuultavana 20 kertaa asiantuntijana, eikä ole ryvettynyt missään lahjusjutussa. Rauhalliseen tahtiin hän kertoo ilmastoon liittyvistä asioista ja vastaa haastattelijan asiallisiin kysymyksiin huolella.
https://youtu.be/qJv1IPNZQao
Ilmoita asiaton viesti
Kuuntelin sen. Asia vaatii kohta kohdalta asiantuntevaa analyysia. J.C:hän mainitsee, että häntä ei kaikkiin kokouksiin ole asiaa tuntevana päästetty.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän USA:ssakin on ollut tätä tuulivoimaloilla ratsastavaa ja CO2-ideologiaan uskovaista porukkaa. Eivät tietenkään halua kuulla totuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on kokemusta tämän mittaluokan hankkeista. Fennovoima, Fortum, Uniper, Rosatom. Kyllä yksi Blastr joukkoon mahtuu. Ai niin, meinasi Olkiluoto III unohtua ketjusta. Saako myös valtion syliin kaatuneen Talvivaaran mainita?
Ilmoita asiaton viesti
Talvivaara taitaa kuitenkin nykyisin olla jo ihan asiallista toimintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, nikkelin hinta on noussut viidessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi. Nikkeli on strateginen raaka-aine ( tarvitaan mm. monissa military-sovellutuksissa). Se että nikkelin hintakehitys on ollut vahvasti nouseva, ei tietenkään ole mikään uutinen. Sen sijaan uutinen on, jos ja kun välillä tuulisähkön 5 200 MW nimellistehosta saadaan hetkellisesti irti jopa yli 4 000 MW. Sitten kun tuulisähkön tuotanto putoaa alle 10 %:iin nimellistehosta ( nyt 413 MW ) se ei olekaan mikään uutinen, ainakaan YLE:llä.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti Yle on edelleen Reporadio.
Kommunistit onnistuivat soluttamaan toimittajakoulutuksen, joten toimittajista valtaosa on punaisia, tai vihreitä, jotka aikuisten oikeasti ovat vihreiksi naamioituneita punaisia.
Ilmoita asiaton viesti
”In Europe alone, the demand for decarbonized steel is expected to reach 50 million tons by 2030, nearly one-third of the current European steel demand”
Lainaus yrityksen sivuilta. Hieman naurattaa koko hehkutus, kun tietää mitä teräs on.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Ja siinä on pitkä ja kivinen tie ennenkuin saadaan tuotettua sellaisia laatuja kuin jo käytössä olevilla menetelmillä. Mutta kyllähän tuo politiikkoihin ja virkamiehiin uppoaa kuin rautakanki senkkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, hiiletöntä terästä ei ole olemassa, jos teräksessä ei ole hiiltä, se on puhdasta rautaa, joka on kelvollista vain teräksen ja valuraudan raaka-aineeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos viitsii opetella mitä decarbonized steel näissä ympyröissä tarkoittaa, niin kyse on ensisijaisesti siitä tuottaako pelkistysprosessi CO2 päästöjä. Toissijaisesti siitä miten valokaariuunissa käytetty sähkö on tuotettu. Kolmanneksi siitä miten rautamalmi on louhittu ja kuljetettu. Rautaan loppuvaiheessa lisätty hiili ei nyt liity aiheeseen mitenkään. Se ei aiheuta ilmastonmuutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ympyrät on saatu erilaisilla epäselvillä lyhennetyillä termeillä kulmikkaiksi. Klonke kuuluu ja kauas. Järki on hyvän aikaa karissut klonkkeessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä koko hankkeessa paistaa silmiinpistävästi osaamattomuus ja tietämättömyys. Aivan perusasiat on hukassa. Rakenneteräkset on bulkki tavaraa ja jos siinä yritetään kilpailla selvästi kalliimmalla tuotantomenetelmällä, niin se on kuoppaan haudattu jo ennen ensimmäistäkään masuunillista. Meinaavat vielä kilpailla sekä kuumavalssattujen että kylmämuovattujen terästen sektorilla.
”The steel plant is planned to produce two and a half million tons of high-quality hot and cold-rolled green steel annually.” (Tämäkin naurattaa!!)
Kun terminologiaan tartutaan niin ilmaisu pitää olla ”Decarbonization of the iron and steel industry”.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän teräs vaatii aina vähän hiiltä, muuten se olisi vain rautaa. Mutta mistä siihen saadaan vihreä väri, lämpökäsittelylläkö?
Ilmoita asiaton viesti
”Blastr Green Steel on perustettu 2021 ja nyt on sitten suunnitelmissa 4 miljardin investointi Suomeen koska täällä on niin edullista sähköä saatavilla? Tuulivoimallako nämä meinaa pyörittää terästehdasta? Ei sitä voi ajaa alas kun ei tuule.”
Joo, eiköhän aika monta hälytyslamppua pitäisi nyt syttyä jopa meidän poliittisen eliitin piirissä. Mitäpä jos nämä kertaisivat historiasta vaikkapa tapaukset Valco ja Kemijärven liimapalkkitehdas.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valco
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/dc303a2e-ad8a-515f-924e-8f786c8680a6
Mitähän nuo norjalaiset oikein ajattelevat meistä suomalaisista… eivät he varmaan kehtaa sitä meidän kuullen sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä kohtaa päättäjistä, että hyödyllisiä idiootteja.
Ilmoita asiaton viesti
Niin… mutta näillä tätä maata ajetaan … johonkin suuntaan. Mitä se Ruotsin valtakunnankansleri Axel Oxenstierna ( eli 1583 -1654 ) kirjoitti aikoinaan pojalleen….”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”
ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Oxenstierna
No kaikki kunnia heille, jotka tätä maailmaa nytkin yrittävät hallita. Ei heitä yrittämisestä ainakaan voi syyttää. Ja kyllähän siellä näissä yrittäjissä aina muutama kultajyväkin on. Ne tahtovat vain usein olla niitä yli 50/60 vuotiaita boomereita, jotka monen mielestä eivät kelpaa enää mihinkään, varsinkin, jos ovat vieläpä niitä kaksilahkeisia.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kun ei mennyt Norjassa putkeen niin huomasivat että tuossa vieressähän on hölmölä jossa mikä vaan rahastus menee läpi kun siihen liimaa ”vihreä”-tarran.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin minulle tulee mieleen tämä hanke:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sunny_Car_Center
Pidin sitä aivan pähkähulluna ideana, kun ensi kerran kuulin.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan suurin autokauppa maahan, jossa varsinaisia kyllästymättömiä automarkkinoita ei edes kunnolla ole.
Ilmoita asiaton viesti
Joku ehdottikin että tehtaan energia tuotettaisiin aurinkovoimalla ja nimeksi tulisi Sunny Steel Center
Ilmoita asiaton viesti
Kokeilevat samaa, mitä Islannin rahamiehet aikanaan. Hyvää noista ajoista kertyi lähinnä Islantiin, pankkiromahduksen jälkeen kansanvalta laittoi banksterit kuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Aika paljon riippuu siitä, missä määrin Cargill on sitoutunut hankkeseen.
”BLASTR on saanut Inkoon-hankkeen kumppanikseen maailman suurimpiin raaka-aineyhtiöihin kuuluvan monialayhtiö Cargillin, joka auttaa Blastria muun muassa rautamalmin hankinnassa.
Cargillin on tarkoitus auttaa Blastria myös rahoituksen järjestämisessä.
Cargill on yksityisesti omistettu amerikkalaisyhtiö. Sen liikevaihto oli fiskaalivuonna 2022 ennätyksellisen suuri 165 miljardia dollaria eli noin 156 miljardia euroa.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000009304611.html
https://www.cargill.com/about/company-overview
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Cargill ole pääasiassa elintarvikealan yritys? Jolla on jostain syystä SSABn verran terästuotantoa Kiinassa? Media voisi selvittää heidän todellisen sitoutumisensa tähän projektiin, itse arvelen sen olevan lähinnä lupaus rahdata pelletit Norjasta kohtuu hintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jenkit auttavat, nuo hyväsydämiset!😀
Ilmoita asiaton viesti
Sana ”auttaa” oli Hesarin uutisoinnista. Itse olisin käyttänyt mieluummin termiä olla mukana hankkeessa.
Mutta mikäli Cargill on sitoutunut hankkeeseen tosissaan, 150 miljardin yhtiö tuo hankkeelle uskottavuutta melkoisesti. Matin idea, että Cargillilta pitäisi kysyä, on ihan hyvä. Varmasti ainakin kiistäisivät, jos eivät olisi mukana millään tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan, että myyvät palvelujaan kohtuuhintaan, sillä saavat tästä merkittävän imagohyödyn poliitikkojen silmissä.
Tämä on kehityshanke, ei mikään investointihanke vielä lähimainkaan. Isot pelurit ovat jo tätä kehittämässä. Tälle pikkufirmalle rahoitus on iso ongelma. Pankit eivät anna ilman vakuuksia ja tuottoa ei investoreille ole näkyvissä.
Miksiköhän rikas Norja ei rahoita öljyrahoillaan?🙄
Ilmoita asiaton viesti
Inkoon terästehdas kuulemma aloittaa toimintansa 2026 ja Lintilän mukaan terästehdas on vihreän siirtymän tuotos.
Mietitään vielä asiaa
Inkoon terästehdas kuluttaa sähköä 6 TWh/a. Tuulivoiman nykyiset n. 1200 myllyä ovat yhteisteholtaan teholtaan n. 4500 MW ja tuottavat miten sattuu tuulemaan noin 9 TWh/a sähköenergiaa. Eli sen mukaan pelkästään Inkoon terästehdas tarvitsee noin 800 uutta tuulimyllyä vuoteen 2026 mennessä ja siihen päälle vetytehdas, varastot ja voimalaitos päälle.
Ehkä jostain löytyy nuo 4 miljardia rahaa, jotta tuon tehtaan tekevät ja siihen liittyvät tuulimyllyt, joiden hinta maalle rakennettuna on noin 1,5 milj. euroa / MW. Jos Inkoon terästehdas tarvitsee esim. 3000 MW tuulitehoa, jotta saa sen 6 TWh sähköä vuodessa, Inkoon omien tuulimyllyjen rakennuskustannus on n. 4,5 miljardia euroa ja siihen päälle vedyn tuotanto, varastointi ja vetyvoimalaitos kustannukset.
Poistuva hiilivoima
Suomesta poistuu Hana- ja Salmisaari 2024 mennessä ja noin 400 MW sähkötehoa, jota syntyy talviseen aikaan. Samoin Meri-Porin hiililauhdelaitos tuottaa sähköä parhaillaan noin 570 MW teholla eli Inkoon teräs ei ole vihreää, ellei ensin jollakin korvata tuota poistuvan hiilivoiman noin 1000 MW:n talven tehovajetta 2026 mennessä niin, että sähköä riittää myös tyynellä pakkassäällä suomalaisille. Noiden hiilivoimaloiden energiantuotanto muutaman kuukauden aikana talvella on n. 2-3 TWh, jonka korvaamista varten on oltava monta sataa tuulimyllyä ja riittävä vedyn tuotanto tyynien pakkaspäivien varalle ja voimalaitos, jossa säilötty vety saadaan tyynessä pakkassäässä sähköksi.
Vetyä Raahen tehtaalle
Ei ole Inkoon teräs kovin vihreää, ellei terästehdas Raahessa saa vihreää vetyä. Tämä SSAB:n (Svenskt Stål) Raahen terästehdas tulee tarvitsemaan terästen välituotteen eli rautasienen (Fe-pitoisuus 92±3 %) tuottamiseen vetyä 150.000 tonnia vuodessa. Se korvaa 2 miljoonaa tonnia Australiasta ja Kanadasta laivattavaa kivihiiltä. Rautasienestä tehdään erilaisia teräksiä (120 lajia) sähköteräsuuneilla (valokaariuuneilla). Sähköntarve tulee olemaan 10 TWh vuodessa. (koko Suomi nyt noin 86 TWh)
Sähköä on saatava valtavalla 1200 MW:n teholla yötä päivää eli oikealla teholla oikea aika oikeaan paikkaan säädyllisellä hinnalla.
Vain ydinreaktorit pystyvät tällaiseen erittäin vaativaan tuotantoon.
Tämä Inkoon teräksen mediamyllytys ja siihen liittyvä hypetys / kommentointi kuvaa erittäin hyvin sitä, että näinä aikoina kun mihin tahansa hankkeeseen liitetään taikasana vihreä etuliitteeksi, päättäjät, media ja muut ns. hyödylliset idiootit menevät sekaisin kuin seinäkello ja alkavat hehkuttamaan asiaa upeana uudistuksena.
Ilmoita asiaton viesti
Ei saa kumota viherunelmaa tollasilla faktoilla, alkavat mököttää.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä höpötystä kun lukee, niin havaitsee, ettei porukalla ole pääosin mitään hajua siitä mihin moderni terästehdas sitä vetyä käyttäisi.
Lähtökohtaisesti ainoa uusi asia on raudan pelkistysreaktio, jossa rautaoksidista pelkistetään happi pois noin 800 asteessa. Reaktio on Fe2O3 + 3 H2 → 2 Fe + 3 H2O. Nykyisessä päätuotantotavassa pelkistäminen (=hapen poisto) tapahtuu häkäkaasulla, jolloin vapautuu merkittävästi hiilidioksidia. Tämä pelkistysprosessi vedyllä tarvitsee jatkuvasti syötettävää vetyä ja myös lisäenergiaa. Syntyvän veden voi lauhduttimesta kierrättää vaikka vedyn valmistukseen.
Sähköä tarvitaan aluksi kun vetyä valmistetaan elektrolyysillä vedestä. Toinen reaktiotuote on happi. Reaktiossa vapautuu myös runsaasti lämpöä, jonka voi hyödyntää jalostusprosessissa myöhemmin.
Toinen sähkösyöppö prosessi on perinteinen valokaariuuni, jossa pelkistetty rautasieni jalostetaan teräkseksi. Teoriassa tämän sähkön voisi tuottaa myös vedyllä, mutta se kannattaa ottaa suoraan sähköverkosta kuten nykyisinkin tehdään.
Teollisessa mittakaavassa vety ainakin SSAB:n koelaitoksessa varastoidaan kallioluolassa.
En väitä olevani aiheessa asiantuntija, mutta mistään rakettitieteestä ei ole kysymys. Kemiallisesti prosessi on varsin yksinkertainen. Käytännössä varmaan aika paljon haastavampi etenkin teollisessa mittakaavassa.
Ilmoita asiaton viesti
Laita Börje äkkiä hakemus siihen norjalaisfirmaan. Siellä kun ei ole vielä yhtään teräksen valmistuksen asiantuntijaa. Näin he kertoivat YLE 1:n uutisissa juuri n. klo 20:40. Ja jos et ole vielä asiantuntija, niin kyllä sinusta firman mediaihmiset äkkiä sellaisen tekevät.
Nyt norjalaiset tarvitsevat hehkutusta ja markkinointia hakkeelle. Ja jos siitä ei tule mitään, niin ovathan avainhenkilöt osanneet hinnoitella itsensä etukäteen niin, että tunti-, kuukausi- ja vuosipalkkiot ovat ”kohtuullisia”. Kun homma kaatuu, niin nämä avainhenkilöt ja heidän lakimiehensä siirtyvät sujuvasti takavasemmalle suomalaisten jäädessä ihmetelemään taas kerran: ”Mitens tässä näin kävi ? ”
No, ne joilla on Suomessa poliittinen vastuu asiasta ovat perinteiseen tapaan häipyneet jo kuvioista. Kuten tekivät tuulisähkön syöttötariffin rustanneet Vanhasen ( kesk ) II -hallituksen ministerit Pekkarinen ( kesk ) ja Cronberg ( vih ). Mikähän heitäkin yhdisti ?
Ilmoita asiaton viesti
Nämä vihreät haihattelijat ovat yhtä ihastuneita haaveisiinsa kuin vauva omiin varpaisiinsa.
Voi niitä yrittää syödä, mutta eihän se onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellista on, että hankkeeseen ei pistetä veronmaksajien pusseista rahaa yhtään euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Onnela: ”Maailman teräksen tuotanto ja kulutus kasvaa vain hitaasti, vuodesta 2015 vuoteen 2021 vajaa 20%, mutta tuotanto on ympäristörajoitusten takia siirtynyt maihin, joissa säännökset ovat joustavia. EU tuotti terästä v.2021 vajaa 8% maailman tuotannosta, Kiina 53% .”
Näin hienosti EU:n ilmastopolitiikka on siirtänyt täältä tuotantoa Kiinaan jossa terästonnin tuotanto ei aiheuta ainakaan vähemmän CO2-päästöjä kuin täällä mutta takuulla enemmän oikeita saasteita. Kiina kiittää vihreää siirtymää.
Avesta Polarit sai aikoinaan reklamaation asiakkaalta että heidän ruostumaton teräksensä ruostuu. Tutkimuksissa selvisi että teräksessä ei ollut AvestaPolaritia kuin leimat, se oli jonkun kiinalaisen tehtaan tuotetta jonka bulvaani oli kaupannut eteenpäin. Sellaisilla säännöillä siellä pelataan, turha kuvitellä että kalliimpi teräs menisi kaupaksi vaikka olisikin laadultaan yhtä hyvää ja kuinka vihreää tahansa. Ainoastaan hinta ja laatu ratkaisee.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin noin.
Poliitikot ovat hyviä uskomaan ihmeisiin, mutta tosi elämässä teollisuuden jalosteiden loppukäyttäjät tekevät aina hankinnat lompakollaan.
Ylen juttu :
https://yle.fi/a/3-11661524
Ilmoita asiaton viesti
Listaanpas nyt ne omat epäilykseni:
1) Norja on päästöttömän sähköntuotannon kärkimaita. Miksi siis siirtyä Suomeen?
2) Norjassa on edukkaammat tuuliolot kuin Suomessa, kun tuuli puhaltaa valtamereltä. Jos siis Norjan koskivoima ei riittäisi, niin miksi siirtyä huonomman tuulienergian maahan?
3) Firma on täysin kokematon kaikilla aloilla, myös vedyn ja teräksen valmistamisessa.
4) Hiilettömästi tuotettu teräs on kalliimpaa kuin perinteisesti tuotettu. Muutenhan sitä olisi jo runsaasti markkinoilla. Joko Inkoon ”vihreä” teräs on kannattamatonta, tai siihen sijoitetaan kuluttajien rahoja kiertotietä pitkin (verotetaan sitä perinteistä terästä rangaistusmaksuilla tjsp).
5) Teräksen raaka-aineita ei esiinny Inkoon lähistöllä ja kaikki Suomen rautamalmikaivokset on lakkautettu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_malmikaivoksista.
Toivon, että epäilykseni ovat aiheettomia ja Inkoo nousee maailman johtavaksi terästuottajaksi. Lisäksi toivon, ettei siihen sijoiteta yhtään suomalaisten verovaroja.
Ilmoita asiaton viesti
6) Sähkö on Pohjois-Norjassa paljon edullisempaa kuin Suomessa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009177181.html
Ilmoita asiaton viesti
7) Tuulivoimalle EI Norjan kunnissa.
https://www.nyteknik.se/energi/norska-kommuner-nobbar-vindkraft-6971726
Norskit arvostavat luontoa.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt sattui aihe MTV:n uutisista silmään. Pohjois-Norjassa eivät anna pilata ainutlaatuista ympäristöään tuulivoimaloilla. Ehkä siellä on sikseen syvää merta, ettei merellekään saa tuulivoimaloita helposti? Samassa uutisessa kehuttiin Suomen tuulioloja hyviksi, vaikka taisi tarkoittaa, että täällä saa pilata maisemaa tuulivoimaloilla, vaikkei täällä tuulekaan niin hyvin kuin Tanskassa, Norjassa tai Skotlannissa.
Ilmoita asiaton viesti
Risto, hyvä kommentti.
Ja eihän meidän tarvitse pelkästään toivoa. Mehän äänestäjät ( toimittajat ja ajankohtaisohjelmien juontajat huomio !) asetamme asiasta vaalien alla tiukat kysymykset tuleville mahdollisille hallituspuolueiden edustajille. Jokainen puolue lyököön numeraaliset tosiasiat pöytään. Eikä mitään höpö-puheita jota perustuva idealismeihin, ideologioihin , mutu:hin sekä mielikuviin, vaan faktaa numeroilla.
Sitten tietenkin pyydämme Aalto-yliopiston professori Peter Lundin mukaan keskusteluun. Hänen toivoisi edes kerrankin myös esittävän numeraalisia faktoja puheillensa mm. siitä, että tuulivoima on ratkaisu ja että esimerkiksi tämän kaavaillun norjalaisen terästehtaan tuotanto voisi sopeutua kulutusjoustoihin.
ks. https://www.iltalehti.fi/talous/a/9c121e8d-020d-472e-bc7b-9ae7c788f14a
Ainakin osa meistä, jotka ovat suorittaneet oppikoulun lukion keskipitkän tai jopa pitkän matematiikan sekä fysiikan kurssin, saattaa ymmärtää professorin esittämät matemaattiset ja sähkötekniset tosiasiat…. ja ehkäpä vielä tuotantotalouden näkökulmat. Kunhan ne perustuvat selkeisiin tilastoihin ja lukuihin sekä talouden lakeihin. Eikä siinä professorin tarvitse alkaa todistelemaan sitä, että kuinka kahteen kertaan integroiden yli kaiken sähkö saadaan teoriassa kulkemaan. Vähemmälläkin selviää. Olen tuohonkin integrointitodisteluun tutustunut erään sotakoulun kurssilla joskus ja tiukkaa silloin teki. Nippa nappa selvisin siitä kurssista.
Ilmoita asiaton viesti
”Lisäksi toivon, ettei siihen sijoiteta yhtään suomalaisten verovaroja.”
Myöhäistä toivoa. Jossakin lehtijutussa mainittiin, että valtion rahaa menossa on. Jos tarvitaan veronmaksajien apua, ei investointi ole kannattava. Jotta investoinnista tulisi kannattava, on pakko panostaa jatkossa vielä lisää veronmaksajien apua lisäinvestointeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei rahoitusta, tuotantoa, kokemusta…
Mainos-/PR toimistoilla on kyllä osaavia mielipidevaikuttajia, ja hanketta varten perustettaville yrityshautomoille saadaan palkattua sopivan puoluetaustan omaavia asiantuntijoita hoitamaan tarvittavaa suhdetoimintaa.
Vielä kun tuotanto saadaan markkinoitua ”vegaanipohjaiseksi”, niin jollain ”innovatiivisella kryptovaluuttapohjaisella järjestelyllä” laitoksen valmistautumista tulee hidastamaan ainostaan ”työvoiman” puute jota on alettava hankkimaan EU’n ulkopuolelta
Ilmoita asiaton viesti
Lintilä vaiko Ohisalo lähtee vetämään hanketta? No mahtuuhan sinne molemmat ja Marinin ukko kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän ”vihreä” olisi oikeasti järkevää ja kannatettavaa?
Vihreät ovat vastustaneet puhdasta, edullista, hyvän huoltovarmuuden omaavaa ydinvoimaa kynsin ja hampain.
Vihreät ovat vastustaneet puhdasta, edullista, hyvän huoltovarmuuden omaavaa vesivoimaa kynsin ja hampain.
Vihreät ovat vastustaneet turvevoimaa kynsin ja hampain.
Vihreät ovat vastustaneet edullista, hyvän huoltovarmuuden omaavaa kivihiilivoimaa kynsin ja hampain.
Vihreiden ajama hiilidioksidin vastainen päästökauppa on haitallista Suomelle ja suomalaisille.
Vihreät ovat ajaneet kuin käärmettä pyssyyn haitallista sattumavoimaa tuulivoima.
Vihreät ovat ajaneet kuin käärmettä pyssyyn haitallista sattumavoimaa aurinkovoima.
Niin, eipä tule mieleen mitään hyvää vihreiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät vastustivat myös jätteen polttamista energiaksi. Sen sijaan ne piti ajaa vuosikausia kaatopaikoille mätänemään.
Ilmoita asiaton viesti