Alexander Stubb´in liittovaltiopuhe

Alexander Stubb  tuli Suomen ulkoministeriksi helmikuussa 2008.  Hän piti ns. ”liittovaltiopuheen”  amerikkalaisen Carnegie Endowmentin koolle kutsumassa tilaisuudessa 18.7.2008.   Voin olettaa, että suurin osa kuulijoista oli amerikkalaisia, siis supervallan edustajia.  Ehkä puhetta ei tarkoitettu haasteeksi jenkeille, siis, että me Euroopassa emme hyväksy heidän  uutta maailman järjestystään (NWO), mutta  sellaisenkin johtopäätöksen voisi vetää. 

EU:n vastustajat, mm valtiopäiväneuvos Mikko Elo, pitävät puhetta karmeana.  http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177364-stubbin-liittovaltiopuhe-karmeaa-tekstia 

Mikähän tässä puheessa oli niin karmeaa?  Mielestäni puheen keskeinen sanoma oli, että EU:n tulisi kehittää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa niin, että EU:sta voisi tulla USA:n, Kiinan ja Venäjän kaltainen suurvalta. 

Mitä sitten tarkoittaisi, jos EU:lla olisi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Olisiko EU silloin liittovaltio? Tarkoittaisiko se sitä, että suomen kieli ja kulttuuri kiellettäisiin ja kouluihin tulisi pakkoenglanti ja ranska. Tuskin. Tämä sana "liittovaltio" on melkein yhtä hirviömäinen kuin "Nato". Kumpaakin on pitää vastustaa viimeiseen asti, vaikka ei tietäisi edes miksi.

Ehkä Elon tavoin EU:n vastustajat ajattelevatkin asiaa Venäjän näkökulmasta?  Venäjän kannalta EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka olisi huono asia. Enää ei onnistuisi ”hajota ja hallitse –politiikka”, kun asioista pitäisi neuvotella Brysselissä.

Turvallisuuspolitiikka EU:ssa on jo lähes yhteinen, vain muutama jäsen vielä lipsuu yhteisestä Nato-linjasta.  EU:n olematon ulkopolitiikka näkyy hyvin esim. Ukrainan kriisin aikana.

Puheen loppupuolella Stubb ehdottaa suhteiden parantamista Venäjään.  Pitää kuitenkin muistaa, että puhe pidettiin v.2008, jolloin vielä uskottiin Venäjän muuttuvan.

Tässä vielä tämä puhe:

”Minulle supervalta on valtio, jolla on johtava asema kansainvälisessä järjestelmässä, sekä kyky kohdistaa voimankäyttöä maailmanlaajuisesti.  Supervalta on siis valtio, jolla on johtava asema KANSAINVÄLISESSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, sekä kyky kohdistaa voimankäyttöä maailmanlaajuisesti.  Tämä määritelmä mielessä ensiksi ja sitten miksi EU ei ole supervalta?

Annan kolme syytä:

1. EU ei ole valtio, EU on enemmän kuin kansainvälinen järjestö mutta vähemmän kuin valtio.  Määritelmällisesti, se ei siis voi olla supervalta nykymaailmassa.
2. Ja  tässä tulee esille oma institutionaalisuuteni, valitettavasti, korostan valitettavasti, KANSAINVÄLINEN JÄRJESTELMÄ  perustuu edelleen valtioihin, eli kansallisvaltioihin ja koska EU ei ole valtio, se ei voi olla supervalta ja lopuksi
3. EU ei välttämättä halua käyttää voimaa maailmanlaajuisesti.  Mitä se tekee, se työntää pehmeää valtaansa lähialueilleen.

ja siinä oli ne kolme syytä, joiden pohjalta väitän, että EU ei ole supervalta.  EU on suurvalta kaupassa ja kehitysavussa mutta ei välttämättä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten kohta ykkönen on; EU ei ole suurvalta.  Eikä nyt vähätellä asiaa, minä haaveilisin sen olevan sellainen.

Olen todellinen Euroopan federalisti, yksi harvoista vielä olemassa olevista ja haluaisin EU:n muuttuvan supervallaksi.

Rahapolitiikka, korkotasoamme ei enää määritellä kotimaassa, se tehdään Frankfurtissa ja ne onnettomat 12 maata, jotka eivät edelleenkään ole eurossa, ne asettavat korkonsa sormien napautuksen nopeudella kun EKP tekee omat korkopäätöksensä, halusitpa ne sitä tai eivät. Englannin Keskuspankki, kaikella kunnioituksella, on rampa ankka EKP:iin verrattuna.

Olen sitä mieltä, että olemme heikkoja kolmesta syystä:

1. joillakin mailla on edelleen pakkomielle, jota kutsun ”kansallisvaltio nostalgiaksi”, ne uskovat, että valtio on järjestelmän ydin ja jossakin määrin meillä on tietenkin 27 pelaajaa.  Mutta kansallisvaltio minun mielestäni ei ole EU:ssa enää keskeisessä asemassa. 
2. Joillakin , kaikella kunnioituksella – isommilla jäsenmaillamme on edelleen suurvaltanostalgiaa. 
3. Meillä ei ole enää suurvaltoja EU:ssa.  Meillä on maksimissaan vain keskikokoisia valtioita, jos vertaa niitä esim. Kiinaan tai Yhdysvaltoihin tai esim. Venäjään.

Sitten lopuksi, tarvitsemme mielestäni muutoksia mielialaan Euroopan Unionin sisällä.  Sanoisin, että valitettavasti, sillä Nizzan neuvotteluista lähtien ja perustuslaillisten ongelmien kanssa tunnelma Euroopassa on kääntynyt happamaksi, enkä pidä siitä.  En pidä siitä vähääkään.  Ja asialle on tehtävä jotakin.

Minulla ei ole yksinkertaista ratkaisua, mutta me, Euroopan valtiot, mukaan lukien Euroopan ulkoministerit, meidän täytyy ymmärtää, että vaihtoehtoja Euroopan yhdentymiselle ei ole, ei ainuttakaan vaihtoehtoa, jota voisi harkita vakavasti.

Tällä on tietenkin vaikutuksia asiaan, jota voidaan kutsua Uudeksi Maailmanjärjestykseksi tai uudeksi kansainväliseksi järjestelmäksi.  Sillä on vaikutuksia EU-USA suhteisiin ja sillä on vaikutuksia EU:n Venäjän ja Kiinan suhteisiin.  Asialle on tehtävä jotakin.  Mielestäni mahdollisuuksien ikkuna on nyt, koska meillä on uusi Venäjän hallinto, kirjoittamaton kirja tähän mennessä, mutta se on antanut eräitä myönteisiä signaaleja.  On vielä paljon tehtävää vahvuuksien parantamiseksi ja vaihtoehtoja Euroopan yhdentymiselle ei ole.  Kiitos paljon..”

Onhan tämä voimakas kannanotto EU:n kehittämiseksi suurvallan kaltaiseksi unioniksi.  Tuskin Stubb kuitenkaan tarkoittaa kansallisvaltioiden lakkauttamista, niin kuin jotkut tulkitsevat.   Ei liittovaltiokaan ole mikään standardoitu muoto.  Eroja löytyy runsaasti esim. Sveitsin, Saksan Liittotasavallan ja USA:n välillä.   Eivät nämä liittovaltiot vie päätösvaltaa osavaltioiltaan.