Hallitus ei peräänny poliittisella lakolla

Hallitus ei peräänny kahdessa periaatteellisessa kysymyksessä: Tukilakkojen rajoittamisesa ja paikallisessa sopimisessa.

SAK haluaa pitää kiinni siitä, että ammattiliitot pysyvät jatkossakin sopijaosapuolina työehdoista neuvoteltaessa. Pelätään, että paikallinen sopiminen johtaa siihen, että järjestäytyminen laskee ja vie liitoilta vallan.

SAK:n vaatima luottamusmieslukko tarkoittaa sitä, että palkansaajan puolella sopijana olisi liiton edustaja. SAK:n mielestä vain ammattiliitto voi antaa palkansaajalle riittävän suojan. Paikallisen työntekijän kykyyn neuvotella omista työehdoistaan ei luoteta. Suomen Asianajajaliitto voisi yhtä hyvin vaatia, että neuvotteluissa tulisi olla mukana heidän lakimiehensä.

Uusi Suomi kirjoitti aiheesta analyysin ”Jättilakkojen takana kaksi isoa kiistaa – Hallitus on viemässä SAK:lta tehokkaan, järkyttävän kalliin aseen”

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/898f53a7-ba22-4969-bc35-9967fdc7370b?ref=newsletter:6f65&utm_source=Postiviidakko&utm_medium=email&utm_campaign=Uusisuomi_Tilaaja_Uutiskirje

Mistä on kysymys. Tilanne jumittuu kahteen periaatteelliseen kysymykseen: Tukilakkojen rajoittamiseen ja paikalliseen sopimiseen. Kopioin Hallitusohjelmasta tähän kiistan alaisten aiheiden pääkohdat:

_________________________________________________________________

Tukilakkojen rajoittaminen

Hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi.

Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.

Paikallisen sopimisen lisääminen

Hallituksen tahtotila on, että paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai millainen työntekijöiden edustusjärjestelmä yrityksessä on. Hallitus laajentaa paikallisen sopimisen edellytyksiä poistamalla työlainsäädännöstä järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä koskevat paikallisen sopimisen kiellot.

Työlainsäädäntöä muutetaan niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voidaan sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Näennäisten nk. keltaisten ammattiliittojen perustamisen ehkäisemiseksi työehtosopimuslain säädöstä yrityskohtaisen työehtosopimusten osapuolista täsmennetään niin, että yrityskohtaisen työehtosopimuksen em. poikkeamismahdollisuudet edellyttävät, että työehtosopimuksen on työntekijöiden puolelta tehnyt joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.

Lainsäädäntövalmistelun pohjana on vuonna 7.6.2016 valmistunut kolmikantaisen työryhmän raportti ilman nk. luottamusmieslukkoa. Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Luottamusvaltuutetun ja muun määräajaksi valitun henkilöstön edustajan suoja säädetään lailla samalle tasolle, kun se tällä hetkellä on laissa säädetty luottamusmiehelle. Tehtäviin valittujen henkilöiden mahdollisuus koulutukseen ja riittävään tiedonsaantiin varmistetaan.

Työtuomioistuimen tehtäviä laajennetaan niin, että se käsittelee erillisessä kokoonpanossa nk. yleissitovassa kentässä tehtyjen työehtosopimusten paikallisen sopimisen tulkintaa koskevat erimielisyydet. Työtuomioistuimen riittävät resurssit turvataan nopeiden käsittelyaikojen varmistamiseksi. Hallituksen esitykset paikallisen sopimisen lisäämiseksi valmistellaan niin, että ne annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2024.

_________________________________________________________________

Jos jaksaa lukea ajatuksella nämä kiistanaiheiset kohdat myös sieltä hallitusohjelmasta, voi varmaan kertoa mitä vaikutuksia näiden toteutumisella olisi työmarkkinoilla.

MattiVillikari1
Sitoutumaton Espoo

Elämäntyöni olen tehnyt it-alalla pankeissa, maksujenvälitysjärjestelmien suunnittelijana. Eläkkeellä ehtinyt seilata kerran Suomen ympäri ja seitsemän kertaa purjeveneellä Atlantin yli.

Kirjoitukseni ovat pelkästään omiani, kun kukaan minua viisaampi ei ole antanut lupaa kirjoittaa omiaan. Joskus esittämäni ajatukset ovat kummallisia, jopa omastakin mielestä. Joskus jopa vastoin yleistä mielipidettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu