Presidenttiehdokas Haaviston kanta Natosta
Pekka Haaviston YLE:n presidenttitentissä esittämät ajatukset Nato ja EU:n turvatakuista olivat epäloogisia. Haaviston mukaan kriisitilanteessa Nato ei auttaisi Suomea. Naton turvatakuusta eli 5.artiklan avusta jokainen jäsenmaa päättää erikseen, eikä Suomi olisi näille niin tärkeä, että apua kannattaisi antaa.
Sen sijaan EU:n Lissabonin-sopimukseen sisältyvän turvatakuulausekkeen perusteella EU:n jäsenvaltioilta tulisi apua.
Haaviston mukaan siis Nato-Saksa päättäisi olla antamatta apua mutta EU-Saksa antaisi apua?
Toinen kummallisuus oli siinä, että jos Suomi liittyisi Naton jäseneksi, Venäjä lisäisi aseistusta ja joukkoja Suomen rajalle (Natorajalle) ja vastaavasti Nato lisäisi aseita ja joukkoja Suomen ja Venäjän rajalle. Tämä johtaisi kilpavarusteluun.
Haavisto on tässä väärässä.
Ensinnäkin, jos Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseita ja joukkoja, ne täytyisi siirtää jostakin muualta, mistä? Ehkä toisen Natomaan rajalta tai peräti Ukrainasta tai Kiinan rajalta. Tuskin Nato-Suomi olisi suurempi uhka kuin ne maat, joiden rajoilla nuo joukot nyt ovat?
Toiseksi, miksi Venäjä lisäisi Suomen rajalle aseistusta, jos Suomessa olisi vain nykyisen Suomen Armeijan joukkoja? Eihän pelkkä jäsenyysasiapaperin allekirjoittaminen tarkoita automaattisesti sitä, että Suomeen virtaisi 29 Naton jäsenmaan joukkoja odottamaan Venäjän mahdollista hyökkäystä.
Kolmanneksi, Nato ei lähetä joukkoja Suomeen, ellei Suomi pyydä ja silloinkin, kuten Haavisto itse totesi, jokainen jäsenmaa tekee päätöksen itse, eli Nato ei päätä joukkojen lähettämisestä. Jos siihen tilanteeseen jouduttaisiin, että tuo pyyntö esitettäisiin, tilanne on jo aika vakava.
Muilta osin presidenttiehdokas Haaviston puhe oli asiapitoinen ja hyvä. Haaviston esiintyminen on aina hillittyä ja herrasmiesmäistä.
Ilmoita asiaton viesti
Juu Haavisto on ihan ok, mutta hänen homoutensa merkitsee sitä, etten koskaan äänestä häntä mihinkääm.
Ilmoita asiaton viesti
Diplomattisiin tehtäviin Saudi-Arabiaan?
Ilmoita asiaton viesti
Faktan tarkastajat saisivat todentaa Haaviston vierailun Afganistanin presidentinpalatsissa tapaamassa Presidenttiä (en saanut selvää nimestä, joku Khan tai sinnepäin) Presidentti oli lukenut Suomen historian ja ihmetteli hävinneen puolen hallituskelpoisuutta heti kapinanjälkeen (8v.). Kyse ei voi olla mistään virallisesta tapaamisesta ja tuskin Haavisto smalltalkkasi kahdenkeskenkään. Samalla räjähti pari autopommia lähistöllä jne…
Onko kenelläkään tietoa moisista tapahtumista? En muista itse mitään uutisointia tai muutakaan. Jos näin olisi tapahtunut viherakatemian-ylioppilas olisi varmasti hehkuttanut ajankohtaisuutta ja tärkeyttään kriisipesäke Afganistanissa. On suuri mahdollisuus, että ”professori” on kehitellyt yksin tai kaksin emävaletapahtuman. Tarina on vain liian sopiva samanaikaiseen kehykseen presidentinpalöatseineen. Kaikki on voinut tapahtua , mutta aikajana saattaa olla jotain 5-10 vuotta.
Mitä siellä Suomen rajalla on, jota varten Venäjä sijoittaisi joukko-osastoja 1000 km:lle? Jos sitten marja-aikaan keräyshommiin Venäjän budjettia paikkaamaan? Suomen miehityksellä (Parikkalasta pohjoiseeen) ei ole mitään strategista merkitystä ns suuressa soddassa. Onneksi Stalinkin ymmärsi Jatkosodassa Puola-Balttia alueen merkityksen, veti joukot Suomen-rintamalta marssille Berliiniin.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä on näitä vaalijuttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Haavistolla oli ilmeisiä vaikeuksia tuossa Nato-keskustelussa etenkin kohdassa, jossa Ruotsista tulee/tulisi Nato-maa. Joskus vaan on vaikea taiteilla puolueensa ja äänestäjien enemmistön kannan ja logiikan välimaastossa.
Periaatteessa olen samaa mieltä, että EU:n yhteinen puolustus olisi Suomelle oikea ratkaisu. Se vain ei lähde kehittymään niin kauan kuin Saksan ja Ranskan mielestä Nato on riittävä puolustusorganisaatio EU:lle. Joko Venäjän aggressioiden pitäisi lisääntyä tai Trumpin eritysmispolitiikan linja vahvistua jotta EU:n kehittäminen siirtyisi taloudesta turvallisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa NATO-hiillostuksessa Haavisto ”hävisi” tenttaajalle 11 – 0, vaikka yleisö vaisuhkosti velvollisuudentunnosta yltyikin taputukseen hänen sanoessaan viimeisen sanan tyyliin: ”Nyt ei vielä ole Ruotsi tehnyt päätöstä.”
NATO-kannasta ja etenkään sen perusteluista ei ottanut mitään tolkkua. Hän oli todella huonosti valmistautunut tuohon.
Lisäksi on huomionarvoista, että hän, kuten monet muutkin, perustelivat liittoutumattomuutta umpisuomettuneella perusteella: ”Mitä Venäjä tähän reagoi?” Toisaalta kiistetään suomettuneisuus täysin, mutta heti ensimmäisen arkaluontoisen kysymyksen kohdalla annetaan ymmärtää, että ”kyllähän ehkä muuten, mutta pelkäämme Venäjää”. Tämä on juuri sitä klassista ja peittelemätöntä suomettuneisuutta, jota kyseisellä käsitteellä menneinä vuosikymmeninä tarkoitettiin.
Miksi Viro ei pelkää Venäjää omien päätöstensä kohdalla? Siellä uskalletaan tehdä kaikki omista lähtökohdista ja tarpeen vaatiessa vielä potkaistaan aasin potkuja Venäjän takapuolelle, kuten pronssisoturipatsasjupakka (vrt. Helsingin Lenin-puisto).
Ilmoita asiaton viesti
Puolustusvoimien ylipäälliköksi pyrkivän Haaviston kanta oli että kyllä se EU:n puolustusyhteistyö sieltä tulee. – Mutta milloin, jos tulee, tuskin ainakaan seuraavan presidenttikauden aikana:
Unionin sotilaskomitean yhteydessä toimivassa esikunnassa on noin 30 työntekijää, ja sen johtamissa operaatioissa yhteensä noin tuhat sotilasta.
Joten siltäkin osin heikko esitys.
https://yle.fi/uutiset/3-9494620
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostava oli Pekka Haaviston avoin moite siitä, ettei nykyinen presidentti ole riittävästi raportoinut eduskunnalle lukuisista keskusteluista valtionmiesten kanssa (Xi Jinping, Putin, Trump). Juuri se taisi olla kyseisen tentin varsinainen pommi ja aiheellinen kritiikki, mikäli totta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuokin oli mielestäni aiheetonta kalastelua. Kansainvälisissä rauhantehtävissöä toimiessaan ja muutoinkin ulkopoliittisiin kiemuroihin jossain määrin sitä kautta perehtyneenä hänen olisi pitänyt tietää, että presidentit saattavat keskinäisissä tapaamisissaan keskustella myös luottamuksellisista asioista, ilman, että on tarkoituskaan kyseisestä keskustelusta jäädä dokumentinomaista aineistoa. Vasta valtiomiesten myöhemmin kirjoitetuissa muistelmissa saatetaan tuoda esille salaisia asioita, joilla ei silloin ole enää merkitystä.
Kyllähän Niinistö keskusteluistaan informoi, mutta Haavisto lähti siitä, että presidentillä pitäisi olla velvollisuus kuin partipojalla konsanaan raportoida kaikki viimeistä pilkkua myöten kaiken maailman hakkaraisille.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdit ensin. Aioin kirjoittaa että kuinkahan nopeasti luottamukselliset tiedot olisivat mediasta luettavissa jos presidentti menettelisi Haaviston mielipiteen mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
On aivan itsestään selvää että valtionpäämiehet eivät tuo kaikkia keskustelujaan muiden valtionpäämiesten ym. kanssa. julkisuuteen. Tällainen on selvää ääntenkalastelua Haavistolta.
Kysyisin myös Haavistolta kun hän kehuskele rauhanvälitystyöllään, että onko hän saanut missään mitään aikaan? Ahtisaari aikanaan onnistui tällaisissa tehtävissä mutta tietääkseni Haavisto on vain reissannut pitkin lähinnä kai Afrikkaa ja Lähi-Itää.
Huolimatta kaikesta rauhantyöstä noista maista lähtee enemmän ja enemmän väkeä pakolaisiksi. Namibiasta ei tullut ketään eikä kai Mozambikistakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Villikari katseli kanssani samaa ohjelmaa, ja mielipiteemme ovat yhteneväiset. Kommenteista suosittelin Juha Kuikka ja Seija Nylundia. Myös Börje saa suositukseni. Oikeastaan Börjen kommentti on helmi.
