Toteutuiko demokratia Eurovaaleissa?

Presidentinvaaleissa presidentti valitaan ehdokkaista, joista eniten ääniä saanut valitaan presidentiksi. Vaalipiirinä on koko maa eli kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta voi äänestää valitsemaansa ehdokasta. Presidentinvaalit ovat selvästi henkilövaalit.

Eurovaaleissa on vaalipiirinä myös koko maa ja kuka tahansa asuinpaikasta riippumatta voi äänestää ketä tahansa ehdokasta. Eurovaalit ovat mielestäni enemmän henkilövaalit kuin puoluevaalit. Puoluevaalia hämärtää sekin, että suomalaiset puolueet liittyvät EU-Parlamentissa johonkin suurempaan ryhmittymään ja siellä vaikuttaminen on enemmän kiinni henkilöstä kuin puolueesta. Li Anderssonin saama äänivyöry todistaa mielestäni sitä, että uskottiin enemmän hänen persoonaansa kuin puoluetaustaan. Suomesta valitaan 15 edustajaa EU- parlamenttiin. Suoralla vaalitavalla valittaisiin 15 eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tuloslaskenta perustui d’Hondtin menetelmään. Puolueen (vaaliliiton) asettamien ehdokkaiden äänet lasketaan  yhteen puolueen saamiksi ääniksi. Puolueen ehdokkaan vertausluku määritetään siten, että eniten ääniä saanut, saa kaikki puolueen saamat äänet, toinen puolet äänistä, kolmas saa ⅓, neljäs ¼ jne. Näin saatujen vertauslukujen perusteella valitaan kaikkien puolueiden ehdokkaista 15 suurimman vertailuluvun saanutta ehdokasta .

Ohessa puolueiden eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden vertailuluvut (Vl) eli puolueiden saamat äänimäärät sekä henkilökohtaiset äänimäärät (Äm)

Mika Aaltola……..Vl 453016…Äm 95651
Li Andersson………..316758….. 247604
Eero Heinäluoma……..271847….. 96503
Elsi Katainen……….215064….. 67503
Ville Niinistö………206178….. 57612
Sebastian Tynkkynen….139019….. 34008
Anna-Maja Henriksson…112761….. 50022

Jos olisi käytetty suoraa laskentamallia Jussi Saramo ja Merja Kyllönen ei olisi tullut valituksi ja näiden tilalle olisi tullut Eija-Riitta Korhola ja Sirpa Pietikäinen

Tässä Suomen 2024 eurovaaleissa eniten ääniä saaneet 15 ehdokasta ja heidän saamansa äänimäärät:

Andersson, Li VAS …..247 723
Heinäluoma, Eero SDP ….. 96 669
Aaltola, Mika KOK ….. 95 757
Virkkunen, Henna KOK ….. 95 392
Toveri, Pekka KOK ….. 88 712
Katainen, Elsi KESK ….. 67 392
Kulmuni, Katri KESK….. 67 028
Niinistö, Ville VIHR….. 57 630
Guzenina, Maria SDP….. 52 986
Henriksson, Anna-Maja RKP.. 50 074
Korhola, Eija-Riitta KD .. 45 167
Salla, Aura KOK ….. 39 708
Ohisalo, Maria VIHR ….. 36 626
Pietikäinen, Sirpa KOK…..34 987
Tynkkynen, Sebastian PS…..34 069

d’Hondtin laskentamenetelmä soveltuu hyvin silloin kun vaalissa on monta eri kokoista vaalipiiriä ja näille on asetettu edustajamäärä. Eurovaaleissa, joissa vaalipiirijakoa ei käytetä, vaali on enemmän henkilövaali kuin puoluevaali. Mielestäni vaaleissa käytetyllä d’Hondtin laskentamenetelmällä oikeudenmukaisuus ei toimi sillä ero suoraan ääniin perustuvaan valintaan oli liian suuri. Kansalaista ihmetyttää miksi koko maasta lähes 50000 ääntä saanut ehdokasta ei valita mutta 5000 ääntä saanut valitaan.

Toteutuiko näissä vaaleissa käytetyllä d’Hondtin laskentamenetelmällä oikeudenmukaisuus, demokratia ja äänestäjien valinta? Mielestäni ei toteutunut.

MattiVillikari1
Sitoutumaton Espoo

Elämäntyöni olen tehnyt it-alalla pankeissa, maksujenvälitysjärjestelmien suunnittelijana. Eläkkeellä ehtinyt seilata kerran Suomen ympäri ja seitsemän kertaa purjeveneellä Atlantin yli.

Kirjoitukseni ovat pelkästään omiani, kun kukaan minua viisaampi ei ole antanut lupaa kirjoittaa omiaan. Joskus esittämäni ajatukset ovat kummallisia, jopa omastakin mielestä. Joskus jopa vastoin yleistä mielipidettä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu