Turve tuuli”voiman” säätäjäksi .
Vain synkimmät viheridealistit kieltää luonnon lait ja sen että turve on uusiutuvaa, päinvastoin se on ja pitäisi ottaa hyötykäyttöön kaikessa muodossa.
Nyt on vallalla huuma että vedystä saadaan tuolle tuulella ”käyvälle” sattumavoimalle back up ajalle jolloin ei tuule. Tuuli-vety-tuuli tsydeemin hyötysuhde taitaa olla tänä päivänä jotain 10% ja sekin vain paperilla koska toimivaa systeemiä ei ole vielä olemassa?
Mutta olemassa on ollut jo kohta 100v keino muuttaa turve nestemäiseksi biodieseliksi jota voidaan polttaa vaikkapa Wärtsilän suuritehoisissa dieselvoimaloissa sillon kun tuo tuulen heiluttama maailmanparantaja ei toimi. Jos politiikoilla olisi joskus ollut järkeä niin tuulivoimalta olisi vaadittu vakioteho verkkoon ihan aina 24/7/365 . Jos näin olisi tehty niin tätä sähkö”kriisiä” ei olisi koskaan tullut ainakaan tähän maahan.
Ei tämän turvewoiman kehittely vieläkään myöhäistä ole koska moottorit ja genut on jo olemassa, nyt pitää vain pistää Fischer-Tropsch tsydeemi käyntiin vaikka sen hyötysuhde on ”vain” 30% huituvilla. Tämä voidaan lopettaa sitten kun keksitään paremman hyötysuhteen korvaaja sattumavoimalle.
Wärtsilällä ei taida olla kiinnostusta turvevoimaa kohtaan. Turve on aika marginaalinen energiamuoto kansainväliselle yhtiölle.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma näyttää paljon selkeämmältä paikalta kun sitä tarkastelee pelkästään oman persreikänsä läpi. Silloin kaikki muu paitsi vastuulliset teot menevät kuin kusi lautaa pitkin.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä polttaa moottoreissaan vaikka turvedieseliä, mutta minkään
polttoaineen valmistaminen ei kuulu sen liiketoimintaan. Blogissa puhutaan bio- eli turvedieselistä Wärtsilän dieselvoimaloissa, mutta Fisher-Tropsch tehtaat ovat sitten joillakuilla ei-nimetyillä muilla.
Muuten, Etelä-Afrikan tasavalta teki nestemäiset polttoaineensa F-T menetelmällä kivihiilestään taannoisen apartheid-kauppasaarron aikana. Turpeesta syntyisi yhtä hyvin, kalliiksi tosin tulisi.
Ilmoita asiaton viesti
Wärtsilä on olemassa sen takia että joku tienaa, sen takia ne tekee näitä moottoreita ja voimalaitoksia. Se millä polttoaineella noi käy taitaa olla tilaajan ”murhe” , Wärtsilää se ei varmaan juurikaan kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, turpeesta saadaan Fischer-Tropsch menetelmällä dieselpolttoainetta.
”Dieselpolttoaineita ja muita öljytuotteita valmistetaan perinteisesti jalostamalla raakaöljystä. Niitä voidaan kuitenkin valmistaa myös synteettisesti erilaisista hiilipitoisista raaka-aineista. Yleinen perinteinen raaka-aine on maakaasu, mutta synteettisiä polttoaineita voidaan valmistaa myös kivihiilestä tai biomassasta. Joissakin uusiutuvien polttoaineiden skenaarioissa nähdään myös synteettisten polttoaineiden tuotanto sähköenergialla ja piippukaasuista talteenotettuna tai ilmasta erotettuna. Ensimmäinen ja tunnetuin synteettinen polttoaineteknologia on Fischer-Tropsch (FT) -prosessi, joka kehitettiin 1920-luvulla Saksassa.”
https://dieselnet.com/tech/fuel_synthetic.php
Ilmoita asiaton viesti
Se ei silti tarkoita, että turpeesta olisi järkevää tehdä nestemäistä polttoainetta. Neste tekee jatkuvasti paljon turvetta halvemmasta raaka-aineesta biopolttoainetta, jonka hinta on perinteistä dieseliä kalliimpaa. Muistaakseni tälläkin alustalla joku on kritisoinut biodieselin sekoitevelvoitetta.
Riittävällä tuella toki jopa turpeesta tehty diesel voisi olla kannattavaa. Ehkä vitonen per litra riittäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Fischer-Tropsch-menetelmää käyttävät laitokset pitäisi tietenkin rakentaa sellaisille paikoille, jossa prosessissa syntyvä hukkalämpö voidaan käyttää kaukolämmön tuotantoon. Makuasia sitten kumpaa pidetään sivutuotteena…
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa turpeen virallinen luokittelu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi on äärimmäinen poliittinen typeryys.
Kasvit soilla maatuvat jatkuvasti turpeeksi, eli suot uusiutuvat ja turvekerros kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on totta, mutta turvetta ei voida käyttää soilta muuta kuin tuottamalla ekokatastrofi. Jos turvetta voitaisiin korjata kuivattamatta suota ja tuhoamatta koko ekosysteemiä, sitä voisi pitää uusiutuvana energialähteenä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin raja tekee Ruotsin turpeen uusiutuvaksi.
Ruotsi on merkittävä kasvuturve kauppias. Lisäksi energiakäyttöön nostetaan paljon turvetta. Ruotsissa turpeen kerääminen kohdistuu jo valmiiksi ojitettuihin alueisiin, mm ssa vanhoihin peltoihin, joilla ei luonnon kannalta ole merkittävää arvoa. Muilta alueilta turvetta ei saa nostaa. Ruotsissa peräänkuulutetaan nyt turvetuotannon lisäämistä.
Tuossa aiheesta pari juttua :
https://www.sgu.se/samhallsplanering/energi/energitorv/
https://svensktorv.se/fakta/torvfakta/
https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/klimatfarlig-blomjord-slar-rekord-i-sverige
Ilmoita asiaton viesti
Jos Ruotsissa nostetaan energiakäyttöön paljon turvetta, Suomen nostot ovat samalla asteikolla jättimäisiä.
Ruotsi 0,4 miljoonaa kuutiometriä (2021)
Suomi 6,2 miljoonaa kuutiometriä (2020)
https://www.sgu.se/samhallsplanering/planering-och-markanvandning/markanvandning/torvbruk/produktionsstatistik-energitorv/
https://www.bioenergia.fi/2021/11/22/energiaturpeen-tuotanto-romahtaa-kesan-tuotanto-puolittui-jalleen-edellisesta-vuodesta/
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se on, energiaturpeen noston vähentämisen asemasta on vastaavasti kasvuturpeen tuotanto Ruotsissa noussut 2,2 miljoonaan kuutiometriin 2021. / SCB Energiaturpeen käytön vähentämiseen vaikutti voimakkaasti kasvanut ydinvoiman tuotanto. Halvempaa ja puhdasta energiaa.
Energiaturpeen lisääntynyt tarve on noussut viime syksynä jyrkästi kohonneen energiahinnan johdosta nyt pöydälle.
Ruotsin energian tuotantoon vaikuttaa se, että mm ssa ydinvoimaa on ajettu liian nopeasti alas, sekä Ruotsin vesivoiman käyttö on nyt luonnonsuojeluksellisista syistä suurennuslasin alla. Ruotsissa tullaan sulkemaan ne vesivoimalat, jotka eivät täytä jo aiemmin asetettuja vesivoiman tuottoon liittyviä standardeja, seuraavan 15 vuoden aikana.
https://bioenergitidningen.se/energitorv-som-en-lagringsbar-energiresurs/
https://sverigesradio.se/artikel/vattenkraftverk-stangs-for-att-varna-miljon
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi ”valtaa” kasvuturvemarkkinoita kun meidän ääliöt arpoi sen pois pelistä .
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vaan. Turve on hyvä business ja turve on toimiva kasvualusta. Ilman turvetta jää moni vihannes saamatta.
Suomessahan muuten energiaturpeen tuotannon määrän vähentäminen on herättänyt parranpärinää , koska valtion budjetissa on investointitukea varattu yhteensä n 90 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022 kivihiilen asteittaisen lopettamisen nopeuttamiseksi.
Turvetuotannon purkamiseen ei ole vastaavaa tukea luvattu.
Ilmoita asiaton viesti
Myös kuiviketurve on erittäin tärkeään eläintiloille koska se on antiseptinen eikä sille ole olemassa vaihtoehtoa. Jos sitä ei saa niin turvaudutaan antibiootteihin tai lopetetaan ruuan kasvatus ja sitä kautta tapetaan omavaraisuus myös ruuan tuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa metsätkin ovat hiilinieluja, rajan tällä puolen ne muuttuvat päästölähteiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Turvesuo on tavallaan jo aiheuttanut eräänlaisen ekokatastrofin. Sulla on ilmeisesti vahva luulo että turvesuo on ollut siinä missä se on niin ikuisesti. Näin ei kuitenkaan ole vaan ne on syntyessään ja kasvaessaan yleensä tappanut paikalla olleen ekosysteemin.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta se olisi ”äärimmäinen” poliittinen typeryys, sillä pitäisi olla jotakin merkitystä johonkin. Nyt se voi olla poliittinen typeryys, mutta tuskin äärimmäinen.
Ilmoita asiaton viesti
Turve on uusiutuvaa kun sitä käytetään uusiutumistahtinsa mukaisesti. Se ei ole uusiutuva jos sitä kulutetaan moninkertaisesti enemmän kuin tulee uutta jolloin seurauksena olisi paljaaksi kaluttu maaperä.
Suomessa turvetta olisi mahdollista käyttää uusiutuvasti mutta aiemmin, turpeen kulutuksen huippuaikona sitä käytetiin selvästi enemmän mitä tuli uutta. Tämän takia se varmaankin luokiteltiin täällä uusiutumattomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaarnattu taas täällä pauhaa jaskaa tapansa mukaan…
Ilmoita asiaton viesti
No sinun mielestä sitten varmaan öljykin on ”uusiutuva” vaikka sitä kulutetaan miljoonakertaisella nopeudella mitä muodostuu uutta.
Hölmömmänkin luulisi ymmärtävän että se kuluu loppuun
Ilmoita asiaton viesti
Jos turvetta ei olisi ARVOTTU uusiutumattomaksi niin meillä olisi todennäköiesti tällä hetkellä käytössä siitä tehtyä liikennepolttoainetta.
Tossa jutussa kerrotaan siitä arvonnasta.
https://www.seinajokinen.fi/mielipide/ruotsin-parlamentti-paatti-etta-turve-on-uusiutuva-luonnonvara/
Ja tossa jutussa Vapon kehitysjohtaja ”vakuuttaa” että turpeesta saataisiin kaikki liikenepolttoaine.
https://www.kaleva.fi/turpeesta-voi-tulla-dieselia-jo-2011/2158682
Luulen että Vapolla oli tarvittavat laskelmat tehty ja todettu että se olisi kannattavaa, siis kannattavaa ilman tätä arvontaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten sitä liikenteeseen riittäisi uusiutuvasti kun kulutus saatiin ilman liikennekäyttöäkin kestämättömän korkeaksi?
Ilmoita asiaton viesti
Minkä myrkynvihreät laskuopin mukaan olet tuohon päätynyt, vai veditkö vaan hatusta?
Se on tietenkin selvää, että sama suo ei tuota turvetta samaan tahtiin, jos siitä turve ruopataan, mutta siinähän olisi ennallistamisintoilijoille työsarkaa paljon enemmän kuin metsien ennallistamisessa.
Suomen suot ovat kuitenkin aina tuottaneet turvetta enemmän kuin sitä on ruopattu.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain vuotta sitten kaivoin tilastokeskukselta tilastoa paljon turvetta käytetty, sitten kaivoin tietoa turvesoilla olevan turpeen määrästä ja turvesoiden iän, että paljon se vuotta kohden olisi.
Tämä nyt ei ollut mikään tarkka laskelma vaan karkea arvio, ja sen mukaan kulutus ylitti Suomessa sen miten paljon uutta turvetta muodostui, silloin kun turvetta käytettiin paljon.
Eiköhän sitä luonnonvarakeskuksella tiedetä asia sitten tarkemmin kuinka monta tonnia tulee uutta turvetta vuodessa että kulutus voi olla sen mukainen. Eli kyllä sitä turvetta voidaan nostaa ja käyttää kohtuudella mutta mielestäni se on haihattelua että sillä tuotettaisiin Suomen liikennepolttoaineet. Sellainen ei karkealla arviolla ole uusiutuvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään turvetta kasvaa enemmän kuin holoseenin historiassa keskimäärin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja parempi luottaa tässä vaikka luonnonvarakeskukseen että laskevat paljon oikeasti muodostuu uutta vuosittain.
Kyllä turvetta mielestäni kannattaa nostaa enintään uusiutumistahtinsa mukaisesti, sille on montaa käyttöä mutta liikenne oikeasti kuluttaa niin valtavasti energiaa että ei jaksa mitenkään uskoa siihen, että turve sitä ratkaisisi.Traktoreihin polttoaineen tuottaminen voisi onnistua uusiutuvasti turpeesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaarnattu heittelee lukuja ja uskomuksiaan lonkalta tässä ja muissakin blogeissa, mutta perustelut ja lähdeviitteet jäävät puuttumaan. Kommentaattori Kaarnattu on siis tyhjänpuhuja…
Ilmoita asiaton viesti
Onko liikaa pyydetty odottaa keskustelijoilla olevan peruskoulun oppimäärä johon kuuluu tieto siitä, että nykyisin porattava öljy on miljoonia vuosia vanhaa? Tai se että Suomen suot ovat muodostuneet viimeisen 10000v aikana?
Nämä ovat aivan normaaleja yleissivistykseen kuuluvia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
No, en ole käynyt peruskoulua ja luulen etten ole ainoa tälle alustalle kommentoivista. Tosin minun asteikollani 4 vuotta kansakoulua ja 5-vuotinen keskikoulu on vähän enemmän kuin peruskoulu. Keskikoulun päästötodistuksessani muuten, fysiikan arvosana oli kymmenen (10) ja kemian yhdeksän (9).
Minä en ole tämän blogin kommentoinneissa sanonut raakaöljyn iästä mitään, joten sorruit olkiukkoon.
Toki Suomen suot ovat muodostuneet noin viimeisen 10000 vuoden aikana, mutta asuinpaikkaani lähinnä sijaitseva suo on muodostunut viimeisen viidenkymmenen (50) vuoden aikana. Yhdeksän (9) vuotta sitten mittasin turvekerroksen paksuuden ja se oli silloin noin kuusikymmentä (60) senttimetriä. Keskimääräinen paksuuskasvu oli siihen mennessä yli senttimetrin vuodessa. Uutta turvetta oli siis muodostunut yli sata (100) kuutiometriä per hehtaari per vuosi. Jos varovasti arvioidaan pintaturpeen kuiva-aineen määräksi 50 kg/m³, keskimääräinen kasvu hehtaarille yhdessä vuodessa on yli viisituhatta (5000) kg.
Yleissivistyksestä ei ole kummoista hyötyä, jos ymmärrys ei riitä muodostamaan kokonaisnäkemystä ja tajuamaan syy- ja seuraussuhteita. Matti Kaarnattu ei näe metsää puilta ja toistaa papukaijan lailla muistamiaan yksityiskohtia, joista monet joko muistaa väärin, tai ne ovat pahasti vanhentunutta tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Minä en ole tämän blogin kommentoinneissa sanonut raakaöljyn iästä mitään, joten sorruit olkiukkoon.”
Sanoit niistä minun heittämistä luvuista ja tasan ainoa luku minkä olen sanonut, on se että raakaöljyä kulutetaan ainakin miljoonakertaa nopeammin mitä muodostuu uutta.
Voi se kulutusvauhti olla myös vaikka satamiljoonaakertainen mutta sillä ei ole asian kanssa mitään merkitystä kun kyse on siitä, että uusiutuvina energianlähteinä pidetään sellaisia joita kulutetaan uusiutumistahtinsa rajoissa.
”Toki Suomen suot ovat muodostuneet noin viimeisen 10000 vuoden aikana.”
Ja siitähän sen mittaluokan vuodelle saa kun jakaa turpeen määrän 10000:lla.
”Yhdeksän (9) vuotta sitten mittasin turvekerroksen paksuuden ja se oli silloin noin kuusikymmentä (60) senttimetriä. Keskimääräinen paksuuskasvu oli siihen mennessä yli senttimetrin vuodessa. Uutta turvetta oli siis muodostunut yli sata (100) kuutiometriä per hehtaari per vuosi.”
Niin, suunnilleen tuota vauhtia sitä turvetta muodostuu olosuhteista riippuen. Pintaturve on kuitenkin höttöä, että pitää laskea polttoturpeen uusiutumistahti. Se minkä muodostuminen vie tuhansia vuosia. Eli kun kaavitaan yhdeltä hehtaarilta niin pitää siirtyä seuraavalle hehtaarille ja muutaman tuhannen vuoden kuluttua palata takaisin siitä mistä lähdettiin kun on uutta poltto turvetta muodostunut.
Ilmoita asiaton viesti
Luonnontieteellinen fakta on se, että veden kyllästämä suo tuottaa metaania ja sen kuivattaminen on todellinen ympäristöteko.
Näin kertoo Geologi Eelis Pulkkinen.
Juttu on maksullinen mutta oleellinen selviää kyllä.
https://www.lapinkansa.fi/faktaa-ja-fiktiota-puista-ja-soista/5194911
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä metaanin takia soita ruoppaisi, mutta parempiakin syitä löytyy, kunhan raja pidetään siinäkin hommassa. Tuulimyllyjen rakentamisessa ei näy mitään rajaa kuitenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Metaanin vähenemisen lisäksi ehkä vielä suurempi ympäristöteko olisi, että turvekerros saadaan pois tai niin ohueksi, että puiden juuret ulottuvat kivennäismaahan, josta ne saavat ravintoa paljon runsaammin kuin ravinneköyhästä turpeesta.
Siinä mielessä ei ole merkitystä onko turve uusiutuva tai ei. Uusiutuvaa tuottaa sitten hyvin kasvava metsä entisellä kituvalla turvesuolla.
Ilmoita asiaton viesti