NATO-KESKUSTELUSSA ON SUOMETTUMISEN MAKUA

Kun Suomen hallitus suunnitteli liittymistä EEC-vapaakauppasopimuksen vuonna 1973, EEC:n vastustajat julkaisivat Helsin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 maksetun kokosivun ilmoituksen otsikolla ”EEC-vapaakauppasopimus torjuttava”.

Vastustus johtui todennäköisesti ”yleisistä syistä”  vaikka varmaan vastustajatkin ymmärsivät, että talouden kannalta sopimus oli Suomen edun mukaista.  Suomi solmi EEC-vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuoden 1974 alussa, eikä siitä koitunut sitä haittaa, mitä vastustajat pelkäsivät.

Kokoomus sai vaalivoiton vuonna 1979 mutta ei päässyt hallitusvastuuseen.  Syynä olivat jälleen ”yleiset syyt”.  Jokainen ymmärsi silloin mitä yleiset syyt olivat. 

Neuvostoliiton hajottua 25. joulukuuta  1991  Presidentti Boris Jeltsin johtama Venäjä oli jonkin aikaa alennustilassa.    Tuolloin Suomi saattoi liittyä Euroopan unioniin  ilman ”yleisistä syistä”  johtuvaa riskiä.   Liittymisestä järjestettiin lokakuussa 1994 neuvoa-antava kansanäänestys, jossa 57 prosenttia äänestäjistä oli unionijäsenyyden kannalla.  Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi 1. tammikuuta 1995.  Jos EU-jäsenyyttä olisi lykätty Putinin kaudelle, veikkaan, että ”yleiset syy” olisi jälleen otettu esiin.

Turvatakuulauseke on yksi osa EU-jäsenyyttä. Kun valtaosa eli 21 EU:n jäsenmaista on myös Naton jäseniä,  EU:n turvatakuulausekkeella ei niille ole mitään merkitystä.  Näin ollen tuon lausekkeen varaan ei pidä Suomen puolustusta rakentaa, siitä ei tosipaikan tullen ole apua.

Poliitikot eivät halua puhua NATOOn liittymisestä muuten kuin niin, ettei se ole ajankohtaista.  Milloin se voisi olla ajankohtaista?  Johtuuko tämä poliitikkojen varovaisuus taas niistä ”yleisistä syistä” vai onko kysymyksessä pelko äänten menetyksestä?

Venäjä on ilmoittanut, ettei se katso suopeasti Suomen Nato-pyrkimyksiä.  Ennen Talvisotaa, NL ei myöskään katsonut suopeasti Suomen puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. 

Kun useimmat suomalaiset, jotka puhuvat Natosta, eivät todennäköisesti ole tutustuneet kyseisen yhdistyksen sääntöihin, annan tässä sinne linkin

http://www.finlandnato.org/public/download.aspx?ID=31740&GUID={D1463B16-02C8-41DD-9F8B-520B67F0501E}

niin, että keskustelua ainakin tällä palstalla voitaisiin käydä enemmän asia- kuin mutu-pohjalta.  

Sopimuksessa on 14 artiklaa, ei kovin pitkiä eikä vaikeaselkoisia.  Kannattaa tutustua myös Wikipedian tietoihin  http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Atlantin_liitto.

Valtaosa suomalaisista on nykyisin liittoutumista vastaan.  Johtuuko se vanhasta tottumuksesta tehdä vain naapuria miellyttäviä päätöksiä?  Eikö Suomen etu pitäisi olla kuitenkin etusijalla?  Mitä seuraamuksia liittoutumisesta olisi Suomelle?  Mitä etua tai haittaa liittoutumisesta seurasi  Virolle, Latvialle, Liettualle, Puolalle, Tsekille, Unkarille, Bulgarialle, jne?

Asia on ajankohtainen nyt kun puolustusmenojamme joudutaan leikkaamaan.  Esillä on ollut myös puolustukseen liittyvä yhteistyö pohjoismaiden kanssa.  Kysymyksiä pohdittavaksi on valtavasti.  Toivoisin, että kansalaiskeskustelua käytäisiin enempi etu / haitta -pohjalta kuin ”yleisiin syihin” vedoten mutu-pohjalta.