Jotakin ehkä tietäisin

Kuutisen viikkoa on kulunut siitä, kun ihmisiä kehotettiin koronaepidemian hillitsemiseksi pysyttelemään kotona, ja nyt jo alkaa iltapäivälehdissä olla psykologien arvioita siitä, miten eristäytyminen vahingoittaa ihmisten mieltä.

Minä olen ollut vuodepotilaana yli seitsemän vuotta näkemättä juuri muita ihmisiä kuin hoitajat, enkä omalta kohdaltani jaa näitä kauhunäkemyksiä. Päinvastoin, koen että sairastumistani edeltänyt elämä sopi minulle huonommin kuin nykyinen. Voin nyt henkisesti paljon paremmin kuin ollessani fyysisesti terve, vaikka silloin en tiennytkään syytä pahoinvoinnilleni.

Muutaman viikon eristyksen voi ottaa mahdollisuutena tutustua itseensä. Verrata hyviä ja huonoja puolia. Harrastaa kotipuuhastelua ja hoitaa pois rästihommat jotka ovat kiireen takia jääneet. Lukea, kuunnella äänikirjoja, katsella läpi vanhat suosikkileffat.

 

Oma suosikkini on Kubrickin ”Hohto”.

 

mattila

Viivästettyä kuolemantuomiota istuva pienen tytön insinööri-isä. ALS vienyt liikunta- ja puhekyvyn, mutta nykytekniikan avulla elämässä kiinni pysyminen onnistuu vallan mainiosti. Periksi ei anneta niin kauan kuin silmät liikkuvat. - Uusi kirjani: https://thebackupcolony.org

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu