Ilmastonmuutos suistaa junia raiteiltaan.
Voi tsiisus kun ylenanto päästelee taas pehmoisia verorahoilla.
https://yle.fi/uutiset/3-12409125
Vahingon taisi kyllä aiheuttaa n.s vituixmän. Aivan naurettavaa väittää että pitkä helleputki aiheuttaisi rautatiekiskoille yhtään mitään. Aurinko tietenkin voi lämmittää niitä kiskoja ”liikaa” vaikka hellettä ei olisi lähimaillakaan mutta yli ”varolämpötilan” yli ei taideta näillä leveysasteilla päästä millään vaikka hellettä olisi 3kk putkeen. Tarkoittavat ihan pokkana että se päivällä ratakiskoon mennyt lämpö säilyisi siinä yön yli ja seuraavan päivän lämpö nostaisi lämpötilaa lisää.
Ylellä on kuitenkin aika korkea ”luottoprosentti”, onko ihan ite tehdyn hutkimuksen tulos 😆 .
+16
Ilmastonmuutos on nykyisin pätevä tekosyy mille tahansa mokalle ja poliittiselle agendalle.
Ilmoita asiaton viesti
Viime kesänä oli pari viikkoa hellettä, mutta sellaisia jaksoja on ollut aina silloin tällöin vuosisatojen aikana. Ja samaa raidemateriaalia käytetään ympäri maailmaa sellaisissa kun maissa, joissa Suomen viime kesän lämpötilalukemat ovat arkipäivää tyyliin 24/7/365.
Anni Sinnemäki kirjoitti Facebookissa joitakin viikkoja sitten, että ongelmalliset sahaavat lämpötilat ovat merkki ilmastonmuutoksesta. Toki niin, merkki siitä, että kevät on saapunut. Wanhan kansan sanontoja on ollut kautta aikojen, että ”kevät keikkuen tulevi” tai ”kevätsää ajaa seitsemällä hevosella”.
Todellakin on niin, että olkoonpa millainen sää hyvänsä, se toimitetaan ilmastonmuutokseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hitsatut kiskot asennetaan paikalleen lämmitettynä tiettyyn kyseiseen ilmastoon sopivaksi havaitussa lämpötilassa. Niinpä kuumassa ilmastossa kiskojen asennuslämpötila on korkeampi kuin viileässä ilmastossa.
Niinpä Suomessa aiempiin olosuhteisiin asennetut kiskot saattavat nykyisin kuumimpina ajanjaksoina vääntyä mutkalle, koska lämpölaajenemisen suuruus on asennuksen aikana aliarvioitu.
Ilmoita asiaton viesti
Teräksen lämpölaajeneminen on otettu huomioon suunniteltaessa kiskoreittiä. Olettaisin siellä olevan kiintopisteitä, liukukannakkeita ym. vastaavanlaisia kuten putkistosuunnittelussa, esim. kaukolämpö- ja höyryputket.
Ilmoita asiaton viesti
Tiheä betonipölkytys tumpatun sepelikerroksen seassa estää sivuttaisnurjahdukset, joita muuten tulisi väkisinkin kiskon puristusjännityksen kasvaessa pysyen kuitenkin tyssääntymisrajan alla. Tavallaan jokainen pölkky on sivuttaiskiintopiste. Pystysuunnassa nurjahdusjäykkyys on kiskon profiilin mukaisesti parempi. Kaukolämpö ja etenkin höyryputket toimivat kovemmissa lämpötilavaihteluissa kuin ratakiskot.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi vaan Lehtinen, näköjään et tiedä mitään metallin lämpökäyttäytymisestä. Koneistaja joutuu aina ottamaan huomioon lämmön vaikutuksen työtä tehdessään ja siksi mm. mittahuoneet jossa mm. tarkat mittalaitteet säilytetään ovat tarkkaan yleensä 20 asteen lämpöisinä ja koneistettu kappaleen lämpötila mitataan aina, kun toleranssi on millin sadasosissa. Vilkaisu talven pakkasilla voimalinjojen suuntaan ja vertailu niiden helteellä roikkuessa lähes maata vasten on oiva esimerkki siitä että asiaan perehtymätönkin ymmärtää kuinka lämpö vaikuttaa mm. metalliin.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi vaan granlund, olen tehnyt metallialan töitä jonkun vuosikymmenen, mites sun metalli-alan kokemus? Sanoinko tuolla blogitekstissä että Aurinko saattaa niitä kiskoja lämmittää ”liikaa”?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on kuitenkin niin että kilometrin kisko ”venyy” n. 350 mm kun lämpötila nousee 30°C. Eli 12µm/1°C.
Tuo venyminen täytyy ”siirtyä” jonnekin.
Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta kun vaunuja on suistunut kiskojen lämpölaajenemisen takia.
Kun kiskot olivat pätkiä niin tällaista tapahtui harvoin koska pätkien päiden väliin voitiin jättää muutama mm.
Jos kisko on esim. 30 m pitkä niin se venyy 30 asteen lämpötilan nousun takia n. 10 mm.
Ilmoita asiaton viesti
Lämpölaajeneminen tapahtuu oppikirjan mukaisesti silloin kun mikään ei estä laajenemista.
Hitsatussa kiskossa lämpölaajeneminen on estetty, ja lämpötilavaihtelut aiheuttavat jännitystilojen muutoksia pituusmuutosten sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuules Lehtinen, metallityöt aloittelin 60- luvun puolenvälin jälkeen, olen toiminut koneistajana, kone-asentaja jopa yrittäjänä, metalli- ja konepajan maailmasta uskoisin tietäväni kaiken. Mutta ilmastomuutoksesta yhtä vähän kuin sinä ja siksi siihen keskusteluun en puutu syystä ettei minulla ole siihen pätevää koulutusta. Toki sinulla on oikeus esittää näkemyksensä mistä tahansa vaikka et siitä mitään ymmärtäisikään, niin minäkin välillä teen, mutta yritän välttää sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä ratoja suunnittelevilta ”insinööreiltä” ei enää vaadita teräksen lämpölaajenemisen tuntemista, oikeanvärinen puolueen jäsenkirja riittää. Tämä voisi selittää tuon viimevuotisen vahingon.
Ilmoita asiaton viesti
Luitko linkkaamasi jutun?
”kertoo tutkinnanjohtaja Lasse Laatta”
Meinaatko tosissaan, että Ylen pitäisi kyseenalaistaa jokainen tutkimus, jonka se uutisoi?
Ilmoita asiaton viesti
Tottakait, jos tutkinnanjohtaja Laatta on sitä mieltä että ilmastonmuutos ton aiheutti niin olisko syytä vaihtaa alaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2015 YLE:
https://areena.yle.fi/audio/1-3053715?autoplay=true
Kyllä kannattaisi ajoittain kyseenalaistaa , ainakin korjata munauksensa….
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on primäärilähde, jonka perusteella voi myös arvioida Ylen esitystavan oikeaan osuneisuutta.
https://turvallisuustutkinta.fi/material/collections/20220414122630/7YVuhjn6P/R2021-02_Vesanka.pdf
X
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki ilmastoon liittyvä tossa paperissa perustuu pelkkiin ennusteisiin. Aika surullista että virallinen onnettomuustutkinta perustuu osittain ”oraakkelien tarinoihin” .
Ilmoita asiaton viesti
Sivuilla 45 ja 46 on johtopäätökset, joista vain kohdan 8 perustelut voi halutessaan nähdä ”oraakkelien tarinoina”. Minusta sekin esitetty seuraus tosin on looginen, jos ilmasto lämpenee.
https://turvallisuustutkinta.fi/material/collections/20220414122630/7YVuhjn6P/R2021-02_Vesanka.pdf
En ole katsonut, onko Ylen juttu tehty kenties kuinkakin orjallisesti Otkesin tiedotetta mukailemalla tai jotenkin muuten. Ylipäätään varsin harvoin kyllä näkee rautatieliikennettä ymmärtämällä tehtyjä uutisjuttuja.
X
Ilmoita asiaton viesti
Jos.
Ilmoita asiaton viesti
Kun.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä teräksen lämpölaajeneminen on osattu ottaa huomioon jo siitä saakka kun rautateitä on rakennettu. Jos ei rakentaminen nykyään onnistu ilmaston muuttumisen takia, niin mikä vimma sitten on rakentaa ratikoita, pikaraitioteitä, Turun ja Tampereen tunnin junia, itäpuolen rautareitä jne…
Ilmoita asiaton viesti
No eihän siinä tarvitse kuin hitsata raiteet lyhyemmiksi pätkiksi jos oletetaan että lämpötilanvaihtelut kasvavat aiemmista. Voi olla, että tunnin junan sijaan saadaankin tunnin ja 10 minuutin juna mutta kenellä on niin kauhea kiire että kymmenen minuuttia on katastrofi?
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun on tosi kylmä, niin kolina olisi aikamoinen, ne välit olisi aika isot!
Ilmoita asiaton viesti
YLE on uutisoinut täyttä sontaa monta kertaa ennenkin.
Ilmoita asiaton viesti
YLE:n uutisesta tämä lainattu on se syy:
”Myös pääasiassa etänä tehty työmaan valvonta johti siihen, että radan lämpölaajenemisen aiheuttamaa turvallisuusriskiä ei havaittu.
– Kunnostustöiden aikana olisi vaadittu tarkempaa lämpötilojen seurantaa kuin nyt tehtiin, Laatta sanoo.”
Onnettomuustutkintamateriaalissa selviää ne puutteet ja puutteelliset ohjeistukset, yms.
Ilmastonmuutos-korttia heiluttamalla ei voi aina esittää syyksi vaan vikaa löytyy ihan muualta kuin ilmastosta. Vikaa on siis niissä tahoissa. Kukaan ei saanut tarpeeksi tietoa mistään mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Joku sentään huomasi sen pihvin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaimani Kämäräisen linkki johtaa onnettomuustutkintakeskuksen perusteelliseen selvitykseen suistumisesta, sen syistä ja vastaisuudessa välttämisestä. Kyllä siinä on parissa kohtaa (pakollinen?) liturgia ilmastonmuutoksesta, mutta sen varaan ei raportti rakennu.
Hellekäyräjakso oli rakennettu 50 metrin kiskoista, jotka liittyivät toisiinsa pulttiliitoksilla, joissa kiskojen päiden välillä oli lämpölaajenemisraot. Osa liitoksista ei toiminut oikein, ehkä tekovikojen takia; rakoja jäi helteelläkin, vaikka toisaalla kiskot pyrkivät menemään käyrälle. Jossain vaiheessa osaa liitoksista oli yritetty voitelemalla elvyttää. .
Suurimpana syynä onnettomuuteen pidettiin puisten ratapölkkyjen huonoksi jäänyttä tukemista sepelillä. Ratapölkyt pääsivät liikkumaan. Tukikerros oli liian ohut 50 metrin kiskoille. Kunnostustyössä oli uuden sepelin sekaan joutunut vanhaa soraa, mikä myös heikensi tuentaa. Sepelin lopputiivistäminen oli tulossa myöhemmin.
Minusta näytti raporttia lukiessa siltä, että ulkoistamisen ja osaurakoinnin kokonaisjohtaminen oli puutteellista. Työn suoritukseen ja laatuun jäi aukkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se rauta lämmitessään laajenee ja ratakisko pitenee. Se on fysiikanlakien mukaista ei niinkään ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpeämisestä aiheutuva.
Eiköhän kyseessä ole radanrakentajien ammattitaidon puute. Tietysti ovat pakkasilla rataa tehneet ja unohtaneet kesän vaikutuksen ratakiskon pituuteen. Sattuhan niitä vahinkoja!
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus blogistilta:
”Aivan naurettavaa väittää että pitkä helleputki aiheuttaisi rautatiekiskoille yhtään mitään”.
Sattuneesta syystä lämpölaajenemista kuitenkin tapahtui. Eli hellejaksot lämmittävät, mikäli blogisti ymmärtää, mitä ne helteet ovat. Se miksi ratakiskot faktisesti taipuivat, se on monen tekijän summa ja yksi tekijä niistä on ilmaston muuttuminen. Ei se ilmasto muutu, mikäli se helleputki olisi tilastojen mukaan ollut normaaleissa lukemissa.
Ylen jutun otsikossa lukee näin ja ei siinä mielestäni ole mitään epäselvää:
”Pitkään jatkunut helle ja ratatyöt olivat syynä kuuden tavaravaunun suistumiseen raiteilta viime heinäkuussa Vesangassa. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan myös työmaan pääasiassa etänä toteutettu valvonta vaikutti onnettomuuteen”.
Joten jos motiivina on joka käänteessä nostaa Ylen jutut tikun nokkaan vain sen vuoksi, ettei uutisointi miellytä, silloin voi lähteä seuraamaan muita lähteitä, jotka miellyttävät.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko nyt yrittää selittää että ratakisko venyy enemmän jos hellettä on viikon verrattua yhden hellepäivän venymiseen?
Ilmoita asiaton viesti
En minä mitään yritä selittää, paitsi ehkä sitä, että pyrin avittamaan luetun tekstin ymmärtämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa sitten kysymykseen, venyttääkö viikon helleputki kiskoa enemmän kuin yhden päivän helle?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaappa sinä ensin, mitä tuolla aiemmin kirjoitin luetun tekstin ymmärtämisestä tarkoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Meinaatko nyt yrittää selittää että ratakisko venyy enemmän jos hellettä on viikon verrattua yhden hellepäivän venymiseen?”
Totta kai se venyy enemmän viikon aikana kuin vain yhden päivän aikana, mutta jossakin kohti myös laajentuminen loppuu.
Yhden päivän aikana korkeampi lämpö ei vain ehdi siirtyä ilmasta koko kiskoon vaan lämpeneminen vaatii pidemmän ajan, esim. viikon. Tietenkin ilman lämmön nousulla on merkitystä. Jos mennään 20 asteesta 30 asteeseen, niin lämpeneminen tapahtuu nopeammin kuin muutaman asteen lämpöerolla, mutta sittenkin vaatii aikaa, jotta koko materiaali olisi tasalämpöinen ja alkaisi ’elää’
Osa kiskon venymisestä rataverkko pystyy imemään itseensä liitoksien ym. kautta sekä rataverkon hakiessa omaa tasalämpöä, jolloin helleaallon pitää olla pidempikestoinen ja laajalla alueella.
Jos 2kk mittaiset yli 30 asteen jaksot lisääntyvät, niin kyllä aiheuttaa ongelmia meidän rataverkolle, koska kokonaislämpötilaero kasvaa aika suureksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos pistän pihalle auringonpaisteeseen metrin ratakiskopätkän, mittaan sen lämpötilan vaikka huomenna klo 15.00 ja se lämpötila on vaikka 40°C. Jos mittaan sen viikon päästä klo 15.00 niin onko sen lämpötila siis yli 40°C ? Oletetaan siis että koko sen viikon on kohtuu saman lämpöinen hellepäivä.
Tämän maan pisin yli 30°C helleputki oli jo 1974, en muista että junia olisi silloin lentänyt kiskoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Rauhoitutaanpa nyt vähän….Mitä tuossa sanot on ihan muuta mitä koetat väittää toiseksi.
Totta kai kisko on ihan saman mittainen 40 asteen lämmössä olettaen, että lämpö on siihen siirtynyt, oli se sitten ulkona päivän tai vuoden. Mutta nythän ei ole tästä kyse, vaan että lämpötila vaihtelee. Alkutilanteessa ollaan alle hellelämmön (25 astetta). Ja nyt tulee päiväksi helle (oletetaan, että 24h keskilämpö). Ehtiikö kisko lämmetä 24h aikana ilman lämpötilaan (oletetaan 25)? Jos eilen oli 15 astetta, niin väitän että ei lämpene tänään edes 20 asteeseen. Jos hellelämpö jatkuu, ehtii kiskokin imeä lämmön itseensä ja alkaa ’elämään’, kasvaa pituutta. Mitä pidempi lämpöjakso, sitä varmemmin lämpö ehtii vaikuttamaan.
Laita jääpalat tulemaan pakkaseen. Miksi eivät ole valmiina heti kun laitoit oven kiinni, olihan ne jo siellä pakkasessa vaan pitää odottaa melkein huomiseen (on niitäkin pakkasia joissa kyllä jäätyy, mutta ei ole sun eikä mun kotona ne kaapit!)
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/67d3ab09-857e-4c0a-ba31-160c22a4cfd8
Yli 30 asteen putki oli 72, ja Nellim.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ilma lämmitä kiskoja kuin murto-osan, vaan suora auringon säteily ja se lämpö ehtii joka yö säteillä pois kiskoista.
Ilmoita asiaton viesti
Junan vaunut suistuivat 3.7.2021. Nyt Sinivirta voikin kaivaa ne Itl:n tilastot ja katsoa kauanko silloin oli hellejaksoa kestänyt.
Tehdä päätelmän seurauksista ja syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Hannu nyt enää mitään kato kun alkoi mykkäkoulun liian vaikean kysymyksen takia. Minä tarkistin ja tää tapahtui Heinäkuun toisena hellepäivänä Jyväskylän seudulla.
Ilmoita asiaton viesti
Juu juuri näin. Kun on kaksi päivää hellettä peräkkäin, niin sen on nyt todettu olevan ilmastonmuutosta!
Sillä ei ole mitään merkitystä, että ratatyöt on tehty samana kesänä.
Ilmoita asiaton viesti
Tolla radanpätkällä ei ollut hitsattuja kiskoja vaan 50 metrin pätkistä tehty. Olisko vaan jääny liian pienet laajenemisraot, tokihan se liian pieni rako on imaston vika 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Jahas…Kuinka kylmäksi ne kiskot jäähtyy yön aikana, jos ilma ei kerta niitä lämmitä? Lammet ja järvetkin jäätyy aina yön aikana kun aurinko ei ole lämmittämässä, kun ilma ei vaikuta mitenkään. Eikä järvet ja lammet lämpiä kesän edetessä, vaikka keskilämpö nousee 10 astetta, kun jäähtyvät yöllä auringon laskiessa. Luoja, mikä ajatuksien Tonava!
Edelleen, jos kisko, joka on 25 asteinen lämpiää päivän aikana auringon suorasta säteilystä kananmunan paistolämpöön, ei veny? Jos kisko ei ehdi jäähtyä yön aikana (jäähtymisen nopeus on verrannollinen aineiden lämpötilaeroihin) niin kyllä se kisko on vaan viikon jälkeen pidempi kuin alussa, yhden päivän jäljiltä. Jotta tämä toimii, pitää olla pitkä hellekausi tai muuten poikkeuksellisen lämmin ajanjakso päällä.
Taisi olla jopa näin: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2021
Ja väität siis Otkesin johtopäätöksien olevan vääriä. Aika kova väite, jonka näköjään perustelet vain uskolla: ilmastomuutoksen kammo- uskonto on vahva. ”Kiskot saattavat käytännössä päästä liikkumaan. Pahimmassa tapauksessa nämä puutteet voivat aiheuttaa junan suistumisen erityisesti helteillä ja routa-aikaan”, toteaa Otkesin tutkinnanjohtaja Lasse Laatta tiedotteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Johtopäätöksissä ilmastonmuutoksen osuus on virheellinen. Onnettomuus tapahtui toisena hellepäivänä, joka on aivan normaalia.
Jos rataverkosto olisi rakennettu näin tiukoilla toleransseilla, en suosittelisi kenellekään kulkemista junalla. Onnettomuusriski olisi todellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ratkaisevaa on, että eri tilanteita ja tapahtumia voidaa arvioidan todennäköistä syyllistä silmälläpitäen.
Kyseessä on suhde ilmastonmuutokseen. Vahvistuuko tämä eri tilanteissa, vai ei. Kumpaan ryhmään tapahtumat voisi kuulua, tai mihin kumpaan liittää.
Tässä se kysymys, onko vai ei.
Ilmoita asiaton viesti