Syyllistyikö Kekkonen epäasialliseen käyttäytymiseen kun nimitteli virkamiesryhmää saatanan tunareiksi?
Veli Merikoski oli maankuulu oikeustieteilijä ja ministeri. Hänen vetämänsä pääjohtajista ja professoreista koostunut virkamiesryhmä arvosteli poliittisia virkanimityksiä, jotka rappeuttivat hallintoa. Kiivastunut Kekkonen nimitti myllykirjeessään Merikoskea ryhmineen ”saatanan tunareiksi”.
Minkälainen kielenkäyttö tai käyttäytyminen on asiallista? Kas siinäpä hankala kysymys, ”Aika aikaa kutakin” saattaa olla oikea vastaus. Käyttäytymissäännöt ovat muuttuneet oman muistini aikana valtavasti. Työpaikan ruokalassa vedettiin sauhut ruuan päälle. ”Työpaikkaromanssit” sallittiin pomolle jopa työaikana. Naispuolisia reikäkorttilävistäjiä pomo kutsui ”pompuloiksi” jne jne. Jokainen lukija löytää varmaan esimerkkejä käyttäytymisestä, mikä oli omana aikanaan ”normaalia”.
Onneksi tämä aika on jäänyt historiaan. Vähintäänkin herätys tuli ”Mee Too” kampanjassa. Häirintää alkoi paljastumaan siellä ja täällä kun huomattiin, ettei kertomista tarvitse hävetä.
Wille Rydmannia syytettiin epäasiallisesta käyttäytymisestä nuoria naisia kohtaan. Vuonna 2014 rikoslakiin tuli säännös seksuaalisesta ahdistelusta. Sen mukaan koskettelemalla tehty, seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaava teko on rangaistava.
Syyttäjällä ei ollut näyttöä, että Wille olisi kosketellut väärin.
Onneksi tämä tämä tapaus käsiteltiin ja päätyi näin. Siitä pitäisi oppia se ettei pelkkä ”me too” mene aina läpi ja toisaalta se, että viimeistään nyt annettiin joitakin piirteitä asialliseen käyttäytymiseen, niin ettei asemaa käytettäisi väärin. Nuorten ja tasa-arvoisten suhteisiin tällä kohinalla tuskin on mitään merkitystä.
Tuo ”saatanan tunarit” liittyi tilanteeseen, jossa odotettiin Kymenläänin maaherran nimitystä
Kokoomus oli jo pitkään ollut paitsiossa tämän kaltaisten nimitysten osalta ja kokoomuksen Huurtamo oli yksi varteenotettavista kandidaateista. Hänen taustavoimansa oli hyvin skeptinen sen suhteen, että hänet tultaisiin nimittämään. Siksi he kirjoittivat julkisuuteen voimakkaan vetoomuksen Huurtamon puolesta.
Kekkonen oli närkästynyt ja pitkitteli nimityspäätöstään. Lopulta hän kirjoitti myllykirjeen asianomaisille todeten, että ”kokoomuslainen ehdokas olisi jo nimitetty maaherraksi, jos te saatanan tunarit ette olisi menneet sorkkimasn asiaa”. Hänen perustelunsa oli, että valinta tulkittaisiin nyt painostuksen johdosta tehdyksi.
Huurtamo kuitenkin nimitettiin. Tämä kirje osoitti kuinka äärimmäisen hetkkähipiäinen Kekkonen oli, jos hän katsoi valtaansa kyseenalaistettavan.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se oli – Kekkonen oli herkkähipiäinen, kostonhimoinen ja pitkävihainen. Itse hän kyllä katsoi oikeudekseen työntää näppinsä asioihin jotka eivät hänelle kuuluneet. Mm.Kekkosen päiväkirjamerkinnöistä muistan lukeneeni presidentti Paasikiven läksyttäneen silloista pääministeri Kekkosta joka oli koettanut puuttua johonkin kulttuurialan nimityskysymykseen. Kekkosen merkintä päiväkirjassa tyyliin ”Ukon tekohampaat louskuttivat vielä varmaan yöllä vesilasisssa”.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämä kirje osoitti kuinka äärimmäisen herkkähipiäinen Kekkonen oli, jos hän katsoi valtaansa kyseenalaistettavan.” Itsevaltiaat yleensä ovat arkoja kunniastaan. Kekkonen ei ole poikkeus.
Minua v—-ttaa vieläkin kuinka suomalaiset palvoivat ikiomaa itsevaltiastaan. Irvoikaimpia esimerkkejä tästä ovat mm. kun UKKsta tehtiin taidemaalari (!) tai kuinka mukavaa nuoren magnetofooni tytön oli olla UKKn vällyjen välissa. Tyttö olisi voinut olla iän puolesta UKKn lapsenlapsi. Halloo!
Olisi aika rahoittaa tutkijoita tutkimaan UKKn huonotkin puolet.
Kannatta olla rehellinen sekä hyvässä että pahassa.
Ilmoita asiaton viesti
Toteatte: ”Vähintäänkin herätys tuli ”Mee Too” kampanjassa. Häirintää alkoi paljastumaan siellä ja täällä kun huomattiin, ettei kertomista tarvitse hävetä.”
Itse ajattelen toisin.
”Me Too” -kampanjassa moraalisia tilanteita kauhisteltiin jälkikäteen. Moraali kuitenkin toimii ”oikein” vain toiminnan hetkellä.
Moraaliset tilanteet ovat vaikeita. Ja tulevat olemaan vaikeita. Moraali on väline, joka auttaa tekemään vaikean valinnan omien arvojen, kunniantunnon tai velvollisuuden vuoksi. Moraalin noudattamatta jättäminen altistaa itsehäpeään.
– Itsehäpeä tulee siitä, ettei ollut valmis kantamaan moraaliaan vastoin toimimisen kustannuksia.
Oliko niin, etä ”Me Too” -kampanjassa esiintynyt raivon väkevyys aiheutui pääasiassa siitä, etteivät uhrit kyenneet moraaliseen toimintaan silloin kun sille oli tilanteessa ollut aikansa! Moraali mittautuu toiminnassa – siis tapahtuman hetkellä rohkeudessa seisoa omilla jaloillaan.
Margaret Thatcher totesi ”jos joudun huomauttamaan poliitikolle vallastani tai miehelle säädyllisyydestäni, olen jo menettänyt pelin”.
*** ***
Mikäköhän maailmaan on mennyt, jos ajattelemme että moraaliset valintatilanteet olisivat helppoja?
Me Too -liikkeen ansio on ehkä eniten siinä, että moraalisen valinnan pelikentällä saatiin kuitenkin vallanhaltijan ja vallankäytön kohteen välistä suhdetta tasapainoisemmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
””Me Too” -kampanjassa moraalisia tilanteita kauhisteltiin jälkikäteen. Moraali kuitenkin toimii ”oikein” vain toiminnan hetkellä.”
Moraalisäännöt pätevät myös jälkikäteen. Mielestäni tämä kampanja oli enemmänkin joukkoliike, mikä rohkaisi kertomaan kokemuksiaan kaikkia, jotka olivat kokeneet seksuaalista häirintää.
Ehkä sitä sitten yritettiin väärinkäyttää Rydmanin tapauksessa ”poliittisena lyömäaseena” ja huolimatta täydellisestä osumasta, ainakin osittain onnistuttiinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Muistelmiensa toisessa, lähinnä 60-lukua käsitelleessä osassa professori emeritus Matti Klinge sanoo, että 60-luvulla ei ollut tylsää ja ”reivittelee” reippaasti Kekkosestakin.
Muistelee kuinka esim. Ylioppilaslehden 50-vuotisjuhlissa, myöhemmin yöllä Kekkonen vetäytyi lemmiskelemään ovisyvennykseen, presidentin virka-auton odotellessa ulkopuolella useita tunteja…
(…Kekonenhan oli nuorekas, hyväkuntoinen ja ilmeisen viriilikin mies…
tais itsekin kertoa kuusikymppisenä olleensa nelikymppisen kunnossa…)
Ilmoita asiaton viesti
Blogin otsikkoa ”mukaellen” voisi myös kysyä yrittikö ”Ukko” Paasikivi aikoinaan rajoittaa Kekkosen sanan-ja mielipiteen vapautta, kun hän oli tokaissut Kekkoselle, että kyllä sinulla saa mielipiteitä olla, mutta täytyykö sinun niitä koko maailmalle levittää.
Kekkonen keräili vuosikymmenten varrella eri lähteistä ajatelmia ja ajatuksia.
joista hän ”hovitoimittajansa” Maarit Tyrkön kanssa valikoi ja kokosi kirjaksi kokoelman, ”Sivalluksia.”
Virkamiehistä ko kirjasta näyte:
– Eurooppalaisessa virkamiehessä preussilaista viehätystä, ranskalaista vaatimattomuutta, ja italialaista tarkkuutta. ( tuntematon)
– Virkamiehenä teidän asemassanne te varastatte liikaa.
(Gogol Reviisorissa.)
– Ei rahan puute tee valtakuntaa heikoksi, vaan miesten kykyjen puute.
– Alemmassa asemassa loistaa moni sellainen, joka sammuisi
ylemmässä.
(Voltaire)
( Filosofi, diplomaatti, poliitikko ja kirjailija Machiavelli (1469-1527)
oli Kekkosen erityinen suosikki.)
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa Rydmanin puuhiin, joista minulla ei ole tietoa.
Kekkosen tapauksessa historian suunta on tietenkin se, että nykyään ”saatanan tunarit” ei hätkähdyttäisi ketään.
Tapahtuma-aikaan Veli Merikoski oli niin järkyttynyt, että vääristeli kirjettä julkaistessaan Kekkosen sanat muotoon ”onnettomat tunarit”.
Törkeää käytöstä Merikoskelta silloin ja vielä törkeämmältä näyttää nykyään, kun sananvapaus- ja yksityisyysasiat ovat muotia.
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin mainita tuosta ”onnettomat tunarit” versiosta ylemmässä kommentissani, mutta jätin sen sitten pois.
Kekkonen käytti sisäpiirissä sangen ronskia kieltä. Kun kokoomus sai vaalivoiton vuoden 1970 eduskuntavaaleissa, hän nimitti Rihtniemen hallitustunnustelijaksi ja sitten hallituksen muodostajaksi – tietoisena siitä, ettei hän siinä tule onnistumaan.
Rihtniemi ehdotti käymiensä keskustelujen jälkeen Kekkosen yllätykseksi, että kokoomus voisi koota vähemmistöhallituksen. Kekkonen oli hänelle ärähtänyt ja sitten Rihtniemi ilmoitti julkisesti, että Kekkonen oli käyttänyt ”varsin voimakasta sanaa” korostaessaan kuinka rohkea mies Rihtniemi olisi, jos rohkenisi muodostaa vähemmistöhallituksen. Myöhemmin kävi ilmi, että hän oli sanonut: ”Olette kyllä perkeleen rohkea mies, jos …”
Ilmoita asiaton viesti