HYVINVOINTI-SUOMI

1 luku

Suomen mytologiassa seppä Ilmarinen takoi rikkauksia tekevän ihmekoneen ”Sammon” 

Lainaus Wikipediasta:

Sampo eli kirjokansi on suomalaisessa mytologiassa ihmeellinen kone tai esine, kosintalahja ja sotasaalis, joka liittyy usein Pohjolaan. Sampo on tunnettu erityisesti suomalaisesta kansanrunoudesta kootusta Kalevala-eepoksesta, jossa sillä on tärkeä rooli. Eri taruissa Sampo on erilainen, sillä on myös useita nimityksiä ja ilmiasuja. Kalevalassa käytetyissä Sampo-taruissa Sampo on ihmeellinen, rikkauksia tekevä mylly.

Minusta tuntuu että Suomen talouselämässä poliitikot edelleen uskovat tuohon ihmeitä tekevään Sampoon.   Muualla maailmassa on jo kauan sitten oivallettu se, että talouselämässä vaikuttavat aivan erilaiset lait. 

Suomessa taloustiedosta ei ole pulaa.  Suomessa on poliittisista suuntauksista riippumatta mittava joukko talousoppineita, jotka ovat aikalailla samaa mieltä siitä. että ”jotain pitäisi tehdä ja pian”.  Siitäkin ollaan talousviisaiden piirissä melko lailla samaa mieltä mitkä ovat keinot.  

Ikävä kyllä poliitikot ja työmarkkinavoimat pistävät vastaan kun toimenpiteet olisivat kovin  ikäviä.  Pitäisi vähentää julkisia menoja ja tyytyä palkankorotuksissa nollalinjaan tai pahimmassa tapauksessa luopua saavutetuista eduista.  Tämähän on poliitikoille itsemurha ja ammattiyhdistysammattilaiselle mahdottomuus.  Aivan turha taloustieteilijän tulla kertomaan, että Suomella menee heikosti, onhan meillä Ilmarisen takoma Sampo.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat varmaan taloustiedon ammattilaisia.  Ainakin sieltä hiljattain eläkkelle siirtynyt Raimo Sailas ymmärsi talouden pidosta aika lailla.  Mikähän siinä on ettei näitä ammattilaisia poliitikot halua uskoa.  Jos valtionvarainministeriön ulkopuolellakin on jotakin taloustietoa, kannattaisi koota kaikki viisaus pelastamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa

2 luku

Tässä luvussa vähät välitetään suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.  Mitä se oikeasti on.  Sitä että verotuloilla kustannetaan melko hyvä toimeentulo myös niille jotka eivät maksa veroa.  Melko hyvä toimeentulo saattaa olla superluxus verrattuna alikehittyneiden maiden kansalaisiin.

Nykyisin hyvinvoivat Suomen kansalaiset, voivat varmasti hyvin vaikka Suomi ei olisikaan hyvinvointiyhteiskunta.  Pitäisikö siis olla niin, että Suomen hyvinvointiyhteiskunnasta tulisi eniten olla huolissaan vähävarainen väestön osa.  Näin luulisi olevan mutta eipä näytä olevan.  Kokoomuksen taholta koko ajan toitetetaan hyvinvointiyhteiskunnasta.  Luulisi sen enemmän kiinnostavan Vasemmistoliittoa, mutta ei. 

Itse en ole niin viisas, että osaisin tehdä ennustetta siitä, mihin tämä johtaa, mutta jotakin voisi kuitenkin yrittää ennustaa.

Suomen ikiaikaiset vientituotteet; terva, puu ja paperi eivät enää käy tulevaisuudessa kaupaksi maailmalla.

Maailman markkinoilla kysyttyjä raaka-aineita Suomesta ei juuri löydy

Suomalaisten tuotteiden hinta-laatu-suhde ei pärjää maailman markkinoilla

Kännykkäteollisuus on siirtynyt muille maille.

Design tuotteissa jotenkin voi menestyä kun hintaa ei voi vertailla  ja se on maku- ja tunne-asia.

Peliteollisuus valtaa alaa mutta työllistää vähän

Siis mitä tästä voisi päätellä. 

SAK päättelee, että nollalinja palkankorotuksissa on aivan mahdoton.  EK on diplomaattinen ja sanoo, että pitäisi saada ”maltillinen” palkkaratkaisu.

On todella kummallista, ettei nuori polvi ole enempää kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan.  Itselläni ei varmastikaan ole mitään huolta, kun olen jo eläkkeellä, ja todennäköisesti rahat riittävät hautaan asti.   Tiedän useita ”akateemisia nuoria”, jotka ovat opiskelleet koko ikänsä eikä oikeata työtä ole koskaan löytynyt.  Maksettua eläkekertymää ei ole tai on aika vähän.  Mikä heillä on edessä?  Ei hyvältä näytä mutta omapahan on asia, niin makaa kun petaa.

Todella mielenkiinnolla odotan pääministerin tilaamaa Suomen tulevaisuusraporttia.  Löytyisikö sieltä viisastenkiveä?