Kansan talous

Mielestäni huoli huomisesta on tänä päivänä suurempi kuin ennen.  Entisaikaan elämän rytmi oli hitaampi.  Työpaikka monilla pysyi samana  eläkkeelle saakka.  Vaikka elintaso oli niukempi, oli kuitenkin suurempi varmuus siitä, että työpaikka säilyi.  Irtisanomiset olivat harvinaisia.   Monilla paikkakunnilla oli  ”ruukkeja”,   jotka hoitivat  monia kunnallisia tehtäviä, kun kunnalla ei ollut varaa niitä järjestää.  Monet ammattiyhdistyspomot  muistelevat kaiholla ”patruuna-aikaa”.  Johtuukohan se sitten siitä, että kapitaalilla oli kasvot.  Nykyisin omistajia edustaa toimitusjohtaja,  joka ei uskalla tai voi tehdä päätöksiä, ennen kuin on kuullut omistajia.  Puhutaan kasvottomasta pääomasta.   Patruuna-aikaan  yrityksen suurin omistaja oli usein myös johtaja, joka tunsi henkilökohtaisesti suuren osan yrityksen työntekijöistä.  Tietenkin kaikki työntekijät tunsivat ”patruunan”, koska hän oli koko ajan läsnä henkilökohtaisesti.   Vaikka paikkakunnalla oli kunnanjohtaja, ”patruuna” oli usein varsinainen pomo.   Jos kunta ei pystynyt jotakin asiaa hoitamaan,  patruuna järjesti sen ruukin  varoilla.   Näitä ruukkiyhteisöjä  oli useimmiten pienillä. paikkakunnilla.

 

Tämä päivänä omistus on kasvotonta.  Osakeomistus on jakaantunut maailmanlaajuistesti.  Päätöksiä  tekee toimiva johto, jonka ainoa tavoite on tuottaa maailmanlaajuisille omistajille mahdollisimman hyvää osinkoa.  Jos ei tule tulosta, ulos.   

 

Miten tähän on tultu?   Tässä on suuri ero ”patruunavetoiseen” yritystoimintaan.  

Onko vanhaan malliin enää paluuta?  En usko, mutta voisiko löytyä jotakin välimuotoa?

 

Usein työntekijäporras kokee toimivan johdon  ”omistajina”  vaikka johtajat ovat vain palkollisia.  Heidän tehtävänä on ajaa yrityksen etua eli hoitaa yritystä niin, että se tuottaa omistajilleen hyvää tuottoa sijoittamalleen pääomalle. 

 

Huh, nyt lähestytään vakaata  asiaa;  onko työllä ja pääomalla sovittamaton ristiriita?  Olisiko olemassa sellaista toimintamallia,  jossa tuota  eturistiriitaa ei olisi? 

 

Mitä asiasta kirjoitti aikanaan herra Karl Marx?   Tunnustan, etten ole lukenut hänen teostaan ”Pääoma”  mutta kun sitä noudatettiin lähinaapurissa, kenttäkoe ei onnistunut.  Missä meni pieleen? 

 

Kansantalous ja sen tutkiminen on melkein vaikeampaa kuin sään ennustaminen.   Valtiovarainministeriö on tehnyt kansantalouden kasvuennusteen vuodelle 2012 ja 2013.  Ei juuri tule kasvua, ehkä pari prosenttia myöhemmin. 

 

Edustavatko Ek ja SAK  tuota sovittamatonta ristiriitaa pääoman ja työpanoksen välillä.   Eivätkö taloustiede ja tilastointi ole samaa molemmilla puolilla?? 

Suomen vakavaraisuus on todennäköisesti heikentymässä, nyt pitää tehdä oikeita päätöksiä.   Yksi asia on varmaa,  varallisuus ei lisäänny ellei tehdä töitä ja mieluummin oikeita töitä.

 

MattiVillikari1
Sitoutumaton Espoo

Elämäntyöni olen tehnyt it-alalla pankeissa, maksujenvälitysjärjestelmien suunnittelijana. Eläkkeellä ehtinyt seilata kerran Suomen ympäri ja seitsemän kertaa purjeveneellä Atlantin yli. Harrastan myös torveilua, soitan kornettia kahdessa puhallinorkesterissa.

Kirjoitukseni ovat pelkästään omiani, kun kukaan minua viisaampi ei ole antanut lupaa kirjoittaa omiaan. Joskus esittämäni ajatukset ovat kummallisia, jopa omastakin mielestä. Joskus jopa vastoin yleistä mielipidettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu