Aikamme on kalleinta maailmassa

Rakennuksia on sanottu suomalaisten tärkeimmäksi pääomaksi. Olen sivusta seurannut suomalaista rakentamista,  nykyään pääosin rakennuttamista. Laatupoikkeamat projisoidaan poikkeuksetta tästä hetkestä taaksepäin, mutta nykyrakennuttamisen rahan ohjaama kiire jätetään aika pitkälle huomiotta. Sijoitettu pääoma tulee saada poikimaan mahdollisimman nopeasti, lopullisesta hintalapusta piittaamatta.

Käännetäänpäs kelloa kuitenkin 50 vuotta taaksepäin. Sanotaan, että viimeiset terveet rakennukset rakennettiin 1950-luvulla, sota-ajan puutteen hellittäessä. 1960-luvulla tulivatkin sitten tasakatot, piilosokkelit ynnä muut riskirakenteet. 1970-luvulla energiakriisi ja tuuletuskielto. 1980-luvulla ala ylikuumeni ja sitten tuli lama. Tästä 20 vuotta eteenpäin alkoi jo liiankin tivis matalaenergiatalo olla päivän sana. Joka ajalla on siis omat haasteensa, mutta rakentamisen haasteista suurin ja yhdistävin on aika. Aika kuluu ja maksaa, eikä aikaa voi kukaan pysäyttää.

Jos tarkastelemme vakavimmin vaurioituneita, jo purettuja rakennuksia viimeisen puolen vuosisadan ajalta, kaikkien historiasta löytyy jokin aikatauluun ja kiireeseen liittyvä hämminki. On ollut kiire saada uusi koulu tai sairaala käyttöön, on kiireessä piirretty tai luettu piirustuksia väärin tai jätetty kiireessä asioita tekemättä tai haudattu niitä piiloon. Kiireeseen vedoten on sysätty korjauspäätöksiä seuraaville päättäjille ja on ollut vain hirveä kiire päästä säästämään ylläpidossa.

Ei-julkisten, 1960-1970-luvulla rakennettujen, nykyään jo hirvittävän korjausvelkaisten betonielementtikerrostalojen suunnittelijat sanovat, ettei niitä tarkoitettu alunperinkään korjattaviksi. Talot olivat vain kiireratkaisu muuttoliikkeen aiheuttamaan huutavaan asuntopulaan ja talojen elinkaareksi ajateltiin maksimissaan 30 vuotta. Kiireessä tätä ei vaan silloin tuoreeltaan ehtinyt kukaan kertoa.

Nyt kun elämme 2020-lukua, meillä olisi tietoa, taitoa ja tekniikkaa rakentaa parempaa kuin koskaan historiassamme, mutta kiire ei ole poistunut vieläkään, siitä huolehtii alussa mainittu pääoman kiire.

Ehditäänköhän kiireellä rakennetun neljännesmiljoonan euron kerrostaloasunnon ostajalle kertoa, mikä on hänen asuntonsa suunniteltu elinkaari? Toisaalta, hänellä saattaa itselläänkin tulla kiire päästä asunnostaan eroon nykyrakentamisen laatupoikkeamien tullessa parin asuinvuoden saatossa esiin. Rakentamisen laatu ei tule paranemaan niin pitkään, kun siitä ei tule olemaan taloudellista hyötyä ensimmäisen voiton kääräisijälle.

Tuskin kuitenkaan yksikään asunnonostajista olisi edelleenkään hyväksyvä sitä, että heidän pääomansa olisi murskaantuva neljännesvuosisadassa kantatien pohjaksi.

MattiVilkuna
Sitoutumaton Oulu

Nivalasta lähtöisin oleva, kotimaisen ruuan voimalla ja veekasin äänen turvin kasvanut vaikeavammainen, sähköpyörätuolilla liikkuva merkonomi Oulusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu