Onko vetyhypetyksellä tarkoitus rakentaa Suomeen ne tuulivoimalat mitä muualle ei enää saa rakentaa?
Täällä on ollut useasti linkkejä jutuista joissa kerrotaan että tuulivoimaa vastustetaan, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassakin ja hankkeita on torpattu runsaasti. Suomessa on jopa palkattu byrokraatteja nopeuttamaan ja helpottamaan tuon luontoa tuhoavan sattuvavoiman luvitusta.
Miksi Saksa tai Tanska ei ole jo rakentanut noita vetylaitoksia kun niillä on tuulisella säällä ollut sähkön ylituotantoa jo kymmeniä vuosia. Tanska antaa tuulen puhaltaessa lähes ilmaiseksi Norjalle sähköä jolla pumppaavat altaitaan täyteen, miksi Tanska ei ole täynnä vetytehtaita?
Harjavaltaan rakennetaan koelaitos jossa on tarkoitus tehdä tuulesta vetyä ja kerrotaan että se tarvii valtion tai jonkun muun tahon tukiaisia ensimmäiset 10 vuotta, ei kuullosta kovin kanattavalta toiminnalta, vielä. Tämäkin laitos on valmis vasta ehkä 2024 loppuluolella, vain pari vuotta aiemmin kuin sunny steel center aloittaa lykkäämän vihreää rautaa ulos teknologilla jota ei vielä ole 😆 .
Lahnakoski on täällä kysynyt melko useasti että monenko tuulimyllyn tuotto tarvitaan jotta saadaan yhden tuulimyllyn nimellistehon verran vetyä, asiallinen kysymys johon kukaan ei ole vastannut yhtään mitään. Miksi ei?
Porcshe on onnistunut jo tekemään tuulivoimalla vihreää bensaa, miksi siitä ei ole samanlaista hypetystä päällä kuin vedystä? Sähköautoteollisuus ei tietenkään tosta tykkää ja viheriäisiä ei kiinnosta ne tuhot jotka sähköauton valmistaminen toisella puolella maailmaa aiheuttaa.
Ilouutinen on jo saavuttanut Espanjankin!
https://www.youtube.com/watch?v=w-m31fU0q0o
Ilmoita asiaton viesti
Tää on jo vanha 😆 .
Ilmoita asiaton viesti
Mutta sanoma on uunituore!
Ilmoita asiaton viesti
Johonkin s***lin kusetukseen taas ollaan sinisilmiä viemässä.
Ilmoita asiaton viesti
Kovasti huolettaa, kun suursijoittaja esim. Työeläkeyhtiö Varma liputtaa vihreää tälle tuuliteräskusetukselle. Taitaa eläkefirmoissa olla kuset housussa nykyisessä energiatilanteessa. Rahastot romahtamassa?
Ilmoita asiaton viesti
Vetytalous ottaa syrjäytyvän öljytalouden paikan. Suomi tulee olemaan yksi vihreän vetytalouden suurvalta tuuli-, aurinko- ja ydinenergian vuoksi. Öljyähän meiltä ei tunnetusti löytynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun tulit langoille, vastaappa tohon Lahnakosken kysymykseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymykseni oli tarkkaanottaen se, että montako myllyä tarvitaan tekemään vetyä niin paljon, että siitä saadaan sähköä yhden myllyn nimellistehon verran?
Ilmoita asiaton viesti
Suunnilleen kuusi tarvitaan. Neljä tuottamaan vetyyn sidottua energiaa, joka vastaisi yhden myllyn nimellistehoa. Sitten vielä kaksi myllyä jotta vedyn muutos takaisin sähköksi kompensoidaan. Nimellistehon saavuttaminenhan edellyttäisi jatkuvaa kovaa tuulta, joten jo kysymyksen asettelu kertoo kuinka vähän Tapani tästäkin aiheesta ymmärrät.
Tosin olisi typerää tehdä vedystä sähköä takaisin sähköverkoon jos sitä voi käyttää parempaan tarkoitukseen. Vaikka teollisuuden prosesseihin kuten sitä ajatellaan käyttää terästehtaissa rautamalmin pelkistämiseen. Tai kuten Neste käyttää jo nykyisin harmaata vetyä 100 000 tonnia vuodessa.
Vedyn tuottamisen sivutuotteena sähköstä muodostuu myös lämpöä noin 30% osuus sähköenergiasta. Lämmönkin voi hyödyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka on puhunut jatkuvasta, kovasta tuulesta muut kuin sinä? Vihreään ideologiaan ei tarvita mitään ymmärrystä, paitsi väärinymmärrystä, mihin Uimonenkin taas syyllistyy.
Kysymykseni oli varsin yksinkertainen. Toki Uimonen oli eka, joka siihen jotain vastasi, vaikka alkoikin sönköttämään puuta heinää ja panemaan sanoja suuhuni.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä vastaus Tapanilta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulipuistojen osalta pyritään kertomaan vuosituotanto, joka on se todennäköinen määrä jonka puisto tuottaa. Nimellisteho on vähän kuin auton maksimiteho. Kukaan ei oleta, että sitä käytetään missään tuottolaskelmassa. Tapani on todella kujalla aiheesta kuin aiheesta vaikka aina yrittää sinua huijata.
Ilmoita asiaton viesti
Autovertaus on hieman huono tässä yhteydessä. Minä otan auton ( bensa-auoton ) käyttöön ja hyödynnän sen tehoja sen mukaan kuin minulla on kullakin hetkellä tarve. Tuulisähkön tuotannossa asiakkaalla ja sähkön käyttäjällä ei ole tätä mahdollisuutta, vaan kuluttajan on taivuttava ns. kulutusjoustoon sen mukaan kuin tuulen nopeus vaihtelee. Nytkin meille syötettään energiateollisuuden, valtiovallan ja erilaisten järjestöjen ( mm. Motiva ja SITRA , jotka hehkuttavat tuulisähkön puolesta) puolelta sähkön säästämistä.
Ilmoita asiaton viesti
Auton tehovertaus on sikäli hyvä, että molemma teholuvut kertovat maksimin mitä ei voi ylittää olipa sinulla kiireempi tai tuulipa enemmän kuin myllyn tekniikka voi ottaa vastaan. 99% ajasta ollaan nollan ja maksimin välissä.
Ilmoita asiaton viesti
Olisikin ollut yllättävää, jos vihreä ideologia ei olisi ollut päällimmäisenä. Kyse on siitä, että jos pyritään sähköntarpeemme kattamaan pelkällä tuulella, niin sen tuottamaa energiaa pitää voida varastoida ja saada sitä sitten sähköverkkoon.
Vuotuinen sähköntuotanto ei riitä kertomaan, kuinka monta myllyä tähän tarvitaan, kun tehoa pitäisi aina olla saatavilla, vaikka sitä kysyntäjoustoa saataisiinkin.
Vertailuja voidaan toki tehdä, miten ketäkin miellyttää, mutta kyse on kuitenkin siitä, että montako myllyä tarvitaan, jos vielä pitäisi niillä tehdä vetyä terästehtaille ja vetyvarastoon sähkön tekemiseksi verkkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulipuisto on tarkoituksellisesti harhaanjohtava nimi. Oikeammin ne ovat meluisia teollisuualueita.😎
Ilmoita asiaton viesti
Tosi huono vertaus. Auton moottoritehosta käytetään sen verran kuin on tarve, vaan kuinkas sitä tehoa otetaan potkurivoimalasta silloin kun sitä tarvitaan? -painetaanko (vety)kaasupoljinta?
Mikä muuten tekee propellivoima-alueesta ”puiston’? Sekö, että niiden alta hakataan tuhansia hehtaareja metsää ja nyhdetään viimeinenkin vaivaiskoivu maasta?
”Mennään lapset tuulivoimapuistoon retkelle kuuntelemaan linnunlaulua ja tuulen suhinaa ”.
Ilmoita asiaton viesti
On käännetty park -sana suomeksi puisto.
Olisi ollut mahdollista valita kenttä tai alue, kuten pysäköintialue. Tuskin kukaan kääntää car park -sanaa pysäköintipuistoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Juupa juu, olisi sitä tuulituotantoa jo valmiina muualla, minkä varaan olisi jo voinut vetytaloutta rakentaa. Mutta nyt se pitää panna meillä pystyyn, kunhan on ensin myllyjä rakennettu tuhat lisää. Eikä varmaan veronmaksajien rahaa tarvita senttiäkään.
No, onhan nyt onnistuttu sähkön hinnan saamaan niin korkeaksi, että kannattaa kuntopyörälläkin sähköä polkea.
Ilmoita asiaton viesti
Hölmöjen rahat viedään ekana.
Ilmoita asiaton viesti
Niin aina. Nyt mennään vielä pitemmälle, kun teräskin muuttuu kohta vihreäksi. Ennen puhuttiin teräksenharmaasta, nyt pitää tuokin vanha sanonta muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö vihreä teräs muutu ennen pitkää ruosteen ruskeaksi ellei siihen lisätä muita ei-vihreitä seosmetalleja?
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä Suomessa tuottavan liiketoiminnan aloittaminen edellyttää aina tukipennosia.
Kuten on saatu lukea, niin esim Wittusen hanke Inkooseen on lähtökuopissaan, eikä varmasti tuota minkäänväristä terästä, ainakaan ihan lähivuosina.
Hannu Aron blogista :
//Suomen sähkömarkkinalain (588/2013) 1 §:ssä todetaan lain tarkoituksena olevan: ” – – varmistaa edellytykset tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön tuotannossa– –”.
Mankala-periaate ja valtion takuuhinta/syöttötariffi tuulivoimalle eivät täytä lain tarkoitusta. ” //
Samalla voidaan myös kysyä, miten on mahdollista, että Suomessa sähkön tuotantokustannukset eivät ole Suomen sähkömarkkinoiden hinnoittelukriteerinä ?
Pohjoismaissa tukkuhinta, spot-hinta, muodostuu Nord Pool -sähköpörssissä. Sähkön markkinahinta määräytyy kunkin hetken kalleimman tarvittavan voimalaitoksen rajakustannuksen mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ville Rannalta varsin osuva tilannekuva: Tosin olisi tohon voinut piirtää myös Mykkäsen ja liudan muita poliitikkoja:
https://www.iltalehti.fi/villeranta/a/3338a239-1d4a-411a-ba6c-46f59b99378f
Ilmoita asiaton viesti
🙂
Kun ei voi peukuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Äsken voi jo peukuttaa. Hieno ja osuva pilakuva, mutta toki siihen olisi vielä muitakin voinut piirtää.
Katsotaan nyt, millaiselle jalustalle kaikenmaailman Wittusenit nostetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Hunttalan Matti maksaa… aika osuva vertaus Ville Rannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan joitakin esimerkkejä siitä, että miten tämä Kusiness Finland on onnistunut jakamaan rahaa koronan aikoihin: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006482287.html
Maskeja valmistava tehdas ei mitenkään voi tulla toimivaksi tuolla rahalla ja vaatii paljon paljon enemmän, koska tilat täytyy olla äärimmäisen steriilejä, äärimmäiset sertifikaatit, yms.
Toinen kotisivu, joka halusi vaan laajentaa omaa toimintaansa pelkästään netissä, niin tämä palautti rahat vähän vihaisena ja pettyneenä.
Mitä tämä oikein kuvitteli, luuliko sivusto sitä, että korona leviää nettipiuhan kautta modeemeihin ja tartuttavan lukijansa? Halusiko sivusto lanseerata tuotteen, jolla desinfioida RJ45-kaapelin turvallisesti vai halusiko tuoda niille kaapeleille RJ45-maskisuojuksen kuten kondomit?
Kusiness Finland vain osoitti omaa ammattitaidottomuuttaan ja en haluaisi yhtään senttiäkään antaa sille, jotta se voisi tuhlata tyhjyyteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoituksena varmaan on hakata metsät tuulimyllyjen alta pois ja syyllistää metsänomistajat hehtaarin,parin avohakkuista jotka kumminkin metsitetään uudelleen.
Siellä missä energian tarve suurin ja suurin osa väestöstä,elikkä kaupungeissa.Sielläpä hiilinieluja ei ole.
Hauskoja nämä Suomalaisten poliitikkojen ”miljarihankkeet”.
Jänkää umpeen ja maksut Eu:lle.
Ilmoita asiaton viesti
Hollannin energiayhtiö EPZ perustelee jo tehtyä päätöstä kahden uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta nykyisen lisäksi mm: ”Kolme ydinreaktoria tulee kehittämään saman sähköenergian kuin 4400 tuulimyllyä tai 70 miljoonaa aurinkopaneelia, mutta tarvitsee vain 0.2 km2 maata verrattuna 231 km2 tuulivoimaan tai 1540 km2 aurinkovoimaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellisin perustelu puuttuu:
Ydinvoimala tuottaa sähköä täydellä nimellistehollaan noin 95% toimitusvarmuudella (huoltoseisokissa kerran vuodessa mm. vaihdetaan osa polttoainesauvoista).
Tuulivoimalat sen sijaan tuottavat sähköä jos sattuu tuulemaan sopivalla tuulennopeudella.
Ilmoita asiaton viesti
Hollannissa uusiutuvan energian osuus tulevaisuudessa ei ole mikään salaisuus sekään.Turha mainita täällä, koska kukaan ei kuitenkaan usko.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.hs.fi/talous/art-2000009308864.html
”Suomeen kaavaillun jätti-investoinnin taustalta löytyy ”maailman vastuuttomimmaksi” väitetty yritys”
Tämä siis tämän päivän Hesarissa : ”Mää ihmettele oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klavul päähä lyöty.”
Yleensä Hesari huutaa Hoosiannaa , kun jotain vihertävää uutisoidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ainakaan ole pelkoa, että Hesari katsoisi kieroon mitään viherhankkeita. Hyvä että jotain itsekritiikkiä kuitenkin löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vetyteknologia etenee siinä vauhdissa kuin taloudellisuus ja sovellutuksiin liittyvä tekninen kehitys antaa myöten. Suomen tiedotusvälineissä on vaalien edellä noussut vetyhurmio, joka ei ota huomioon aikaa, markkinoita, maantiedettä eikä resursseja. Tuulimyllyjen lukumäärä ei vetyteknologian nykyvaiheessa ole määräävä, mutta vedyn tulevassa käytössä voidaan jossain määrin varautua tuulivoiman satunnaisuuteen.
Vetytalouden suuntautumisessa pitkällä aikavälillä (kymmenen vuotta ja yli) näen seuraavia kohteita:
1. Kemian teollisuudessa korvaamassa maakaasusta valmistettua vetyä.
2. Vetyyn perustuvat uudet nestemäiset polttoaineet kuten
ammoniakki ja metanoli.
3. Raudan pelkistimenä.
4. Keinotekoinen metaani.
5. Polttokennoautot.
Ympäri maailmaa on näissä kaikissa eriasteisia pilot-hankkeita ja tutkimusta tehdään. Jäljellä on lukemattomia ongelmia ratkaisuja odottamassa ja riippuu paljon siitä, mitä läpimurtoja mahdollisesti saavutetaan ja minkälaiset resurssit saadaan milläkin ”rintamalla” käyttöön. Poliitikot saattavat sotkea asioita, kuten esimerkiksi kieltämällä polttomoottorit. Suomella ei tässä ole mitään puunjalostukseen verrattavaa erityisasemaa, mutta markkina-aukkoja saattaa silti ilmaantua.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi onnelan listaan voi lisätä vaikka kotitalouksien lämmitys. Euroopassa käytetään runsaasti maakaasua lämmön lähteenä, mutta vety käy siihen ihan hyvin. Toki putkistot pitää tehdä paremmin, mutta kyllä sarjatuotannossa on jo vetylämmittimiä joilla voisi korvata maakaasulämppärin. Vedyn jakeluverkosto on vaan vielä olematon kun maakaasu on ollut kätevämpää varastoida ja käyttää. Keinotekoinen metaani olisi toki hyvä korvike maakaasulle jos valmistamiseen tarvittava hiilidioksidi otetaan talteen ilmakehästä. Tulee vaan vielä lisähintaa kalliin vedyn valmistuksen päälle.
https://www.youtube.com/watch?v=Bzi_nZYzMlY
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella ei tässä ole mitään puunjalostukseen verrattavaa erityisasemaa, mutta markkina-aukkoja saattaa silti ilmaantua.”
Suomella on päästöttämän sähkön osalta kolme merkittävää etua.
1. Harva asutus, joka mahdollistaa sekä suurten maatuulipuistojen että aurinkovoimaloiden rakentamisen.
2. Matala merialue etenkin Pohjanlahdella, joka mahdollistaa jättikokoisten merituulipuistojen rakentamisen.
3. Kansalaisten myönteinen suhteutuminen ja teollisuuden tekninen osaaminen ydinvoiman osalta.
Kun meiltä on vielä jokseenkin vähän, niin sähkön merkittävä ylituotanto on lähivuosien kysymys. Siksi meistä on tulossa myös vihreän vedyn tuotannon suurvalta.
Ilmoita asiaton viesti
”1. Harva asutus, joka mahdollistaa sekä suurten maatuulipuistojen että aurinkovoimaloiden rakentamisen.
2. Matala merialue etenkin Pohjanlahdella, joka mahdollistaa jättikokoisten merituulipuistojen rakentamisen.”
Varmaankin noin, vihreiden mielestä ?
Toisaalta, miksi luonnon tuhoamiselle halutaan antaa tuollainen kaupallinen kuppausmahdollisuus, kun vastaavasti esim. vakaata sähköä ( inertia ) tuottava ydinvoima ei vaadi tuhansien hehtaarien avohakkuita, eikä kilometrien mittaisia valtateitä ja satojen kilometrien sähkölinjoja. Tuulivoimalan lyhyestä elinkaaresta nyt puhumattakaan, tai voimaloiden aiheuttamista eläinten kuolemista.
Luulis noiden edellisten juttujen, etenkin vihreitä, kiinnostavan, mutta ilmeisesti se vihreä poliittinen pyrkyryys ja lyhytnäköinen omanapaisuus ajavat luonnon ainutkertaisuuden kunniottamisen edelle.
Maaseudustahan ei vihreillä ole niin väliä, koska siellä asuu vaan pedofiilejä, vai miten se nyt Diarra Fatim ( vihreä ) kiteytti ? Tuossa kommentissa kiteytyy itse asiassa typerien ja lapsellisten City Vihreiden näköalattomuus ja vastuuttomuus.
Ilmankos mm ssa Ruotsissa Miljöpartiet peppukipuilee siinä 4 % parlamenttirajan tuntumassa. Suomi seuraa poliittisen kartan muutoksissa uskollisesti Ruotsia.
Jokainen, vähänkin asia tunteva tietää, miksi sähkön hinta on noussut jo ennen Venäjän toimia Ukrainassa.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka alas vihreiden seuraavissa vaaleissa kannatus notkahtaa.
JK. Tuulivoima ei välttämättä ole enää myötätuulessa, edss isommissa ympyröissä
”Vindkraftverk till havs har blivit hoppet för mer och klimatvänlig el utan att störa lokalbefolkningens utsikt på det vis landburen vindkraft gör.
Nu vaknar dock protesterna här med. Fisket och fiskarna har fått tungt stöd för sitt motstånd.
”Det får inte bli någon negativ påverkan på ekosystem och marin havsmiljö,” meddelade strängt den holländske ledamoten Peter van Dalen i Europaparlamentet.
I juli 2021 fick han fick nästan alla Europaparlamentariker med sig på att bromsa in utbyggnadsplanerna för vindkraft till havs, med 667 ja-röster mot bara 11 nej. ”
Ilmoita asiaton viesti
Edellinen pohti mitä erityisetua on Suomella. Vastasin kysymykseen miksi Suomi kiinnostaa investoijia. Tuuli- ja aurinko ovat nyt sijoittajien suurimman kiinnostuksen kohteena koska ne saa tuotantoon nopeasti ja investointi- ja tuotantokustannus on matalin. Taloutta yleensä kiinnostaa nopea ja hyvä tuotto. Vihreille on tärkeää paitsi ajaa hiilipäästöt nopeasti alas, niin toteuttaa uusi tuotanto ympäristövahinkoja minimoiden. Koska mitään täydellistä ratkaisua ei ole olemassa, niin pitää hyväksyä paras saavutettavissa oleva. Ydinvoima on toki mahdollinen, mutta siitä on merkittävää lisäapua vasta joskus 2030-luvulla. Todennäköisesti loppupuolella.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomella on päästöttämän sähkön osalta kolme merkittävää etua.”
Edellinen kommenttini käsittelee Suomen luontoa ja sen ainutkertaisuutta. Miksi se pitää vihreiden mielestä tuhota esim. tuulivoimaloiden rakentamisella ?
”Tuuli- ja aurinko ovat nyt sijoittajien suurimman kiinnostuksen kohteena koska ne saa tuotantoon nopeasti ja investointi- ja tuotantokustannus on matalin. Taloutta yleensä kiinnostaa nopea ja hyvä tuotto. ”
Kaupallisen edun tavoitteleminen Suomen luonnon kustannuksellako on vihreiden filosofia mukaista ?
Ilmoita asiaton viesti
Sähkön ja vedyn teollinen valmistus ja vienti on sentään monta pykälää luontoystävällisempää kuin nykyinen maa- ja metsätalous. Jostain syystä ihmiset arvostavat hyvinvointia ja vihreiden on turha kuvitella kaikessa edettävän kokonaan luonnon ehdoilla. Tämänkin blogin jänkkääjistä valtaosa pitää nykyistä suomalaisen luonnon raiskaamista erittäin hyväksyttävänä.
Ilmoita asiaton viesti
Heitäppä jotan viitettä väittämään, että vedyn valmistus ja vienti on luontoystävällisempää, kuin kotimainen maa- ja metsätalous? Tai perustele väittämäsi loogisesti.
Mikä on tarkoittamaasi luonnon raiskaamista, jos tuulivoimalat eivät ole sitä?
Tuleepa tästä hehkuttamastasi aurinkovoimasta mieleen kauppakeskus lippulaiva, jonka katolla on tuhansia aurinkopaneeleja. Arvaa paljonko ne tuottavat nyt sähköä? Tai ylipäätään talvella?
Nimittäin paneelit ovat niin matalasti asennettuja ja sellaisessa kulmassa, joka sopii sähköntuotantoon vain juhannuksen tietämillä. Matalasta asennuskorkeudesta taas seuraa se, että lumiseen aikaan ne ovat hautautuneet lumen alle.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkosähköpaneelit kauppakeskuksessa ovat kauppakeskuksen oma investointi. Ne pienentävät ostoenergian tarvetta ja investointi on kauppakeskukselle kannattava. Missä ongelma?
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen saa sijoittaa omia rahojaan ihan mihin tahansa, mutta tämä lippulaivan aurinkopaneeli-juttu on aika pitkälti viherpesua. Se, onko se puhtaasti liiketaloudellisin perustein tehtyä, vaiko sitä nykyistä ”vastuullisuus”-muotia ja sen spekulatiivisiin tuloihin liittyvää, onkin se tärkein kysymys.
Lippulaivan maalämmön minä ymmärrän oikein hyvin ja se on hyvin perusteltuakin hyödyntää kyseistä resurssia lämmön ja erityisesti kesällä kylmän tuottamiseen…
Ilmoita asiaton viesti
Kauppakeskusten sähkönkulutus on jatkuvasti niin suurta, että vaikka kattaisit kaikki mahdolliset kattopinnat paneeleilla, ne eivät riitä kattamaan kaikkea omakäyttöä. Takaisinmaksuaika oli 10 vuoden luokkaa jo ennen reilu vuosi sitten alkanutta sähkön hinnannousua. Siihen hankintaan riittää ainoastaan liiketaloudelliset perusteet.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkön vienti on hyvä juttu, jos omaa tuotantoa on jaettavaksi asti.
Vedyn teollisen ja HUOM. subventoimattoman valmistamisen aika ei ole vieläkään, lupauksista huolimatta. Vetytalouden peruskysymys on edelleen se hinta.
Nykyinen maa- ja metsätalous työllistävät Suomessa satoja tuhansia, lisäksi oman maatalouden ansiosta on Suomessa edes teoreettinen mahdollisuus omavaraisuuteen, edes jollain tasolla. Vuonna 2020 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 10,4 miljardia euroa eli 18 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli 14,2 miljardia euroa.
Mitä tulee ympäristömyötäisyyteen, niin esim maatalouden ravinnekuormituksen kasvu on pysähtynyt. Viljelymenetelmiä kehitetään jatkuvasti ympäristön ja ilmaston kannalta kestävään suuntaan.
Metsien osalta ei ainakaan tuulivoimaloiden pystyttäminen ympäristön laatua nosta. Päinvastoin.
BTW. Vertailun vuoksi : Tuulivoimalat vastaavasti työllistävät Suomessa ehkä jokusen henkilön.
Ilmoita asiaton viesti
Maa- ja metsätalous on meillä vaikuttanut niin pitkään, että olemme tottuneet pitämään niiden aiheuttamaa luonnon häiriötilaa normaalina. Suomalaiset vesistöt ovat hyvä indikaattori. Saaristomeri tekee maatalouden päästöjen takia kuolemaa. Valtaosa metsistämme on ylihakattuja puupeltoja, joissa kymmenet eläin- kasvi- ja sienilajit ovat joko kuolleet sukupuuttoon tai ovat sen kynnyksellä. Soiden metsäojitukset hävittivät valtavasti aikaisempaa flooraa ja faunaa. Lisäksi ne happamoitsivat ja tummensivat sisävesistöjä. Turvetuotanto teki samaa vielä kertaluokaa pahemmin. Lisäksi sadat järvet ovat saaneet metrisen tai paksumman turveliejun pohjalleen. Joka taas estää pohjaelämän ja vie kalojen kutupaikat. Pellot sinänsä ovat varsin homogeeninen kasvuympäristö joka ei tarjoa sen enempää suojaa kuin ravintoakaan. ”Kasvinsuojeluaineilla” on hävitetty valtavat määrät hyönteisiä. Jopa niin, että pölyttäjistä alkaa olla pulaa.
Maatalous itse sen sijaan tulee tarvitsemaan kipeästi vedyn valmistusta, koska tulemme tarvitsemaan sitä ammoniakin (NH3) valmistukseen. Mitä taas tarvitsemme typpilannoitteisiin.
Nykyisten ydinvoimaloiden suurin akuutti ympäristökuorma tulee lauhdevesien myötä tapahtuvista kalakuolemista. Tulevat pienreaktorit tuskin rakentuvat jatkuvan lämmön haaskauksen varaan, joten se lienee pienempi haitta.
Entisille turvesoille rakennettavat neliökilometrien kokoiset aurinkopaneeli ryppäät eivät ole akuutti haitta asennuspaikan ympäristölle. Ne turvetuotantoalueet ovat tällä hetkellä lähinnä kuolleita ympäristöjä. Panelimeri ehkä tarjoaa osin suojaakin uudenlaiselle elämälle. Aurinkopanelien tuottama sähkö käytetään kun sitä on saatavilla. Joko suoraan tai tallennettuna vedyksi. Tuo talviargumentti on niin väsynyttä ja tyhjää. Ei ne pellotkaan pottua talvella tuota. Tehdashalleihin viety vertikaaliviljelmä sen sijaan voisi hyödyntää vedyn valmistuksessa syntyvää lämpöä vuoden ympäri.
Tuulipuistot lienevät haitallisimpia osuessaan muuttolintujen muuttoreiteille. Isojen myllyjen pitkien siipien kärkiosien vauhti on sellainen, ettei väistäminen onnistu. Myllyn perustat ovat melkoisia betonirakenteita, jotka peittävät niiden tarvitsemat maa-alueet. Maatuulipuistot tarvitsevat myös huoltotieverkoston. Sekin on muuten minimaalinen nykyiseen metsätieverkostoon verrattuna.
Itse vedyn valmistuksen elektrolyysi tuottaa lisäksi vain happea ja lämpöä. Molempia voidaan hyödyntää. Lämpöä luultavasti paremmin. Vaikea sanoa paljonko puhdasta happea oikeasti tarvitaan. Tosin on ideoitu, että maatalouden hapettomiksi tappamat merenpohjat hyötyisivät veden hapetuksesta. Vedyn laajamittainen varastointi tapahtuu louhittavissa kallioluolissa. Sitä voinee pitää melko ympäristöystävällisenä. Myöskään kaasuputkien rakentaminen vedyn siirtoa varten ei kuormita paikallista luontoa kovinkaan paljon.
Saiko Mika Niemelä riittävän vastauksen?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, maa- ja metsätalous ovat vaikuttaneet suomessakin vuosituhansia. Monessa paikassa paljon suomea pidempään ja en kiellä, etteikö sillä olisi vaikutuksia mutta miten ihmeessä voi kuvitella, että ihmisen länsäollessa kaikki olisi täysin konservoitunut tilaan, jossa se oli ennen ihmistä. Tässä väestönmäärällä ja pinta-alalla on hyvin läheinen suhde vaikutuksiin.
Saaristomereen vaikuttavat hyvin paljon suomenlahden pohjukan vaikutukset, joille me emme voi mitään, ennenkuin niinistö korvaa erään putlerin.
Metsistä en paljoa puhuisi, sillä näkemyksesi ovat selvästi kaukana todellisen metsän tilasta. Jos kuvittelet, että konservoituna johonkin tilaan repoveden tavoin, se olisi optimi, niin olet aika kaukana mtv3scifi-kanavan mainoksen tyylisesti, sillä metsissä vakiota on ainoastaan muutos…
Metsien eläin-, sieni-, kasvi- ja hyönteislajien sukupuutosta väittämä kertoo ainoastaan siitä, ettei väittäjä ole viettänyt tarpeeksi aikaa luonnossa tai riittävän lähellä sitä. Lapistakin tässä taannoin löydettiin 8 ennen tuntematonta kukkakärpäslajia, mikä kertoo vain siitä, ettemme tunne edes omaa maatamme riittävän hyvin puhuaksemme jotain varmaa sukupuutosta tms.
Suomen metsissä viimeisen sadan vuoden aikana merkittävin muutos on metsäpalojen puute, mikä saattaa ajaa marginaaliin tiettyjä lajeja, joille metsäpalot ovat elinehto. Mutta haluammeko me metsäpaloja?
Soiden ojituksista olen samaa mieltä, sillä sulfiittipitoisten maiden veden juoksua järviin on syytä rajoittaa, koska ne tummentavat vettä ja saavat sen näyttämän humukselta.
Oman järveni suurin syvyys on kaikuluotauksen mukaan 29 metriä, mutta ankkuri pysähtyy 8 metrin syvyyteen. Tähän järveen ole tullut ainuttakaan grammaa turvesoiden humusta, vaan kaikki humus järvessä on hyvin pitkälti rantakaislikoiden seuraus hitaasti madaltuvan rantaviivan vuoksi tietyistä ilmansuunnista. Luontaisesti jyrkkä rantaviiva on edelleen sorapohjainen ja humukseton, kaatuneita puunrunkoja lukuunottamatta.
Tämän järven rannoilla ei ole edes merkittävästi viljeltyjä peltoja ja niiden ojia ja nykyisinkin ainoiden ojien päissä on merkittävät kosteikot, jotka pysäyttävät humuksen suoraan.
Pölyttäjistä sen verran, että menneenä kesänä tunnistin pihaltani ainoastaan 41 päiväperhoslajia, juhannuskimalaisen (joka ei pitäisi esiintyä tässä osassa suomea). Päiväperhosista keisarinviitta oli hyvin harvinainen nuoruudessani ja pihallani niitä näkyy jatkuvasti. Pääkallokiitäjäkin on vieraillut viimeisellä loisteputkivalollani taannoin, ledi eivät niitä houkuttele.
Kukkakärpäsiä en edes yritä tunnistaa, sillä niiden valokuvaaminen kännykällä on pirskatin vaikeaa ja varma tunnistus vaatii hyvän valokuvan.
Lannoite-teollisuudesta sen verran, että kiitos vidiooteille poliitikoillemme, myimme kemiran pilkka-hintaan Yaralle. Kuten suuren luonnollisen monopolin Carunalle, Soneran saimme ostamaan ilmaa, Fortum osti olemattomia pitkin poikin eurooppaa…
En edes viitsi jatkaa listaa poliittisista vidioottipäätöksistä…
Yhteistä niille on liki täydellinen kompetenssin puute!
Tämä Wittunen vaikuttaa vahvasti samalle…
Ydinvoimalan lauhdeveden aiheuttamat kalakuolemat?
Mikä siinä lauhdevedessä on vaarallista kaloille?
Turvesuot eivät ole kuolleita vyöhykkeitä ja muuttuvat hyvin nopeasti sen jälkeen erittäin eläviksi, kun turpeen tuotanto on lopetettu. Luonto kun valloittaa oman tilansa takaisin jopa hyvin hämmentävällä nopeudella.
Aurinkopaneelien sähkö vedyksi? Huoh…
Kun selvästi ymmärrät vähän kemiaa, niin oletko ajatellut millainen aine vety on säilytettävänä ja käytettävänä? Miten se pysyy säiliöissä ja millaisia vaikkapa palovaarallisuus elementtejä siihen liittyy? Vedyn ja ilman räjähdysvaarallisen seoksen prosenttialue? Kynnysenergia veden ja hapen yhtymiseen?
Tuulivoimaloiden haitallisiin ominaisuuksiien en tässä kommentissa ota kantaa sen enempää kuin, että oletko miettinyt miten tuulivoimapuisto tuottaa ”netto”-energiaa tyynellä säällä, jos yhden voimalan oma kulutus on vaikkapa vain 150kW per tuulimylly?
Vedyn tekemisen tuottamiseen ja varastointiin otan kantaa ihan omassa kommentissaan myöhemmin…
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä lista mutta ottasin pois: 5. Polttokennoautot.
Akut ovat kaikin puolin parempia – jopa raskaassa liikenteessä. Otetaan esimerkiksi Toyota Mirai ja Tesla 3. Mirai on neljäpaikkainen ja siinä on onnettomat tilat vaikka ulkoa auto näyttää isolta. Range on paljon pienempi kuin Teslalla. Mirai maksaa enemmän. Siinä on tehoa vähemmän. Se vaatii uuden ja kalliin infran. Asun Kaliforniassa ja täälläkin on vain muutama vetytankkausasema kohtuulisen ajomatkan päässä. Lähin 40 kilsaa. Sähköauton saa ladattua kotona. Pitkällä matkalla se lataantuu kusitauon aikana.
Vielä pari vuotta sitten ajattelin että raskaassa liikenteessä vety ottaa niskalenkin mutta en ajattele enään. Sähkö voittaa sieläkin. 1 MW latausasemia alkaa tulla muutaman vuoden päästä raskalle liikenteelle. Paljon aikaisemmin ja halvemmalla kuin kallista vetyinfraa voitaisiin tehdä.
Elon Musk oli aivan oikeassa kun sanoi että vetyautot ovat lehmänkakkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Kysymykseni oli tarkkaanottaen se, että montako myllyä tarvitaan tekemään vetyä niin paljon, että siitä saadaan sähköä yhden myllyn nimellistehon verran?”
Kysymyksen asettelu on outo. Mutta jos ajatellaan sähkövarastoa P2G2P, elektrolyysin hyötyduhde noin 80% ja polttokennon noin 50% tarkoittaa, että 2,5 yksikköä sähköä pitää tuottaa varastoon jotta siitä saa yhden yksikön sähköä ulos. 1,5 yksikköä menee siis häviöihin, käytännössä lämpöön, joka tietenkin kannattaa hyödyntää myös.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman optimistinen toi sun laskelma. Eletrolyysin hyötusuhde on noin 60-70%. Vety pitää myös varastoida eli nesteyttää tai paineistaa. Siinä menee 10%. Polttokennossa on toi 50% hyötusuhde mutta ovat kalliita. Halvemmalla turbiinilla tai perinteisellä moottorilla hyötysuhde on 40%. Siispä lopputulos on 5 yksikköä eikä 2,5.
Silti se kannattaa tehdä kun tuulisähköstä on ylijäämää ja hinta nollan kieppeillä. Investointikustannukset tässä ovat paljon suuremmat kuin sähkökustannukset.
Olen sitä mieltä että melko pian kaikki uudet tuulivoimalat olisi pakotettava investoimaan vedyn tekoon. Nykyinen tilanne jossa Suomi turvautuu Norjan vesivoimaan säätövoimana on tyhmä. Kun tuulee annetaan sähköä Norjalle ilmaiseksi. Kun ei tuule ostetaan sähköä kalliilla. Parempi olisi tehdä säätövoima itse vedyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi juuri tuulivoimalat pakotettaisiin vetyinvestointeihin? Sähkön hinnanvaihtelu houkuttaa investoimaan varastoihin markkinaehtoisestikin. Euro on tässäkin paras konsultti. Jos huoltovarmuus näyttää uhatulta, voidaan sähkömarkkinaa hienosäätää siten, että se palkitsee toimitusvarmuudesta nykyistä enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vaiheessa kun tuulivoimalat tuottavat suurimman osan Suomen sähköstä ne myös aiheuttavat hinnan heilunnan. Ydinvoima ja teollisuuden prosessivoima tuottavat sähköä tasaisesti. Kombovoimalatkin silloin tun sähkö tarvitaan eli talvalla. Tuulivoima sen sijaan on säiden armolla ja sen pitäisi osallistua itse luomansan lisääntyvän säätövoiman tarpeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima lisää tarjontaa. Ei tarjonta ”luo säätövoiman tarvetta”. Sähkömarkkinat kohtelevat kaikkia sähköntuottajia tasapuolisesti. OL3:n piti aloittaa tuotanto vuonna 2009, en ole kuullut vaatimuksia että TVO:n olisi pitänyt hyvittää markkinoilta puuttuva sähkö.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima on tässä sivujuonne, olennaista on imuroida suomalaisten veronmaksajien rahaa hyväuskoisten poliitiikojen tuella sen verran että Wittusen voi viettää loppuelämänsä jossain veroparatiisissa leikkien playboyta.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan nyt kantaa Lehtisen blogin paskanjauhantaan kokonaisuudessaan.
”tuulivoimaa vastustetaan, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassakin ja hankkeita on torpattu runsaasti.”
Samaa vastusta esiintyy Suomessa runsaasti erilaisen foliohattujen toimesta. Osa valituksista on aiheellisia ja estävät lupien saamisen. Varsinkin puolustusvoimat vastustavat useinkin ja se otetaan vakavasti. Silti hyviä hankkeita on saatu luvitettua runsaasti ja projekteja on todella paljon. https://tuulivoimayhdistys.fi/media/tuulivoimahankkeet_syksy_2022_11.pdf
”Miksi Saksa tai Tanska ei ole jo rakentanut noita vetylaitoksia kun niillä on tuulisella säällä ollut sähkön ylituotantoa jo kymmeniä vuosia.”
Koska varsinkin Saksa on nojannut vuosikymmeniä halpaan venäläiseen maakaasuun. Teollisuuden tarvitsema vety on tuotettu maakaasusta siellä ja Suomessakin koska se on halvempaa. Nyt kun tilanne on muuttunut, niin Tanska ja Saksa tulevat muuttamaan toimintaansa.
”Harjavaltaan rakennetaan koelaitos jossa on tarkoitus tehdä tuulesta vetyä ja kerrotaan että se tarvii valtion tai jonkun muun tahon tukiaisia ensimmäiset 10 vuotta, ei kuullosta kovin kanattavalta toiminnalta, vielä.”
Harjavallan hakemus on vuodelta 2021, jolloin vety tehtiin vielä maakaasusta. Nyt kun maakaasu ei ole vaihtoehto, niin P2X Solutions on aloittanut Harjavallassa rakentamisen ja useiden muiden laitosten suunnittelun. Niin se maailma muuttuu.
”Lahnakoski on täällä kysynyt melko useasti että monenko tuulimyllyn tuotto tarvitaan jotta saadaan yhden tuulimyllyn nimellistehon verran vetyä, asiallinen kysymys johon kukaan ei ole vastannut yhtään mitään. Miksi ei?”
Vastasin summittaisilla luvuilla vaikka kysymyksessä ei itsessään ole mitään mieltä.
”Porcshe on onnistunut jo tekemään tuulivoimalla vihreää bensaa, miksi siitä ei ole samanlaista hypetystä päällä kuin vedystä?”
Vedyn ja hiilidioksidin avulla voidaan tehdä muitakin kätevämmin käytettäviä hiilivetypohjaisia polttoaineita. Porschen tuote ei ole siksi mitenkään kummallinen kemiallinen saavutus. Kätevämpää on tehdä samoista aineista vaikka metania (CH4), jota jo nykyisin käytetään ajoneuvoissa ja jolle on laaja jakeluverkosto. Minäkin ajan biokaasulla (CH4).
”Sähköautoteollisuus ei tietenkään tosta tykkää ja viheriäisiä ei kiinnosta ne tuhot jotka sähköauton valmistaminen toisella puolella maailmaa aiheuttaa.”
Vetyautot ovat pääasiassa ihan samanlaisia sähköautoja voimalinjan osalta, joten sähköautoteollisuudella ei ole mitään vetyautoja vastaan. Ovat toistaiseksi nähneet akkuautot helpommiksi rakentaa ja myydä. Toki vetyä voi polttaa puhtaasti polttomoottorissakin, mutta kyllä vetyautossa sähkö pääsääntöisesti tehdään polttokennossa ajon aikana pieniin ajoakkuihin. https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/valitse_auto_viisaasti/autotyyppi/polttokennoauto
Viheriäisiä kiinnostavat ympäristötuhot ja työvoiman huono kohtelu niiden kaikissa muodoissa. Tällä hetkellä ilmastonmuutos ja lajikato ovat merkittävimmät uhat, joten niistä puhutaan eniten. Siksi halutaan vaihtoehtoja fossiilista hiiltä polttaville autoille. Siinäkin lopullinen tavoite on vetyautoissa, mutta sinne on vielä jonkin verran matkaa, koska vedyn jakeluverkko on vaikeampi toteuttaa kuin sähkön jakelu.
Olisiko mitenkään mahdollista Matti, että ottaisit edes kevyesti selvää niistä aiheista joista kirjoitat blogin? Pelkkä paskanjauhanta ei edistä mitään tässä maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän blogin tarkoitus oli se että te viheriäiset joka-alan asiantuntijat tulette kertomaan miten asiat oikeasti on. Muutama tuli esiin mutta aika löysillä väitteillä vedyn ihanuudesta.
”Tällä hetkellä ilmastonmuutos ja lajikato ovat merkittävimmät uhat, joten niistä puhutaan eniten. ”
Ilmasto on uhka vain kylmetessään ja mitä meinaat vaelluskalakannoille käyvän jos pohjanlahti täytetään noilla hullunmyllyillä? Tuleeko ne enää Itämereltä perämeren jokiin kutemaan?
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän merituulivoimalat ole ongelma pikemminkin linnuille kuin vaelluskaloille. Ei sinne merelle mitää patoja rakenneta.
Lehtisen ja Karisen kommentit ilmastonmuutoksesta kertovat miksei keskustelu ole kovinkaan rakentavaa. Jos ei viitsi yhtään seurata mitä tiedeyhteisö maailman ilmaston ja ympäristön kehityksestä kertoo vaan uskoo vain omiin kuvitelmiinsa, niin tuskin mikään muukaan perustelu uppoaa sinne harmaaseen massaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uimonen lausuu nyt väärää todistusta. Päinvastoin olen tarkoin seurannut ilmastonmuutoskeskustelua ja lukenut kaikkea kirjallisuutta siitä.
Nyt on vaan niin että paremmat argumentit aiheesta on henkilöillä kuten ilmastoprofessori Richard Lindzenillä ja astrofyysikko Willie Soonilla.
Paljon porua on vuodatettu ilmastonmuutosopin puolesta mutta se ei tee sen perimmäisiä argumentteja yhtään paremmiksi. Hiilidioksidin pitoisuuden muutoksen vaikutus ilmastoon on vähäinen ja ihmisen vaikutus pitoisuuden muutokseen on vähäinen. Ihmisestä nyt vaan ei ole ilmaston muuttajaksi.
Uimonen voisi itse yrittää tarkastella rakkaan oppinsa kappaleita hiukan kriittisemmin, heikkoudet paljastuu kyllä jos vähän jaksaa ajatella.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on tiedeyhteisön mielipide vaelluskalojen selviämisestä kun reitit tukitaan sattumavoimalla. Linkki vertaisarvioituun tutkimukseen riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä olet keksinyt idean vaelluskalojen reittien tukkimisesta. Ympäristön vaikutusten arvioinnissa tulee tämäkin selvittää. Todellinen haaste vaelluskalojen osalta on vesivoima patoineen. Ja jos lohi nouseekin lähelle Tornionjoen suuta, niin se todennäköisesti ui merellä olevaan verkkoon. Kyllä vaelluskalat selviävät paljon paremmin uimalla harvassa sijaitsevien tuulimyllyjen välistä kuin loppumatkalle kasatuista haasteista. Kannattaa miettiä äänestäessään, että jos ääni menee Keskustalle tai RKP:lle, niin siitä on vaelluskaloille paljon enemmän haittaa kuin merituulipuistoista.
Ilmoita asiaton viesti
Joko löytyy se tutkimus miten merellä olevat hullunmyllyt vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, merinisäkkäiden suunnistusvaiston ne sekoittaa jotenka saattaa myös vaikuttaa kaloihin. Sun eiköhän ei oikein vakuuta varmaan edes itteäs. Tää vihreä tapa, tällätään ensiksi meret täyteen mikromuovin ja ymäristönmyrkyn levittäjiä ja sitten tutkitaan oliko niistä mahtollisesti mereneläville jotain haittaa on aika sairas.
Ilmoita asiaton viesti
Mitähän sinä tarkoitat ilmastonmuutoksella? Lämpeneminen lopahti jo 2016 ja viime vuosi jää historiaan Austraalian kylmimpänä 163 vuoteen. Viime Marraskussa glopaali lämpötila oli tasan sama kuin 2001 Marraskuussa. Jotenka kerro vaan mitä tarkoitat kun hoet sanaa ilmastonmuutos.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpaa Uimonen pitää pahempana, tuulivoimaloiden aiheuttamaa luontokatoa vai perättömään roskatieteeseen perustuvaa ilmastonmuutosuskomusta? Ei tarvitse vastata.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinan lisäämä hiilivoimakaan ei ole viheriköillemme mikään ongelma, ainoastaan omat, maailman parhaat hiilivoimalamme ovat.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreä siirtymä on muuta kuin tuuli-ja aurinkovoimaa, ennenkaikkea sitä muuta ja olisi suomalaisen teollisuuden varsinkin vientiteollisuuden itsemurha ellei sitä siellä ymmärrettäisi ja ymmärretäänhän se siellä, niin selkeät viestit siltä suunnalta panostukset vihreään siirtymään ovat. Mutta kuten aina täällä ”maalla” ollaan viisaimpia kuin siellä merellä jossa olemassaolosta taistellaan.
Ilmoita asiaton viesti
No mitä muuta se on? Te punaset olette luvanneet jo kohta 4v että meillä on jotain ihme ilmastoteknologiaa jota muu maailma ostaa kilpaa, joko uskallat paljastaa että mikä se teknologia on?
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä ”punainen” mutta en silti ymmärtämätön kuten blogisti, Karinen tai Lahnakoski jotka eivät näe mihin suuntaan kehitys on johtamassa, mutta onneksi olette kuitenkin pelkästään ajastaan jäänneitä tuuleen huutajia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä näkyy ihan selvästi että Suomen luonto raiskataan sattumavoimatolpilla, se ”kehitys” ei näy punavihreiden lasien läpi ilmeisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä on ihan nähtävissä mihin kehitys on johtamassa ja se ei ole hyvä suunta.
Arto Granlund on itse ymmärtämätön jos ei kykene suuntaa näkemään..
Vielä tulee aika jolloin Granlundinkin on palattava tuulentuvista maan pinnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä puheenvuorossa on seinien rakentajien puolueella selvä yliote sillan rakentajia vastaan.
Fanaatikkojen ei kannata avata tätä raporttia.
https://www.equinor.com/news/20220917-energy-perspectives
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli ennen vanhaan tapana sanoa vaimolleni astuessani ulkomailla Finnairin koneeseen kotimatkaa varten ja saatuani käsiini päivän lehden: ”Mitähän hullua ne nyt ovat tehneet?”
En ole nähnyt yhtään oravaa, joka kiipeää takapuoli edellä puuhun. Suomi-neito näyttää sen sijaan kiipeävän takapuoli edellä puuhun, jota tämäkin vetyhypetys osoittaa.
Kannattaa pitää jalat maassa ja älli päässä tässäkin asiassa. Varoittavana esimerkkinä takavuosilta muistui mieleeni umts-kaupat, jolloin 4,3 miljardilla eurolla ostettiin saksalaista ilmaa.
https://www.kaleva.fi/suomen-katastrofaalisin-kauppa-jokainen-suomalaine/1881669
Ilmoita asiaton viesti
Ja sitä ennen yritettiin opettaa rautakourat valmistamaan Valcon kuvaputkia,
Ruokohelpivoimalla piti korvata yksi ydinvoimala jne.
Ilmoita asiaton viesti
Joku LUT:n professori esitti että synteettisen polttoaineen valmistuksen maksimointi kääntäisi vaihtotasetta 5mrd negatiivisuudesta 5mrd plussalle. 10mrd heilahdus Suomen eduksi.
En ole asiantuntija joten en osaa sanoa kuinka tuo olisisi mahdollista mutta Suomen mittakaavassa se olisi merkittävä kansantaloudelle ja pois venäjän sotakassasta.
Tosin saahan öljyä saudi-arabiastakin mutta kaikki on meiltä pois,.Minun ja kumppaneiden pitää työskennellä enemmän rahoittaaksemme tuontiöljy, kännykät ym. ja täällä loisivien tyhjäntoimittajien elämä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa wiki tietää kertoa, että kyse olisi ns. aurinkopolttoaineista, joita voidaan nimittää myös syynteettisiksi polttoaineeksi.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Solar_fuel
”Aurinkopolttoaine on synteettinen kemiallinen polttoaine, joka tuotetaan aurinkoenergiasta. Aurinkopolttoaineita voidaan tuottaa fotokemiallisesti (eli aktivoimalla tietyt kemialliset reaktiot fotonien avulla), fotobiologisesti (eli keinotekoinen fotosynteesi), termokemiallisesti (eli käyttämällä tiivistetyn aurinkolämpöenergian tuottamaa aurinkolämpöä kemiallisen reaktion aikaansaamiseksi) ja sähkökemialliset reaktiot (eli aurinkopaneelien sähkön käyttäminen kemiallisen reaktion käynnistämiseen).[1][2][3][4] Valoa käytetään energialähteenä, jolloin aurinkoenergia muunnetaan kemialliseksi energiaksi, tyypillisesti pelkistämällä protonit vedyksi tai hiilidioksidia orgaanisiksi yhdisteiksi.
Aurinkopolttoainetta voidaan valmistaa ja varastoida myöhempää käyttöä varten, kun auringonvaloa ei ole saatavilla, jolloin se on vaihtoehto fossiilisille polttoaineille ja akuille. Esimerkkejä tällaisista polttoaineista ovat vety, ammoniakki ja hydratsiini. Erilaisia fotokatalyyttejä kehitetään näiden reaktioiden toteuttamiseksi kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.[5]”
Ilmoita asiaton viesti
Eilinen ennätys Suomen kautta historian korkeimmasta sähköntuotannosta rikkoutui tänään. Eilen oltiin yli 12 700 megawatissa, nyt reippaasti yli 12 900 megawatissa.
Viemme vähäpäästöistä sähköä Ruotsiin ja ennen kaikkea Viroon 1500 megawatin edestä.
Mahtavaa!
Ilmoita asiaton viesti