Vaarattoman puheen kriminalisointi

Kansanryhmän uhkaamisesta, panettelusta tai solvaamisesta voi saada sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta. Tämän kiihottamispykälän kannattajat usein muistuttavat vihapuheen vaaroista, mutta harvoin mainitaan, että pykälän soveltaminen ei edellytä puheelta vaarallisuutta.

Kiihottamispykälä säädettiin rikoslakiimme vuonna 1970, koska niin sanottu YK:n rotusyrjintäsopimus sitä edellytti. Se pysyikin pitkään harvoin sovellettuna kuriositeettina, sellaisena tuontitavarana, jolle ei oikein ollut kansallista tilausta. Soveltaminen oli niin vähäistä, että kesti kaksikymmentä vuotta ennen kuin saimme sitä koskevan ensimmäisen hovioikeuden tuomion.

Kiihottamispykälä pysyi pitkään kuolleena kirjaimena, koska sen käytölle ei nähty tarvetta.

Kieltosäännös on jurismia, ja tarkoittaa, että jokin teko on rangaistavaa riippumatta sen potentiaalisesta vahingollisuudesta. Tällaiseksi kiihottamispykälä alun perin säädettiin. Koska pykälän tarpeellisuutta on perusteltu yksinomaan juuri puheen vahingollisuudella, häviäisi pykälältä olemassaolon perusta, jos sillä puututtaisiin vaarattomaan puheeseen.

Tätä lainvalmistelun lapsusta on myöhemmin pyritty siivoamaan, esimerkiksi vuonna 1993 pykälän täysremontissa. Silloin hallitus ehdotti ”on omiaan” -lausekkeen sisällyttämistä pykälään. Tällöin kiihottamispykälällä olisi voitu rangaista ainoastaan sellaisesta puheesta, joka tyypillisesti aiheuttaa jonkinlaista vahinkoa. Muutos jäi kuitenkin rannalle.

Kiihottamispykälän säilyminen kieltosääntönä on poliittinen epäonnistuminen, jota tuomioistuimet ovat sittemmin oikoneet arvioimalla syytteenalaisen puheen ”vaikuttavuutta”. Ajatuksena on, että rikoskynnyksen ylittyminen edellyttää tiettyä vakavuustasoa, mikä voidaan mitata potentiaalisena vahinkona, vaikuttavuutena.

Koska pykälä on kuitenkin kirjoitettu kieltosäännökseksi, voi tuomioistuimissa toisinaan kuulla argumentointia sen puolesta, että vaarattomastakin puheesta voidaan rangaista. Jotta vaarattomasta puheesta ei kukaan joutuisi rikosvastuuseen, on kiihottamispykälään kirjattava vaarantamisedellytys.

 

 

MattiJohannesSankamo
Helsinki

Tässä blogissa mietteitä juristin pöydältä - vahvalla liitännällä sekä ihmisten arkeen että työhöni Lakiasiaintoimisto Almgren & Sankamossa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu