Vettyneitä pettyneitä suomalaiskansalliseen tapaan

Jokainen meistä tuntee alkoholistin tai masentuneen ja maassamme nämä oireet ovat rasitteita joka suvussa. Näkemykseni mukaan pitkälti sotavuosien haavojen pohjalta. Näin vapun, yhden kansallisen tinausjuhlamme, alla pohdin suomalaisten kansanoireiden, alkoholismin ja masennuksen  hyvin lujaa liittoa sekä samanrakenteista, vaikkakin eri lailla näyttäytyvää, itsekeskeistä luonnetta.

Meidänkin sukuun alttiutta kumpaankin oireeseen on riittännyt useiden litrojen mitalla. Nivalan kotitalon pihasta on vuosisatojen saatteessa lähdetty monenlaiseen työhön sekä toimeen, lähelle ja kauemmaskin. Tehdyt työt ja saavutetut asemat ovat kuitenkin voineet jäädä tekijälle itselleen pettymyksiksi, hänen vaatiessa itseltään jatkuvaa, nousujohteista menestystä, verraten samalla omia saavutuksiaan toisten saavutuksiin. Suvussamme on myös ylikorostettu itsenäisyyttä, neuroottisesti pelätty riippuvuutta toisista ihmisistä sekä toisten ohjaamaksi tulemista. Näiden pelkojen lievityksen tarve on myös ollut varsin otollista kasvualustaa päihderiippuvuuden kehittymiselle. Tästä oravanpyörästä on melko usein ollut palkkana masennus ja etanoliavusteinen epäsuora suicidi. Edellä kuvattu on ollut erittäin itsekeskeinen ja tuskallinen tapa poistua elon mäiskeestä.

Alkoholisti näet heijastaa ennen tilansa ymmärtämistä juomisensa syyt aina itsensä ulkopuolelle. Alkoholisti kiistää, että hänellä olisi vaikeuksia käsitellä ilojaan sekä surujaan ja näin ollen myös sen, että yllykkeet juomiseen kumpuaisivat sisältä päin.

Usein on vielä erittäin tuhoisaa, jos alkoholistille annetaan sairausleima. Silloin diagnoosi tulee huokeasti olemaan juovalle vääränlainen, vastuusta vapauttava helpotus. Herkkyys riippuvuuteen on geeneissä, mutta päihteitten liikakäyttö on mielestäni aina oire jostain syvemmästä.

Masennus ruokkii päihteitten liikakäyttöä ja liikakäyttö pitää aivokemiaa sekoittamalla ihmisen psyyken tanakasti depression positiossa. Masentunut kokee ylivertaisen itsekeskeisesti olevansa huonompi kuin muut ja että hänen kokemuksensa sekä haasteensa lukeutuisivat maailman vaikeimpaan kärkeen. Niin vaikeaan, ettei kenelläkään voi olla kokemusta vastaavasta ja näin ollen kukaan ei voi häntä auttaakaan.

Sekä masentuneet että alkoholistit kiistävät helposti itsensä osalta yleisten psykoteorioiden mukaiset psyyken rakenteet ja toimintamallit, vesittäen täten kaiken heille tarjotun avun – kerta toisensa jälkeen. He väittävät, että kukaan ei ymmärrä heitä, vaikka tuo tunne kumpuaa siitä, etteivät he itse voi ymmärtää itseään.

Omalla kohdallani värit TV-kuvaan alkoivat palata vähin erin vasta sitten, kun tajusin olevani kuten kaikki muutkin ihmiset, liikuinpa pyörätuolilla eli en.

Vaikka meistä jokainen on oleva oma, ainutkertainen persoonamme, emme suinkaan ole niin ainutlaatuisia, mitä itsekeskeisesti haluaisimme kuvitella. Haasteet, joiden kanssa jokainen painimme, ovat keskenään yllättävän samankaltaisia.

+5
MattiVilkuna
Sitoutumaton Oulu

Nivalasta lähtöisin. Kotimaisen ruuan voimalla ja veekasin äänen turvin kasvanut vaikeavammainen, sähköpyörätuolilla liikkuva merkonomi Oulusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu