Naton turvatakuu on lupaus
Suomi on länteen suuntautunut EU-maa, joka noudattaa länsimaisia arvoja, demokratiaa, sananvapautta ja ihmisoikeuksia.
Naton jäsenyys merkitsee muiden jäsenten lupausta auttaa Suomea mahdollisen hyökkäyksen varalta. Tämä lupaus annetaan Naton perussopimuksen 5.artiklassa. Se ei merkitse sitä, että Naton ohjuksia tai muitakaan sotakoneita tulee Suomen itärajalle.
Tuntuu oudolta, jos tällaisen kirjallisen l u p a u k s e n eli turvatakuun Venäjä kokisi uhkana tai etujensa vastaisena. Tuntuu myös oudolta, että joidenkin maiden lupaus auttaa Suomea, lisäisi jännitystä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Suomi on Suomi myös Naton jäsenenä. Ei Suomen EU-jäsenyyskään lisännyt jännitystä rajalla ei se ole suunnattu Venäjää vastaan. Jos Venäjä kokee Suomen integroitumiseen länteen uhkana itselleen, se on mielestäni vainoharhaisuutta.
Jos ylipäätänsä olemme yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee uskottavat puolustusvoimat, Naton etuja ja haittoja pitää punnita vain Suomen puolustuspoliittisesta näkökulmasta. Se, että kannatan Suomen täysjäsenyyttä puolustusliitto Natoon johtuu siitä, että uskon näin saavamme uskottavan puolustuksen. Pelkästään omat taloudelliset resurssimme eivät siihen riitä.
Naton jäsenyys ei mielestäni myöskään voi tarkoittaa sitä, että hyväksyisimme muiden Naton jäsenvaltioiden mahdollisesti tekemät kansainvälisen oikeuden rikkomukset. Nato keskustelussa tuodaan poikkeuksetta esiin USA:n omat sotaretket Vietnamiin, Irakiin ja jopa intiaanisodat mainitaan. Eräiden eurooppalaisten maiden historiassa on myös rikoksia, jotka eivät ole hyväksyttävissä. Natsi-Saksan toiminta, Brittiläisen imperiumin, Ranskan, Espanjan, Portugalin, Hollannin ja Belgian siirtomaatoiminta ei ole ollut kovinkaan kunniakasta. Myös eräiden EU-maiden harrastama veroparatiisi-toiminta on tuomittavaa rikollisten suojelua.
Natokeskustelun taso on mielestäni ala-arvoista. Natoa kannattavat leimataan natottajiksi, natokiimaisiksi, natomopoilijoiksi ja ties miksi. Vastaavankaltaisia ilmaisuja en ole nähnyt Naton vastustajista. Onko tässä asiassa mahdotonta saada realistisia argumentteja puolesta ja vastaan.
Otan pari esimerkkiä.
Naton vastustajat esittävät faktana, että Naton turvatakuut eivät toimi tarvittaessa. Perustelut ovat mm. seuraavia
Kun v.1975 Indonesia valloitti Itä-Timorin, Nato ei tehnyt mitään.
Kun Argentiina hyökkäsi 1982 Brittien Falklandin saarelle, Nato ei tehnyt mitään.
Kun Turkki miehitti v.1974 Kyproksen pohjoisosan, Nato ei tehnyt mitään
Kun terroristit iskivät WTC-torneihin v. 2001, Nato ei tehnyt mitään.
Kun Venäjä valloitti Krimin, Nato ei tehnyt mitään.
Syyt siihen, ettei Nato ole reagoinut, löytyvät Naton perussopimuksesta.
Venäjän vallattua Krimin, USA:n presidentti on julkisessa TV-puheessaan ilmoittanut, että turvatakuut ovat Baltian maiden kohdalta voimassa. Samoin varapresidentti Biden ja ulkoministeri Kerry kävivät paikan päällä ilmoittamassa samaa. Naton pääsihteeri varoitti myös Venäjää.
Nämä ovat vakavasti otettavia lupauksia eikä ole syytä leimata puhujia valehtelijoiksi.
Edelleen vastustajat esittävät varmana tietona sen, että välittömästi kun Suomi jättää jäsenhakemuksen, Venäjä miehittää Suomen. Olisi kiinnostava tietää keneltä venäläiseltä poliitikolta / vaikuttajalta tämä tieto on peräisin. Kun Baltian maat liittyivät Natoon v. 2004 seurauksena ei ollut miehitys. Onko tilanne Suomen kohdalla erilainen.
NATO:n 5. artikla voidaan nähdä myös viestinä NATO:n ulkopuolisille maille. Toisin sanoen se tarkoittaa, että älkää sekaantuko meidän jäseniimme, sillä velvollisuutemme ja uskottavuutemme pakottavat meidät puolustamaan jäseniämme ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan.
Rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että ulkopuolisen suurvallan johtajalta vaaditaan paljon kanttia, jos hän alkaa ahdistelemaan NATO-maata. Voi olla, että hän oikeassa, että 5. artikla on kuollut kirjain. Jos hän on sen suhteen väärässä, niin silloin hän on vaikeuksissa. Hänen tulee ottaa nämä kumpikin vaihtoehto huomioon jos hän suunnittelee hyökkäystä NATO-maahan.
Suomen omat resurssit ovat rajalliset. Meillä on ehkä noin 100 lentokonetta kun otetaan Hornetit ja Hawkit mukaan. Suomi pystyy mobilisoimaan aseisiin noin 300.000 – 400.000 sotilasta. Tämän jälkeen meillä ei ole reservejä ja voimakas vihollinen, jonka ei tarvitse välittää tappioista, tietää tämän. Tälläisellä vihollisella on modernisoidut sotavoimat ja sillä on luultavasti laaditut suunnitelmat miten Suomi valloitetaan.
Avainelementti Suomen valloittamisessa tulisi olemaan ilmaherruus. Hyökkääjä tarvitsee puolustavia suomalaisjoukkoja vastaan ilmaherruuden, että se voisi pehmittää niitä ilmasta. Suomen ensilinjan taistelukoneet ovat 63 Hornettia, joista pääosa luultavasti ammutaan alas ensimmäisten kahden viikon aikana. Jos NATO antaisi Suomelle useita satoja koneita Suomen puolustusta varten, niin tämä luultavasti säästäisi paljon suomalaista verta ja hidastaisi hyökkääjän etenemistä.
Suomen saisi NATO:lta myös paremmin tiedustelutietoa, jos olisimme NATO:n jäsen. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi tieto auttaisi meitä paremmin ottamaan huomioon muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme. NATO tuskin jakaa kovinkaan paljoa arkaluontoista tietoa NATO:n ulkopuolisille maille.
NATO:n toimialue on määritelty NATO:n 6. artiklassa:
http://www.nato.int/cps/en/natolive/official_texts…
NATO:n toimialue on Atlantin ympäristössä Kravun kääntöpiirin pohjoispuolella Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tämän takia esim. Intian tekemä Goan valloitus 1961 ei kuulunut NATO:n piiriin, eikä Itä-Timor eikä Falkland-saaretkaan. Kypros ei kuulunut NATO:on kun Turkki hyökkäsi sinne. WTC-iskun seurauksena NATO ainoan kerran aktivoi viidennen artiklan. NATO:lla ei ollut velvoitteita puolustaa Ukrainaa Krimin kriisissä.
Ilmoita asiaton viesti
On ehkä turha perustella logiikalla sitä miten Venäjän johto Naton kokee.
On ilmeisesti Natoon epäillen suhtautuville yhtä turha vakuutella, että joitain sopimuksia noudatetaan paremmin kuin toisia. Naton jäsenmaat ovat toki jättäneet osia EU-sopimuksista noudattamatta. Venäjän kanssa tehty sopimus on pätevä juuri siihen saakka kuin Venäjä sitä viitsii noudattaa.
Silti juuri Naton 5. artikla on aika uskottava. Sitä kerrankin rikkomalla joudutaan kaikkien jäsenmaiden puolustus rakentamaan täysin omin päin.
Ilmoita asiaton viesti
Börje, oli aika hyvä havainto se, että jos Naton sopimus ei päde, jäsenmaiden puolustus menee kokolailla uusiksi.
Lisäksi on vielä hyvä muistuttaa niille jotka sanovat, että sopimus on vain paperia, ja se lakkaa silloin kun siitä ei ole hyötyä. Näin varmaan on mutta se koskee vain kahdenvälisiä sopimuksia. Monenkeskeiset sopimukset lakkaavat silloin kun vain yksi hyötyy ja muut eivät hyödy tai silloin kun kukaan ei hyödy.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on harvinaisen perusteltu ja asiallinen puheenvuoro NATO:on liittymisen puolesta. Itse olen niin monasti perustellut vastakkaista näkemystäni, etten viitsi tällä hetkellä toistaa argumenttejäni.
En ole väittänyt, että Venäjä hyökkäisi Suomeen jos liityttäisiin NATO:oon.Mainittuihin ala-arvoisiin solvauksiin en syyllisty.
Mielestäni ”länsimaisia” arvoja puolustellaan paremmin muilla keinoin kuin asein. Eivätkä ne toteudu kovin hyvin länsileirissäkään.
Ihmisoikeuksien, sananvapauden ja demokratian toteutumisen rajoittaa kaikkea kattava ylin arvo: raha.
Minusta ei ole vainoharhaisuutta jos kokee uhkana ohjustukikohtien perustamisen valtion rajojen tuntumaan.
Mielestäni ei ole herja sanoa, että on aika sinisilmäistä väittää NATO-jäsenyyden merkitsevän pelkkää lupausta sotilaallisesta avusta.
Vaino- ym. harhaisuudesta ei ole puutetta puolin ja toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Margareta, hyvin sanoit: ” Ihmisoikeuksien, sananvapauden ja demokratian toteutumisen rajoittaa kaikkea kattava ylin arvo: raha.”
Olen täsmälleen samaa mieltä. Siitä juuri tässä Venäjän talouspakotteissakin on kysymys.
Naton jäsenyys ei merkitse sitä, että Naton ohjuksia tai muitakaan sotakoneita tulee Suomen itärajalle. Mielestäni tuo sopimus on väkivaltaisia aikeita ennalta ehkäisevä ja toisi rajalle rauhaa eikä rautaa.
Margareta, pidätkö oviasi lukossa? Onko lukkojen hankkiminen vainoharhaisuutta tai rikollisten tunteita loukkaavaa. Minusta se on sinisilmäisyyttä että uskoo 7. käskyn toteutuvan. Joskus jo vartiointiyhtiön merkitkin ehkäisevät ennalta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten kiellät tuomasta ohjuksia Suomeen? Kyllä niillekin löytyy ”ennaltaehkäiseviä” perusteita.
Kun vallanhaltija jolle valta on noussut päähän ja ohittanut järjen haluaa sotaa, mikään ennaltaehkäisevä puolustuksen uskottavuus ei ole esteenä, päinvastoin se on pikemmin haaste.
Todellista ennaltaehkäisyä olisi oikeesti toimiva demokratia, vallan ja vastuun kollektiivinen jakaantuminen. Kuka uskaltaisi toimittaa yksinvaltiaan edes hoitoon tarvittaessa?
Toivottavasti nämä valikoitujen henkilöiden rahavaroja koskevat ”pakotteet”
osoittautuisivat tehokkaamiksi kuin pommit.
Ilmoita asiaton viesti
Margareta, taas osuit nappiin. Parempi olisi tietenkin, jos kansa voisi v a p a a s t i valita uuden johtajan, mutta kun valitettavasti se ei onnistu. Ainoa toivo on että naapurissa tuon turvatakuun merkityksen ymmärtäisi joku järkevä, ehkä niitä sieltä vielä löytyy.
Kyllä minun tietääkseni Suomi puolustusliiton jäsenenä voi sanoa minkälaista arsenaalia Suomen maaperällä on. Täytyy vielä tarkistaa sopimustekstistä.
Ilmoita asiaton viesti
Monellakaan järkevällä ei ole vaikutusta jos huipulla on liuta… Mitä oikein ovatkaan?
Venäjän presidentillä on kuitenkin käsittääkseni laaja kannatusta. Enkä luulisi, että kovinkaan paljon vaalivilppiä tarvittu. Ilmankin oli läpihuutojuttu.
Ovatko täälläkään vaalit vapaat kun ei ole edes ketään kovinkaan järkevä, saatikka mitään puoluetta joka toimisi arvojeni toteuttamiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Naton sisällä on käyty väittelyä artiklojen 5 ja 4 keskinäisestä suhteesta. Nelonen koskee konsultaatioita uhkatapauksissa. Kyse on siitä, millaisissa ja kuinka mitättömissä asioissa Nato-maa voi näitä konsultaatioita vaatia. Artikla 4 soveltuu joidenkin mielestä kaikenlaisiin uusiin uhkiin. Toisaalta Artikla 5:n ehdottomuutta, velvoittavuutta ja uskottavuutta halutaan varjella. Artikla 5 koskee valtion perustavaa turvallisuutta ja alueen puolustamista.
Vuonna 2014 tanskalaisen DIIS-instuutin julkaisemassa raportissa kooperatiivisesta turvallisuudesta ja Naton rauhankumppanuuspolitiikasta ”Cooperative Security: NATO’s Partnership Policy in a Changing World”, todetaan esimerkiksi seuraavaa:
”The debate inside NATO has turned on Article 5’s relationship to Article 4, the clause stipulating that any ally, when threatened, has a right to call for consultations. Article 4 can either be seen as a stepping stone to Article 5 or as a means through which NATO can engage in security matters that no longer touch on the defence of its territory. –
The debate continues, but the engagement camp won the first round: NATO’s 2010 Strategic Concept promises to ‘broaden and intensify’ consultations on a regular basis at all stages of a crisis. —
There is a counter-balancing item in the text, though, which is the statement that NATO’s Article 5 commitment can be invoked only when ‘the fundamental security’ of allies is threatened: it will therefore take more than one cyber-attack to activate it.7 Still, NATO has adopted a more dynamic approach to the environment and Article 4, and in so doing has loosened the connection between Articles 4 and 5. The Article 4 threshold had been lowered, that of Article 5 raised (or kept high).
(Rynning, Sten 2014: ”9. Cooperative Security and NATO’s Grand Alternatives”, 133–134.
DIIS Report 2014:01, Danish Institute for International Studies, http://en.diis.dk/files/publications/Reports2014/W…)
Ilmoita asiaton viesti