LIIKA OPPI KAATAA OJAAN
Vanhan sanonnan mukaan ”oppi ei ojaan kaada”. Nyky-Suomen koulujärjestelmää kehutaan ympäri maailmaa. Mitä se on saanut aikaan – turhautuneita akateemisia työttömiä. Kaikki vaan haluaisivat koulutusta vastaavaan tehtävään, mutta kun niitä ei Suomen kokoisessa taloudessa vaan tahdo löytyä. Parhaat lähtevät ulkomaille Suomen koulujärjestelmän lahjana muille maille. Vastaavasti pakolaisia yms. maahanmuuttajia otetaan tekemään ne ”paskaduunit”? Jos lapsi aloittaa Suomessa koulunkäynnin 7 vuoden ikäisenä ja lopettaa vähän alle kolmekymppisenä eikä siinä vaiheessa ole tehnyt päivääkään ”oikeaa työtä”, niin onkohan tämä nyt sitä parasta koulujärjestelmää. En usko. Joskus kauan kauan sitten, mestari otti kisällin, joka oli siinä 10-15 vuotias ja valmiita ammattilaisia tästä ”ammattikorkeakoulusta” tuli varmasti jo kun oppilas oli 20 vuotias. Silloin hänellä oli työpaikka ja ammatti ja oli valmis perustamaan perheen.
Nykyisin ei näin ole. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta heijastuu myös niin, etteivät nuoret halua vakiintua. Solmitaan helposti purettavia ”avoliittoja”. Ei voi sitoutua ja kantaa vastuuta kun ei ole varmuutta toimeentulosta. Onkohan kaikkitietävä Tilastokeskus mitannut suomalaisten ensisynnyttäjien ikää. Ihan mututuntumalta veikkaan, että se on viimeisen viidenkymmen vuoden aikana noussut ainakin viidellä vuodella, ellei enemmän.
Olisikohan aika palata vanhaan kisällisysteemiin ja kouluttaa vain niitä, jotka eivät pysty tekemään käsillään työtä.
Mietiskelin tuossa taannoin tuota paradoksia ”ei oppi ojaan kaada, mutta tieto lisää tuskaa”.
Mutta nuoriahan ei voi syyttää siitä, että he tavoittelivat mahdollisimman korkeaa koulutusta ja tätä kautta todennäköisempää toimeentuloa. Ei ole pitkä aika siitä, että jokaiselle korkeakoulutetulle löytyi työpaikkakin, mutta niin vain maailma muuttuu, eikä kukaan voi kaikkea ennakoida. Pääasia lienee kuitenkin se, ettei vastavalmistunut nuori ole missään tapauksessa ehtinyt vaikuttamaan ympäröivään maailmaan niin paljoa, että häntä voisi syyttää kyseisistä epäkohdista – kyllä se vanhempi polvi on tilanteen perinnöksi jättänyt.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on reilut 28 vuotta (tilastokeskus), joten eroa on varmasti syntynyt merkittävästi verrattuna vaikkapa 60-lukuun.
Mutta mihin kouluttaisit nämä omin käsin työtä tekevät tällä kisällisysteemillä? Käsittääkseni ainoa huutava työvoimapula on ainoastaan hoitoalalla ja joitakin ammattikouluja suunniteltiin suljettavaksi, koska tietyille ”duunarialoille” ei ilmeisesti ole enää järkeä kouluttaa ketään. Maatalouskaan ei tunnu kannattavan monessakaan muodossa ja on todennäköistä että Suomen omavaraisuusaste häviää ruoantuotannosta vielä marginaaliin – eli työtä on vähenemään päin tulevaisuudessakin.
Huvittavaa on myös se, että jos yksikin sukupolvi ”skippaa” tuon kisällivaiheen tietyissä ammateissa, tarkoittaa se taas monien sukupolvien ajan rakennetun tietämyksen häviämistä kertalaakista.
Oikeastihan tämä ei ole huvittavaa, vaan äärimmäisen surullista. Onneksi elämällä on tapana opettaa kollektiivisesti sitten ihmisiä oikeaan suuntan, vaikkakin tämä tapahtuu sitten humanitaaristen kriisien kautta, mutta sitä saa mitä tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Akateeminen työttömyys on edelleen kitkatyöttömyyttä.
Akaateeminen työttömyys on kasvusta huolimatta edelleen vain 4 % , mitä pidetään pienimpänä mahdollisena työttömyysasteena
Vartiainen jopa nosti työttömyystavoitetta ja sen pitäisi olla 6 % jotta inflaatio pysysisi kurissa
Akateemisuus tuottaa silti paremman tuloksen kuin jääminen duunariammatteihin:Duunarin työttömyysaste kun on 15-20 % luokkaa
Ilmoita asiaton viesti
”Nykyisin ei näin ole. Kaikenlainen epävarmuus toimeentulosta heijastuu myös niin, etteivät nuoret halua vakiintua. Solmitaan helposti purettavia ”avoliittoja”. Ei voi sitoutua ja kantaa vastuuta kun ei ole varmuutta toimeentulosta. Onkohan kaikkitietävä Tilastokeskus mitannut suomalaisten ensisynnyttäjien ikää. Ihan mututuntumalta veikkaan, että se on viimeisen viidenkymmen vuoden aikana noussut ainakin viidellä vuodella, ellei enemmän.”
Heh, ei tuo pätkätyöläisyys mikään uusi asia ole. Minäkin tein 60-70-luvulla pätkää ja työnnatjia kertyi kymmeniä ja olen saatellut eläkkeelle ihmisen, jolla oli 50-60-70-luvuilla 200 työpätkää
Eikä tuo 50-60-luvun ensisynnytys nuorena mikään hyvä asia ollut: Useimmiten se oli vahinko, kun ehkäisystä ei saanut/osattu puhua
Niinpä monetsi kaveripirissä katsottiin kortilla kuka oli isä ja sai mennä naimisiin.
On vain hyvä, että ehkäisy hallitaan ja lapset tehdään kun vanhemmat eivät ole enää itse lapsia
Ilmoita asiaton viesti
Taidanpa sittenkin olla väärässä siinä että oppi kaataisi ojaan. Toisaalta opiskeluaika Suomessa on melko pitkä ja työelämään pitäisi päästä aiemmin. Pekka löysi tilastotietoa siitä, että kuitenkin akateemiset työllistyvät duunareita paremmin. Vaikuttaakohan siihen osaltaan se, että valmistuttuaan akateemiset siirtyvät myös herkemmin ulkomaille työn perään. Kirjoitin tätä aihetta sivuavan puheenvuoron
http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129…
Onkohan vaan niin työn luonne muuttuu yhä enemmän aivotyöksi. (Konsta Pylkkäsen sanoin; tekee työtä päällään niinkuin sika)
Onko ammattiyhdistysliike huomannut, että Suomesta siirtyy työpaikkoja halvan työn maihin. Mitä ay-liike voisi asialle tehdä. Ei kai työnantajaa voi pakottaa antamaan Suomessa kannattamatonta työtä. Huh, nyt mennään jo todella laajaan aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Pekka löysi tilastotietoa siitä, että kuitenkin akateemiset työllistyvät duunareita paremmin.”
Mistä? Pekalla ei ollut mitään linkkejä…
”Ei kai työnantajaa voi pakottaa antamaan Suomessa kannattamatonta työtä”
Kyllä kuule valitettavasti voi, ay-liikkeellä kun on laillinen erityisasema niin se voi tehdä mitä lystää ja on tehnytkin ja jäljet näkyvät nyt…joista sitten virheellisesti syytetään kapitalismia.
Ilmoita asiaton viesti