Suomen SS-sotarikolliset
Kymmenen uutisissa Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva kertoi, että ”suomalaiset SS- miehet olivat enemmänkin uhreja. Kysymys ei ollut sotarikoksista vaan väkivaltaisuuksista.”
Eräänlainen anteeksipyyntö siis tämäkin siihen tökeröön tutkimuksen loppupäätelmään, että suomalaiset SS-miehet TODENNÄKÖISESTISTI, osallistuivat julmuuksiin.
Nyt sitten minullekin tuli selväksi , että sodassa sotilaat tekevät TODENNÄKÖISESTI julmuuksia ja väkivaltaisuuksia, suorastaan tappavat.
Koska Kansallisarkisto ei ole sotarikostuomioistuin, ei kannattaisi jaella TONENNÄKÖISIÄ tuomioita varsinkaan ”kansanryhmää” koskevaa. Jos on todisteita sotarikoksesta, syytteen voi kaiketi vieläkin nostaa, mutta se on tehtävä tiettyä henkilöä koskevana, ei ”kansanryhmää”. Kysymys on siis mielestäni saman kaltaisesta rikoksesta josta Suomessa on annettu jo tuomio: kiihottamisesta kansanryhmää vastaan..
Eix oo vaikeaa kun samaan aikaan pitäis olla ylpeä tapahtuneesta ja sit kieltää tapahtunut. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Eihän siitä ole kysymys vaan siitä ettei koko ryhmää pidä pitää sotarikollisena, jos joku kenties on siihen syyllistytnyt.
Et kai tarkoita, että sotarikoksista pitäisi olla ylpeä?
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten SS-miesten kohtalo on tietenkin valitettava. Ensin heidät ehkä saatiin mukaan väittämällä, että Suomen valtio on kyseisen värväyksen takana, ja lopuksi Suomen valtio antaa ko. värväyksille tukensa silloisista ulkopoliittisista syistä johtuen… Sitten he lähtevät Saksaan koulutettaviksi ja joutuvat mukaan rosvoretkelle, jota kutsutaan operaatio Barbarossaksi. Kaikki mitä tämän jälkeen tapahtuu on historiaa…Kyse ei enää ole kunkin ko. SS-miehen teoista vaan ihan muusta.
Mikä on tämän johtopäätös? No ainakin se, että jokaisen meistä tulee vastata omista valinnoistamme ainakin jollakin tapaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin höristelin korviani, kun Kympin uutisissa Hra Kansallisarkisto määritteli suomalaissotilaat lähinnä uhreiksi. Annan MTV:n uutistoimitukselle hyvät mediapisteet! Noin se saadaan tohtorismieskin kääntämään kelkkansa, kun sopivasta kohtaa julkisuudessa kutitellaan.
Nyt sitaatti isäni (kirjurille 1980-luvulla sanelluista) SS-muistelmista. Kysymyksessä on tilanne, jossa itään etenevä osasto oli majoittunut pariksi vuorokaudeksi ukrainalaiseen kylään.
”Siinä talossa oli yksi vanhempi mies ja sellaisia miehiähän ne saksmannitkin vahtivat. Niitä etsittiin, koska epäiltiin heidän jättäytyneen linjojen taakse toimiakseen partisaaneina. Pihalla oli vain yksi vartiomies ja illalla nukkumaan käytäessä kävi mielessä joskus epäilys, heränneekö sitä tästä enää ollenkaan. Eiväthän ne asukkaat siellä mitään pahojaan tehneet, olisivat vain menettäneet perheensä hyötymättä mitään. Saksmanni oli ankara kostotoimissaan, suoritti ne perusteellisesti.”
Kiinnostavasti kertoja Arvo Kokko (1918-2002) pitää etäisyyttä ”saksmanneihin”, eikä puhu esimerkiksi me-muodossa. Suorastaan huvittava käsite on ”asukkaiden harjoittama pahanteko”, kun muistelija itse kuitenkin paikallisen väestön näkökulmasta kuului aseellisiin ja säälimättömyydestään tunnettuihin miehitysjoukkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää muistaa kuitenkin myös se näkemys, etteivät edes saksalaiset surmanneet paikallisia siviilejä pelkästään huvikseen.
Neuvostoliiton vetäytymistaktiikkaan kuului osaltaan jättää alueille, joilta puna-armeija oli poistunut, partisaaniryhmiä. Näihin partisaaniryhmiin kuului myös ukrainalaisia kommunisteja.
Paradoksaalista kyllä, esim. Ukrainassa oli sama poliittinen tilanne 40-luvulla kuin nykyäänkin. Siellä oli sekä kiihkeitä kommunisteja että natsimielisiä.
Kommunistit liittyivät partisaaneihin ja natsihenkiset värvättiin einsatzgruppen riveihin. Pahimmat siviileihin kohdistuneet veriteot menevät näiden ryhmien piikkiin.
Saksalaisten aikalaiskertomusten mukaan nämä partisaaniryhmät toimivat armottomasti, eivätkä noudattaneet edes pientä osaa sodan säännöistä mm. surmaten kaikki sotavangeiksi saamansa saksalaiset esim. piikkilankaan hirttämällä tai elävältä polttamalla. Hauskaa, eikö?
Nämä tapahtumat saivat osaltaan saksalaiset vastaamaan silmä silmästä menetelmällä. Partisaaneja suojelleet kyläkunnat saivat sen sitten tuta.
Jos saksalaisten ideana olisi ollut tappaa kaikki, mikä liikkuu, niin miksi he ylipäätään vaivautuivat viemään venäläisiä sotavankeja vankileireille?
Leireiltä hengissä selvinneiden kohtaloksi usein muodostui Neuvostoliittoon paluun jälkeen Stalinin vankileirille joutuminen.
Kun hiuksia ryhdytään halkomaan, niin tutkitaan samalla sitten myös hakkapeliittain tekoset Puolan, Lutzin, Leipzigin ja Narvan mailla!
Ilmoita asiaton viesti
SS-Obergruppenführer Felix Steiner toimi Waffen SS:n Wiking -divisioonan komentajana ja näin suomalaisten vapaaehtoisten esimiehenä.
Maailmansodan jälkeisessä Nürnbergin oikeudenkäynnissä koko SS luokiteltiin rikolliseksi järjestöksi ja sen jäsenet sotarikollisiksi. Myös Felix Steiner vangittiin, mutta hänet vapautettiin 1948, koska hänen ei todettu osallistuneen sotarikoksiin.
Ainakin Nürnbergin oikeudenkäynnin perusteella Wiking -divisioona ei tehnyt sotarikoksia, mikä koskee myös suomalaisia tässä yksikössä palvelleita sotilaita. Steiner oli sentään kolme vuotta vangittuna ja sodan jälkeisestä Neuvostoliitosta olisi varmasti löytynyt silminnäkijöitä, todisteita ja muuta materiaalia, jos rikoksia olisi tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
Raportin yleinen sanamuoto pisti silmääni syyllistää kaikkia.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää muistaa, että kaikista 1400 SS-vapaaehtoisesta ainoastaan 400 jo talvisodassa sotinutta suomalaista SS-miestä osallistui siihen hyökkäysvaiheeseen, josta näitä raskauttavia todisteita sotarikoksista on pyritty löytämään.
Ilmoita asiaton viesti