Ilmoita asiaton viesti
Oli Suomen onni, että viime presidentinvaaleissa Sauli Niinistö sai toisella kierroksella yli 700000 ääntä enemmän kuin Pekka Haavisto.
Kupla on nyt puhjennut.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä Sauli sai aikaan näiden kuuden vuoden aikana? Siis jotain sellaista minkä miellät Suomelle onneksi?
Ilmoita asiaton viesti
Alensi presidentinkanslian menoja pienentämällä omaa osuuttaan;)))
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin Pekka Haavistoa ( kupla), jonka valitsematta jättäminen oli Suomen onni.
Ilmoita asiaton viesti
Turvaa voi kuulemma luoda myös ’ylläpitämällä hyviä suhteita valtavaan naapurustoonsa ja pysyttelemällä suurvaltaristiriitojen ulkopuolella’. Jos ne nyt kuitenkin sattuisivat joskus eksymään meidän suuntaan, on kai hyvä pirkkaniksi työntää päänsä lähimpään pensaaseen ja toivoa ettei se ole ns. puskaneukku. Hyvä olisi tietysti myös jos olisi suuria ja mahtavia ystäviä hädän hetkellä. Siinä vaiheessa kun hätä tulee käteen, ei sormen pitäisi enää mennä suuhun. Sopimuspaperille voisi olla akuuttia käyttöä, jos olisi tullut kopio reppuun, mutta ennen kaikkea se velvoittaisi liittolaismaat tulemaan apuun.
Jos ei Natoa, niin mikä sitten? Suomineitohan voisi ehkä hakea _lähestymiskieltoa_ jostain tai tasapuolisesti kaikista ilmansuunnista kohdistuvan ei-siviilioikeudellisen aggression varalta joukkoahdistelupelkonsa tyynnyttämiseksi. 😉 Kansainvälisen ihmisoikeusyhteisön tukI saadaan varmaankin jonkun aiemman idealistipresidentin lobbaamana – mutta toimiikohan se olennaisesti paremmin edes niin hyvin kuin maamiinat, joita niitäkään ei nyt ole?
Raaka vanha tosiasioidentuntemusviisaus geopolitiikan siperianraastuvista taitaa muistuttaa niitä, joiden maaperällä ei ole öljykenttiä, että ellei ole nimet allekirjoitettuna jäsenyyspaperissa, ei mikään keskinäisen avun liittokunta auta, ei vaikka miten lutusiakaan ulkopuolisia symppiksiä.
Jottei tämä menisi liian ryppyotsaiseksi, tässä pläjäys haudanvakavaa liittoutumisargumentaatiota: ”Kissa pöydälle. Maamme viimeaikaisen liittoutumisjahkailun tässä vaiheessa näyttäisi olevan korkea aika tuoda reilusti esille mitä ilmeisin mutta pitkälti vaiettu vart…” http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198745-l…
Ilmoita asiaton viesti
Pirkkaniksien yleiseen luonteeseen sopisi paremmin suositus vetää päähän sukkahousut kasvojen suojaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo toiseksi viimeinen kappale ei oikein ole paikkansa pitävä. Toinen maailmansota laajeni juuri tuosta syystä Ranska ja Englanti julistivat sodan Saksalle kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Nämä maat olivat antanet turvatakuut Puolalle.
Voi olla että Saksa ei koskaan olisi hyökännyt Ranskaan jos sotaa ei olisi julistettu.
Ennen rähinän alkua oli enemmän tai vähemmän ajatuksia että Britannia hyökkäisi yhdessä Neuvostoliittoon.
Ilmoita asiaton viesti
Janne, tarkoitat siis YK:n rauhanturvatoimia, joita operoi Nato koska YK:lla ei ole omaa organisaatiota hoitamaan tehtävää.
Toisaalta, olen sitä mieltä, että Naton kannattaa pysytellä tiukasti perussopimuksensa määrittelemissä tehtävissä ja jättää rauhanturvatehtävät YK:n murheeksi. Miksi YK:n pitää syöstä diktaattoreita vallasta, se on kunkin kansakunnan oma tehtävä.
Lisäys: Diktaattorin syökseminen on perusteltua sillon kun hän ryhtyy terrorisoimaan muuta maailmaa (Lockerbie).
Ilmoita asiaton viesti
Haaviston kunniaksi täytyy sanoa, että rehellisesti kertoi, että Nato-kansanäänestys olisikin älytön konsepti. Muutoin enimmäkseen hurskastelua.
Ilmoita asiaton viesti
Hm, kansanäänestyksestä. Pitäisikö presidentin vaali siirtää takaisin valitsijamiespohjalle niinkuin ennen vanhaan,- ja niinkuin Niinistö ja Väyrynen rakenteellisesti, mutta perin eri tavalla muutoin nyt ovat tehneet omalla kohdallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä olette, pitäisikö Suomi-neidon hakea lähestymiskieltoa, vaikkapa diplomaattisesti kaikkia ilmansuuntia vastaan, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249339-s…
Ilmoita asiaton viesti