Suomen talous ei ole riippuvainen viennistä
Tällaiseen johtopäätökseen on tullut eräs kansantaloutta tutkinut asiantuntija. Perusteluja otsikon väitteelle olivat mm. seuraavat:
Fakta lienee selvä: Suomen kansantalous on siis riippuvainen kotimarkkinoista, ei vientimarkkinoista.
”Suomi” ei ole sama asia kuin ”Suomen metsäteollisuuus”. ”Suomen” pärjääminen on eri asia kuin ”Suomen metsäteollisuuden” pärjääminen.” ”Suomi” ei ole sama asia kuin ”Suomen telakkateollisuus”. ”Suomen” pärjääminen on eri asia kuin ”Suomen telakkateollisuuden” pärjääminen.”
Suomen kansantalous elää kotimarkkinoista. Se, mistä jokin Suomen kansantalouden osa-alue, esimerkiksi ”Suomen telakkateollisuus” tai ”Suomen metsäteollisuus” elää, on, kokonaan toinen juttu. Oleellinen kysymys on miten Suomen kansantalous toimii ja tulee toimeen. Se, tuleeko ”Suomen telakkateollisuus” tai ”Suomen metsäteollisuus” toimeen, ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, se on nk. toisen luokan kysymys.
Siis vielä kerran: Suomen kansantalouden kohtalonkysymys, se, mistä Suomen kansantalous on ratkaisevasti riippuvainen, on kotimarkkinat.
”Suomen telakkateollisuus” on pääasiassa korealaista telakkateollisuutta, ja korealainen telakkateollisuus on harvinaisen vähän kiinnostunut Suomen pärjäämisestä eikä korealaisen telakkateollisuuden pärjääminen ole Suomen kannalta tärkeää. Menkööt nurin, telakka-alueet ovat edelleen jäljellä, Suomessa (jos niin halutaan). Suomi on kansantalous, korealainen telakkateollisuus yritystaloutta. Suomi ei ole yritys. Suomi on kansantalous.
Kotimarkkinoita on johdonmukaisesti ”ajettu alas”, tuhottu, mm. leikkaamalla tulonsiirtoja ja julkista taloutta. Tuloksena on mm. noin 750 000 päivittäistyötöntä ja noin 400 000 toimeentulotuen varassa elävää työikäistä Tulonsiirtojen leikkaus on johtanut myös tuloerojen kasvuun, mikä entisestään on pahentanut tilannetta. Tuloerojen kasvu on ollut suurempi syy hintatason nousuun kuin vaikkapa inflaatio.
Edellä olevat väitteet perustuvat kotimarkkinoita korostavaan ja vientiä väheksyvään talousajatteluun. Olisi kiintoisaa kuulla saako tällainen talousmalli US–puheenvuoron lukijoiden kannatusta.
Afrikan valtiot ovat yleensä tunnettuja siitä, että niillä ei ole toimivia kotimarkkinoita. Siellä on rikkaat luonnonvarat, joita kansainväliset suuryhtiöt hyödyntävät, maksaen surkeata palkkaa. Massiiviset voitot vuotavat ulos maasta, kunhan maan poliittiset voimat saadaan voidelluksi suosimaan yrityksen intressejä. Niinpä kurjuus ja nälkä, sekä niiden aiheuttamat konfliktit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus.
Suomessa tilanne oli päinvastainen ennen EU-jäsenyyttä, mutta korporatiivisen keskittymisen suosiminen ajaa meitä kohti afrikkalaista mallia kovaa vauhtia. Meillä ei todellakaan ole enää toimivia kotimarkkinoita, koska ostovoima on puhallettu suuryritysten voittoihin.
Suomalaisten pörssiyritysten omistuksesta hälyttävän suuri osa on ulkomailla, jonne pääoma jatkaa kertymistään ja meiltä se vähenee. Muutenhan meillä ei olisi tarvetta saneerata ja säästää. Lisäksi laillistetun veronkierron avulla suomalainenkin pääoma karkaa ulos. Sitä pääomaa on paljon kannattavampaa sijoittaa maihin, joissa kulurakenne on murto-osa meikäläisestä ja negatiivinen kierre meidän osaltamme pahenee jatkuvasti.
Ellemme kykene tätä kehitystä pysäyttämään, meistä tulee banaanitasavalta, jossa ei kasva edes banaania. Mitä muuta olisikaan odotettavissa samalla reseptillä, joka ylläpitää Afrikan kurjuutta?
Johtopäätöksenä, pääoma ja työ on saatava korreloimaan keskenään paremmin. Osuuskunta on yritysmuoto, jossa näin tapahtuu. S-ryhmä on näyttänyt esimerkkiä, miten kannattavaa on kierrättää pääomaa sisäisesti. Osuuskunta on tavallaan mikrokansantalous, joka on lähes riippumaton ympäristön tapahtumista, koska se pystyy tarvittaessa tuottamaan itse lähes kaikki tarvitsemansa palvelut ja halutessaan myös tuotteita sekä sisäisille että ulkoisille markkinoille.
S-ryhmäkin oli ensin pelkkä kauppa. Nyt sillä on oma pankki ja se tarjoaa jopa terveydenhoitopalveluja. Mitä enemmän käytät osuuskunnan palveluja, sitä enemmän se palauttaa bonuksina ja osuuspääoman korkona. K-ryhmä on yrittänyt matkia ajatusta, mutta vuotaa sijoittajien taskuun ja menettää markkinaosuuttaan hitaasti, mutta varmasti.
Itse olen kokeillut kaikkia yritysmuotoja. Kokemusten pohjalta voin todeta, että osuuskunta on ainoa yritysmuoto, joka voi pärjätä kilpailussa keskittyneitä korporaatioita vastaan. Useimmille riittäisivät toimivat kotimarkkinat, mutta talousjärjestelmämme puitteissa on oltava myös vientiä, jotta voimme vastaavasti tuoda niitä hyödykkeitä, jotka ovat meille välttämättömiä. Ellei näin tapahdu, pääoman liike suuntautuu jälleen ulos ja oma yhteisömme köyhtyy. Jos yhteisöllämme on rahanpainantaoikeus, voimme sen avulla pitää yllä sisämarkkinaa, mutta se ei pitkän päälle toimi.
Tarvitsemme siis sekä kotimarkkinoita että vaihtokauppaa pääoman tehokkaalla kierrolla. Osuuskuntia kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Timo: ”Johtopäätöksenä, pääoma ja työ on saatava korreloimaan keskenään paremmin. Osuuskunta on yritysmuoto, jossa näin tapahtuu.”
Erittäin hyvä johtopäätös. On todella huolestuttavaa, että kotimaisia osakeyhtiöitä myydään ulkomaille niin paljon. Osuuskuntaa ei voi myydä!
Ilmoita asiaton viesti
Nobelisti Krugman: Vientiä tarvitaan vaon tuonnin mahdollistamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Krugman ja Gröhn ovat minua etevämpiä ja osaavat kuvata asian yhdessä lauseessa. No, saittepahan yllä perustelutkin, olkaa hyvät!
Ilmoita asiaton viesti
”Vientisektori” on Suomen kaltaisessa taloudessa on vähän kuin kanarialintu kaivoksessa. Jos se kuolee johonkin muuhun kuin vanhuuteen, kannattaisi olla varuillaan.
Vaihtotase:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/p…
http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/p…
Kokonaiskysyntä:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/indikaattor…
Tuo haiskahtaa ”valuuttakurssispekulaatiolta”.
Koska meillä ei ole omaa valuuttaa, emme voi ylläpitää kriisitilanteessa kotimarkkinoiden kysyntää. Nyt olemme toistaiseksi pitäneet kotimarkkinat hengissä velkaantumalla, mutta komissio katselee meitä jo piinaavasti:
http://www.hs.fi/talous/a1379297705422
Komissaarit ovat haistaneet veren ja kokemuksesta tiedämme että he ovat säälimättömiä saalistajia, jotka eivät lopeta ennen kohdemaan talouden täydellistä tuhoa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtaa olla tuontituotteiden osuus ”kotimarkkinoissa”?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä mahtaa olla tuontituotteiden osuus ”kotimarkkinoissa”?
Tietääköhän sitä kukaan. Mikä kotimarkkinoilla oleva tuote on sataprosenttisesti kotimainen (mämmi, kossu?). Jos tiettyjä raaka-aineita ja komponentteja ei tuotaisi, kotimainen tuotanto loppuisi melko tarkkaan. Tuontia ei voi rahoittaa jos ei ole vientiä. Toisin sanoen vientimarkkinoita tarvitaan jotta kotimarkkinat toimivat. Täysin kotimarkkinoihin perustuva talous voi toimia jossakin suljetussa valtiossa kuten Pohjois-Koreassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Koreakaan ei välttämättä ole sitä omasta tahdosta vaan se on kauppasaarrossa. Tällainen pienehkö huomio asiaan.
Kuitenkin tosiasiallisesti se on päätettävissä oleva asia mitä tehdään kotimaassa ja mitä ei. Mikäli haluamme tehdä kaiken ulkomaan resursseilla ja elää niillä niin sitä enemmän joudumme nöyrtymään pompotteluun. Niin se vain menee.
Ilmoita asiaton viesti
Olishan se kivaa, jos Suomesta löytyisi kaikki raaka-aineet ja resurssit. Silloin ei tarttis nöyrtyä pompotteluun. Kaikki tarpeellinen ja tarpeetonkin voitaisiin valmistaa Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai se olisi kivaa..se nyt on sivuseikka.
Kuitenkin tästäkin maasta löytyy resursseja,mutta ne annetaan ulkomaisille yhtiöille. Toisin ilmaistuna..ei ole tätä ”maata” olemassa. On vain rajat jonka sisällä ihmetellään. Kuitenkin on osittain myös tarkoituksenmukaisesti tehty enemmän viennistä riippuvaiseksi..Timo Isosaari tätä koittanut avata viimeisissä blogeissaan. Eihän se suuria yrityksiä haittaa ettei kotimarkkinoita ole..sehän on se ja sama,koska niille raha tulee ulkoa..samoin resurssit.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti viittaa täällä kirjoittamaani: (mm.) http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149554-jouti…
Tässä nykyisessäkin pikkunokkelassa Villikarin blogissa useimmat kommentoijat ovat näköjään ymmärtäneet asian. Mutta väännetään rautalangasta, kun Villikari on sitä tuolla toisaallakin pyytänyt:
Kun noin 70 – 75 % SUomen BKT:sta muodostuu kotimarkkinoiden toiminnasta ja noin 25 – 30 % ulkomaankaupassa, antanee analogia Villikarille hänen kaipaamaansa ”suoraa selkokieltä”:
Jos Villikarin ravinnosta 70 % koostuu perunasta (kotimarkkinat) ja 30 % lihasta (ulkomaankauppa), lihansyönnin (ulkomaankaupan) loppuminen johtaa nälkään, perunansyönnin (kotimarkkinoiden) loppuminen nälkäkuolemaan.
Ero on ilmeinen, ainakin useimmille. Toivottavasti nyt myös Villikarille.
Prosenttiosuudet löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta. Tosin Villikari on sitämieltä, että Tilastokeskuksen tiedot asiassa eivät ole merkittäviä.
Ulkomaankauppa ei todellakaan siis ole ratkaisevassa asemassa Suomen kansantaloudessa, kotimarkkinat ovat.
Muilta osin, ja oikean kuvan saamiseksi siistä, mistä Villikari tässä yrittää vääntää pikkakirjoitusta, kannattaa lukea se blogi, josta hänen lainauksensa ovat (linkki yllä).
PS: Mielenkiintoista on, että Villikari ei ilmeisestikään ole tutustunut linkkeihini, ”Kansantaloutta ilman kyyneleitä”, mutta moittii niitä innokkaasti.
Ei yllätä, kun huomaa hänen yleisen linjansa keskustelussa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos päättelet Tilastokeskuksen tiedoista että Suomen talous ei ole viennistä riippuvainen, se on vain sinun tulkintasi. Tilastokeskus ei sellaista väitä. Ei pitäisi vaatia kovin suurta päättelykykyä ymmärtää miten Suomen kotimarkkinoiden kävisi ilman ulkomailta tuotavia raaka-aineita esim. öljytuotteita. Pitäisikö kuljetuskalusto siirtää häkäpöntöille. Tiedätkö muuten sinä paljonko on tuontituotteiden osuus ”kotimarkkinoissa”? Ei näitä markkinoita voi erottaa, toisin sanoen vientimarkkinoita tarvitaan jotta kotimarkkinat toimivat.
Tiedoissasi on muitakin puutteita. Työttömiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 183 000 eikä 750 000 kuten kirjoitat (vain onko päivittäistyötön eri asia kuin työtön?).
Ilmoita asiaton viesti
”Jos päättelet Tilastokeskuksen tiedoista että Suomen talous ei ole viennistä riippuvainen, se on vain sinun tulkintasi. Tilastokeskus ei sellaista väitä.”
Tilastokeskus ei ylipäätään suuremmin ”väitä”, se laatii tilastoja.
”Ei näitä markkinoita voi erottaa, toisin sanoen vientimarkkinoita tarvitaan jotta kotimarkkinat toimivat.”
Ei voi erottaa, mutta voidaan erottaa. Joopajoo. Ja kotimarkkinoita tarvitaan, jotta vientimarkkinat toimisivat. Siitä, kupi on ratkaisevassa asemassa, katso yllä ”lihasta ja perunasta”: http://mattivillikari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150…
”Työttömiä oli vuoden 2013 heinäkuussa 183 000 eikä 750 000 kuten kirjoitat (vain onko päivittäistyötön eri asia kuin työtön?).”
Paljastava kommentti. Eroa tosiaan on. ”Päivittäistyötömyys” kertoo, kuinka monta työikäistä on päivänä X vailla palkkatyötä. Tilastokeskuksen ”työtön” kertoo, kuinka moni työikäinen ei tarkasteluviikon aikana ole ollut lainkaan palkkatyössä. Yhden tunnin työ viikossa poistaa henkilön ”työttömien” joukosta. Työvoimatoimiston, ts. työvoimaministeriön, vastaava raja on neljän tunnin palkkatyö viikossa.
Kun puhuu tilastoista, pitää ensin selvittää, mitä on tilastoitu. Minä toimin niin, suosittelen sinullekin.
Ilmoita asiaton viesti
Heyno, väittämäsi mukaan Suomessa on siis teoriassa työttömiä 183000 + 750000 eli 933000 henkeä. Näistä 750000 ilmoittavat työvoimatoimistoon, että he ovat tehneet enemmän kuin yhden tunnin viikossa palkallista työtä, jolloin he ”putoavat” pois oikeiden työttömien ryhmästä. Näinkö se menee?
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on työikäisiä (15-74) 4,043 milj. joista työllisiä on 2,486 milj. ja työttömiä 183000. Loppututkintoa varten Suomessa opiskelee 1,25 milj.
Kun työikäisistä vähennetään työlliset, työttömät ja opiskelijat, erotus on 125000 henkeä.
Jotakin on näissä laskelmissa nyt vialla. Tilastomiehenä osaat varmaan sanoa miten tilastoista saadaan nämä 750 000 ”päivittäistyötöntä”?
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sinä tuon plussan tempaisit? Et ainakaan minun teksteistäni.
Ilmoita asiaton viesti
” Päivittäistyötömyys kertoo, kuinka monta työikäistä on päivänä X vailla palkkatyötä. Tilastokeskuksen ”työtön” kertoo, kuinka moni työikäinen ei tarkasteluviikon aikana ole ollut lainkaan palkkatyössä. Yhden tunnin työ viikossa poistaa henkilön ”työttömien” joukosta.”
Jos työttömien joukosta on poistettu päivittäistyöttömät, eikö silloin kokonaistyöttömien määrä ole työttömät + päivittäistyöttömät. Vai kuinka?
Jos kirjoitin ”Ei näitä markkinoita voi erottaa, toisin sanoen vientimarkkinoita tarvitaan jotta kotimarkkinat toimivat.”
ja sinä kommentoit ”Ei voi erottaa, mutta voidaan erottaa” niin miten tulkitsen vastauksesi?
Ilmoita asiaton viesti
”Jos työttömien joukosta on poistettu päivittäistyöttömät, eikö silloin kokonaistyöttömien määrä ole työttömät + päivittäistyöttömät. Vai kuinka?”
Missä sanoin, että joukosta on poistettu päivittäistyöttömät?
Et näköjään todellakaan ymmärrä, miten tilasto on tehty. Mutta vääneetäänpä – taas – rautalangasta:
Jos Kalle on työtön ma, ti, ke, to, pe, la, su, hän on päivittäin työtön, siis päivittäistyötön, ma, ti, ke, to, pe, la ja su. Sämä lienee ymmärrettävää, jopa sinulle.
Jos Ville on työtön ma, ti, to, pe, la, su, mutta 4 tuntia töissä ke, hän on päivittäin työtön, siis päivittäistyötön, ma, ti, to, pe, la, su, mutta EI päivittäin työtön, siis päivittäistyötön, ke.
JOS Ville on työtön ma, ti, to, pe, la, su, mutta 4 tuntia töissä ke, hän EI Työvoimatoimiston tilastossa ole työtön sen enempää ma, ti, ke, to, pe, la kuin su:kaan.
Joko nyt ymmärrät eron? Jos et, kerro ihmeessä, mikä vielä menee yli hilseen.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka otetaan pelkästään 750000 päivittäistyötöntä, laskelma ei täsmää.
Ilmoita asiaton viesti
Ei täsmää, ei.
Tilastokeskuksen sivuilta: ”Työllinen
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä *vähintään tunnin* rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. ”
Vertaa tätä aiempaan viestiini ”työttömistä”.
Myös ”työvoima” on mielenkiintoinen: ”Työvoima
Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.”
Nämä siis Tilastokeskuksen määritelmiä. Laskelmasi: ”Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on työikäisiä (15-74) 4,043 milj. joista työllisiä on 2,486 milj. ja työttömiä 183000.” Ei siis todellakaan täsmää.
Päivittäistyöttömyys näkyy kokopäivätyössä olevien osuudessa työllistetyistä; n. 73 %. Tämä ulkopuolelle jäävät siis pätkätyöläiset, antamastasi luvusta n. 1,1 miljoonaa. Tarkemmin tässä selittämättä, tila ei riitä, tuosta voidaan vähentää päivittäinen ”pätkätyö”, ”nollasopimukset”, ja sen työllistävä vaikutus, 4 h päivässä tai enemmän, päästää hyväntahtoisella arvioinnilla tuohon 750 000 – 800 000 päivittäistyötöntä, vuodenajasta riippuen. Lisänsä analyysiin antaa ”työvoimapoliittisessa koulutuksessa” olevien osuus, siis työikäiset, jotka ovat ”koulutuksessa” vain siksi, että tosiasiassa ovat työttömiä. Työttömänä olohan on käytännössä tähän ”koulutukseen” pääsemisen ehto.
Aika karmeaaa, eikö?
Kuten edellä totesin, tilastoihin tutustuessa kannattaa muistaa, että suomalaiset tilastot pitävät paikkansa, mutta on syytä ottaa selvää, mitä on tilastoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Minun näkemäni viimeinen arvio työttömistä oli 800 000.
Siivotuissa tilastoissakin se on yli 300 000.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastokeskus ei tilastoi ”päivittäistyöttömien” määrää. Mistähän tuo määrä 750 0000 on peräisin? Mitä muita ryhmiä kuin varsinaiset työttömät ”päivittäistyöttömiin” kuuluu? Kaikentietävä hakukone ei tunne käsitettä.
Voisitko selvittää seuraavankin: ”Riippuvuutta on, riippuvainen se ei ole. Jos ero on epäselvä, väännänkö senkin rautalangasta?”
Ilmoita asiaton viesti
”Voisitko selvittää seuraavankin: ”Riippuvuutta on, riippuvainen se ei ole. Jos ero on epäselvä, väännänkö senkin rautalangasta?””
Analogia selventänee sinulle taas asiaa:
Imeväisikäisen sylivauvan ja äidin välisessä elämässä on molemminpuolista riippuvuutta. Äidin elämä ei ole riippuvainen lapsen elämästä, lapsen elämä on riippuvainen äidin elämästä (tai ”sosiaalitantoista”, virallisista ja/tai epävirallisista, jos yhteiskunnassa sellaisia on).
Ilmoita asiaton viesti
Mitä toi vertaus sitten selventää yhtikäs mitään?
Ilmoita asiaton viesti
Heyno, tämä selvä. Kerro vielä missä ”päivittäistyöttömien” tilastointia pidetään, eli mikä on lähde tuolle luvulle 750000.
Ilmoita asiaton viesti
Älähän hättäile: Laita vastausviestisi linkin kautta kohdasta ”vastaa”, niin ne lötyvät.
Joskus vastaus vähän viivästyy, kun minulla on muutakin elämää kuin tämä verkkokeskusteleminen.
Ilmoita asiaton viesti
Heyno, tätä on turha jatkaa. Jos et kerta kaikkiaan näe Suomen talouden olevan riippuvainen ulkomaankaupasta, mene vaikka metsään ja yritä pärjätä siellä sellaisilla tuotteilla, jotka ovat sataprosenttisesti suomalaista alkuperää. Elintarvikkeista tuskin niitä paljoa löytyy, koska maanviljelijöiden traktoreiden polttoaineet ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa, voisit kai elää muutaman päivän marjoilla mutta talvella voisi olla heikkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Viittaan aiempaan analogiaan perunoista ja lihasta.
Ilmoita asiaton viesti
Onko virkamiesten palkat ”perunaa”?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä kuin lähikaupan kassojen palkatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ne lisätään kaupan tuotteiden hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Varsin valaiseva tuo rautalankamalli lihasta ja perunoista. Sen avulla ymmärrän nyt, että herra Heyno ei ole riippuvainen aivoistaan, koska ne ovat vain noin pari prosenttia hänen kokonaispainostaan. Olkaamme siis kiitollisia herra Heynon kaltaisille osaajille, jotka näin yksinkertaisin esimerkein lisäävät tietojamme.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menee: kun asiatietosi ovat puutteelliset aloitat henkilökohtaisen haukkumisen. Jottei aikasi kuitenkaan tulisi pitkäksi, tässä hieman luettavaa: http://www.rifters.com/real/articles/Science_No-Br…
Ilmoita asiaton viesti
Miten työikäisistä tilastoituvat opiskelijat ja kotiäidit? Olen elänyt käsityksessä, että kotihoidon tuella lapsiaan hoitavat vanhemmat eivät tilastoidu sen enempää työllisiin kuin työttömiin. Suuri osa kotiäideistä on kuitenkin kotona vastentahtoisesti siitä syystä, että työtä ei ole. Näin suuri osa kotiäideistä kuuluisi tosiasiallisesti työttömiin.
Ilmoita asiaton viesti