Presidentin toiveen mukaan otan kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Miksi kiinteistöt ottavat palovakuutuksen.  Onko ainoa syy, että vakuutusyhtiöt eivät anna mm. kotivakuutusta, ellei palovakuutusta ole.  Selvääkin selvempää on, ettei vakuutusta saa kun talo palaa. Vakuutus on otettava ennen.

Mikään kiinteistövakuutusyhtiö ei varmaan antaisi vakuutusta sotatilanteen aikana, tai jos sellaista uhkaa on olemassa.

Mitä maksaa vakuutus "Nato" – nimisessä sodanvaravakuutusyhtiössä koko Suomelle.  Olen kuullut sellaisen luvun kuin 50 miljoonaa euroa per vuosi, eli noin kymmenen euroa per kansalainen.  Itse maksan kiinteistövakuutuksesta monikymmenkertaisesti. 

Vanha suomalainen sananparsi kertoo, että ”huoleton on hevoseton poika”.  Onkon niin, että valtaosa suomalaisista on "hevosettomia".  Onko todella niin, että valtaosa suomalaisista ajattelee, ettei kriisi tai sota koske meitä, kun olemme ”neutraaleja” ja omalla julistuksellamme pysyttelemme kriisien ulkopuolella ja siksi turvallisuusvakuutus on tarpeeton ja jopa vahingollinen.

 

Olen hyvin monta kertaa tällä palstalla kysellyt liittoutumisen vastustajilta, mitä haittaa Suomelle olisi puolustusliitosta.  Yhtään ainoaa järjellistä syytä en ole saanut.  Yleensä vedotaan siihen, että ”kansa” ei halua Suomen liittyvän puolustusliittoon.  Mielipidetiedusteluissa kysytään yleensä kyllä tai ei –vaihtoehtoa.  On suorastaa järjetöntä kysyä niin.  Vastaus tarkoittaa tietenkin tätä hetkeä eikä se kerro mitään kuinka vastattaisiin huomenna tai ensi viikolla.  Yleensä tähän liitetään ilmaisu, ”ei ole ajankohtaista”.  Jos kysyttäisiin liittoudutaanko nyt  vai ei koskaan, saataisiin kansan periaatteellinen kanta liittoutumiseen.   ”Jos tilanne sitä vaatii” tarkoittaa liittoutumisen hyväksymistä.

 

Jos vielä tarkennetaan sitä, että ei vastaus tarkoittaa sitä, että ilmoittamme meihin mahdollisesti ystävällisesti suhtautuville valtioille, että emme teidän apuanne tarvitse, pärjäämme kuten ennenkin, omin voimin, eikä meitä edes mikään uhkaa.

 

Mielipidetiedustelujen tekijät perustelevat kyllä-ei –vaihtoehtoa ja että kun kysytään sama kysymys esim. kerran vuodessa, saadaan hieno graafi  kannatusprosentin kehityksestä.  Hyvä perustelu.

 

Tällainen graafi olisi hyvin mielenkiintoista katseltavaa vuosilta 1937-1939. Tosin puolustusliittoja ei liiemmin silloin ollut, mutta kahden välisiä puolustusliittoja haluttiin kyllä tehdä.  Ehkäpä Pihtiputaan mummon ohje olisi säästänyt meidän sodalta?

 

 

 

MattiVillikari1
Sitoutumaton Espoo

Elämäntyöni olen tehnyt it-alalla pankeissa, maksujenvälitysjärjestelmien suunnittelijana. Eläkkeellä ehtinyt seilata kerran Suomen ympäri ja seitsemän kertaa purjeveneellä Atlantin yli. Harrastan myös torveilua, soitan kornettia kahdessa puhallinorkesterissa.

Kirjoitukseni ovat pelkästään omiani, kun kukaan minua viisaampi ei ole antanut lupaa kirjoittaa omiaan. Joskus esittämäni ajatukset ovat kummallisia, jopa omastakin mielestä. Joskus jopa vastoin yleistä mielipidettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu