Nikkelin kaivos lopetettu, ostetaan Petsamo

OLLAAN FIKSUJA JA OSTETAAN PETSAMO

Kun tulevaisuuden historioitsijat kirjoittavat tästä ajasta, niin vielä ei Nato-jäsenyydestä ole aikakirjoihin mitään suurta vahinkoa kirjattavaksi. Oikein toimien nykyinen hallitus voikin sen sijaan luoda maalle loistavan tulevaisuuden ja kehut historiasta kirjoittavilta.

Minulla ei liene toimivaa keinoa saada alla tarkemmin selostettu asia tasavallan presidentinkään harkintaan, josta syystä toivon, että joku vaikutusvaltaisempi tämän tekstin lukeneista saattaisi asian myös hänen ja ministereiden, esimerkksi ministeri Lintilän, harkintaan. Onhan tässä vielä muutama päivä anomuksen jättötyhmyyteen aikaa. Toki peruuttaahan voi senkin jälkeen, jos kehtaa.

Viime kuun, siis huhtikuun 2022, lopulla allekirjoittanut näki netissä pienen suuren uutisen, joka koskee elinkeinoja, Suomen Nato-jäsenyyttä ja huoltovarmuutta: Nikkelin kaivos Petsamossa oli suljettu. Tuon tiedon pitäisi nyt vähintäänkin johtaa aikalisään Nato-jäsenyyttä harkittaessa, sillä ei Venäjä ainakaan juuri nyt ole Suomen kimppuun hyökkäämässä.

Talvisodan jälkeen Petsamon käsivarsi jäi Suomen haltuun. Silloin ei vielä ollut tiedossa, miten merkittävät malmivarat siellä olisi. Kaivostoiminta sai vauhtia jatkosodan aikana ja Petsamon nikkeli oli Saksan sotateollisuudelle tärkeä raaka-aine. Niinpä rauhanteossa Petsamo liitettiin Neuvostoliittoon, ja Suomi menetti yhteyden Jäämerelle.

Taloudellisesti louhittavaa malmia näyttää siis riittäneen runsaaksi 80 vuodeksi. Nyt jäljellä lienee lähinnä saastunut ympäristö, joten maakäytävän Jäämerelle voisi kaiken järjen mukaan saada ostetuksi edulliseen hintaan, ehkä koko entisen Petsamon alueenkin. Kaupat tehdään tietenkin vain ystävällisissä suhteissa olevien kesken. Eikä maakaupan mahdollisuus poistu, vaikka venäläiset päättäisivät käynnistää kaivostoiminnan uudestaan, kun metallin hinta on noussut. Ajatuksissani tuo käytävä olisi demilitarisoitua aluetta, vaikka itse satamakaupunki olisikin suomalaisilla miehitetty.

Venäjän ja Norjan rajajokena on Inarinjärvestä laskeva Paatsjoki. Se on valjastettu vesivoiman tarpeisiin siten, että viisi voimalaa on Venäjän omistuksessa ja kaksi Norjan, ja Inarinjärvi on säännöstelty. Sähköä myydään Venäjältä myös Inarin verkkoon. Mahdollisessa kaupassa voimalaitokset voitaisiin ostaa Suomelle tai jättää entisille venäläisille omistajilleen. Omistaahan Fortumkin Venäjällä melkoisen määrän voimalaitoksia.

Maailmantilanne opettaa, että kyseinen kauppa olisi tärkeä huoltovarmuuden ja bisneksen kannalta, mikä perustelee myös rautatien rakentamista Soklin fosforiesiintymän kautta Jäämerelle.

Suomen lähtemistä mukaan jatkosotaan on perusteltu mm. sillä, että Saksa hallitsi liikennettä Tanskan salmissa. Kun meillä olisi rautatieyhteyden päässä oleva satama Jäämerellä, niin emme olisi niin suuresti riippuvaisia Itämeren liikenteestä. Huoltovarmuutemme eli turvallisuutemme paranisi kohisten. Myös Soklin kaivoksen avaaminen parantaisi huoltovarmuutta, sillä lannoitteita tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Soklin esiintymässä on fosfaatin ohella myös rautaa ja harvinaisia maametalleja.

Bisneksen suuri mahdollisuus liittyy Koillisväylään, siis meritieyhteyteen Siperian pohjoispuolitse Amerikkaan, Japaniin, Kiinaan, Koreoihin. Venäjällä on tarkoitus saattaa reitti ympärivuotiseen käyttöön jo vuonna 2025. Venäjä myös säännöstelee, minkä maan laivoja se sallii tulla reitille. Suomalaisetkin laivat ovat jo hieman reittiä käyttäneet.

Sanomattakin on selvää, että radalla ja satamalla olisi huomattava merkitys Lapin elinkeinoelämälle ja aluepoliittiselle sijainnille maapallolla, vaikka rata rakennettaisiin loppuosiltaan porotaloutta varoen ihan itärajaa seuraillen. Radan käyttäminen saattaisi kiinnostaa myös Venäjän metsätaloutta.

Suomineidon niskaan tulee Norjalta maakieleke. Sitä rajaa sopisi samassa kaupanteon (tai vuokrauksen) yhteydessä neuvotella oikaistavaksi.

Nyt ajetaan Venäjää samankaltaiseen tai mieluummin tiukempaankin eristykseen kuin NL oli aikoinaan. Puolueettomille maille kuten Sveitsille ja Suomelle tilanne tarjoaa silloin hyvän taloudellisen aseman kuten oli menneinä vuosikymmeninä. EU saattaa tosin aluksi oikutella, mutta kauppaa silti käydään, eikä EU ole koko maailma.

x x x

On kysytty, että mistä saadaan rahat toteuttaa tämä Petsamon kauppa ja investoinnit. Että onko meillä taloudellisia edellytyksiä? Vastaan seuraavalla tavalla, hieman edellä olevaa toistaenkin:

Taloudellisia edellytyksiä tulee sitä kautta, että ei tarvitse investoida Naton vaatimaa määrää sotakoneisiin. Vaatimukset lisääntyvät entisestään, jos/kun USA haluaa taas valtaan todennäköisesti tulevan Trumpin kaudella siirtää vastuuta Naton rahoittamisessa Eurooppaan.

Uskon mahdollisuuteen tehdä korjaus hävittäjähankintaan. Emme tarvitse ystävällismielisten naapureiden keskellä isoja, kömpelöitäkin hyökkäyskoneita pitkän matkan ohjuksineen. Jos vaikka neuvoteltaisiin koneitten määrä puoleen. Ehkä per kone tulisi kalliimmaksi, mutta säästettäisiin jo hankintamenoina viitisen miljardia ja ylläpitokustannuksissa lisää.

En myöskään investoisi isoihin ja kalliisiin sotalaivoihin. Kai ne on tarkoitettukin operaatioihin Afrikan rannikolla. Suomessa käytävässä sodassa ne upotettaisiin alta aikayksikön. Korvetit voitaisiin myydä pois. Muuten korvetit tulevat maksamaan alun toista miljardia euroa.

Sen sijaan jokaisen suomalaisen sotilaan repussa pitäisi olla drooni, mieluimmin sellainen, joka voi pikku paukun pudottaa alas. Sellaisia voidaan valmistaa osaksi omana tuotantona. (Skifin puolelle taitaa mennä ajatus, että kannattaisiko viisaitten pohtia, että soveltuisiko älykäs drooniparvi myös ilmapuolustukseen? Olisivat ilmamiinoja niin kauan kuin energiaa ilmassa pysymiseen riittäisi.)

Taloudellisia edellytyksiä tulee sitä kautta, että luovumme suunnitellusta pysyvästä Venäjän kapseloimisesta, eristämisestä. Käydään kauppaa joka suntaan. Kapselointi sisältyi suunnitelmaan, miten USA saadaan johtavaksi maaksi maapallolla. Project for new American century. PNAC. Ajatuspajan perustajia Robert Kagan, apul.ulkoministeri Victoria Nulandin puoliso.

Taloudellisia edellytyksiä ja rahalla korvaamatonta huoltovarmuutta tulee satamasta Jäämerellä ja lannoitetehtaasta.

Taloudellisia edellytyksiä suuressa määrin tulee Koillisväylästä, mikä saattaa avautua piankin ympärivuotiseen käyttöön juuri Venäjän kanssa hyvissä väleissä oleville maille, tuskinpa muille. Nyt pitää ajatella kauas tulevaisuuteen. Pitää ottaa huomioon myös mahdolisuus, että Suezin kanava tukitaan laivaliikenteeltä, jolloin Koillisväylän edullisuus kasvaa entisestään. Tuskinpa tätä on nyt laskelmissa otettu huomioon. Välillä kanava olikin aika pitkään tukossa.

Aluetaloudellisesti rautatie, kaivos ja satama olisivat tietenkin Lapille suureksi hyödyksi. Lappi ei olisi enää entiseen verrattuna kovinkaan syrjäinen maailmankolkka, ja maakunta olisi taloudellisessa mielessä entistä omavaraisempi. Se näkyisi tuloina valtion kassaan ja menojen vähentymisenä.

Rautatien ei siis tarvitse olla yritystaloudellisesti kannattava, vaikka voihan se sellaiseksikin muodostua. Etenkin jos liikenne Tanskan salmien ja / tai Suezin kanavan kautta vaikeutuu.

x x x

Seuraavaksi esitän tärkeimmän ja toiseksi tärkeimmän syyn pysyä puolueettomana, eli syyt olla liittymättä Naton jäseneksi. Mahdollisuus Petsamon ostamiseen tulee kolmantena.

Puheet liittymävaiheen mahdollisista Venäjän vasta-askelista ovat lähinnä hämäystä siinä mielessä, että tärkein saattaa tulla vasta kymmenien tai muutaman sadan vuoden kuluttua. Kysymys on siitä, miten Venäjän johto mahdollisesti liitossa Kiinan kanssa toimii siinä vaiheessa, kun se tietää tai luulee tietävänsä seuraavan suursodan olevan tulossa?

Aivan oikein! Se hyökkää ennakoiden ja varoittamatta Nato-Suomen kimppuun tuhoten massiivisella ohjushyökkäyksellä puolustautumiskyvyn jämeriltä aseilta. Tavaraa tulee maalta, mereltä ja ilmasta, ja mikään Naton pykälä ei ehdi apuun. Jos sitten esimerkiksi kahden viikon kuluttua tulee muutakin kuin villasukkia, niin taistelut käydään Suomen maaperällä ja rannikolla, esimerkiksi Porissa.

Suursota saattaa jäädä kytemään nykyisestä Ukrainan sodasta. Häviävä puoli haluaa tulevaisuudessa revanssia. Se oli Hitlerinkin nousun ja sodan taustalla.

Nato-jäsenyys ei suursodassa houkuttele Venäjää hyökkäämään Suomeen, vaan se pakottaa. Syyn antaa, että Pietari, Putinin kotikaupunki, on liian lähellä ja siellä muistetaan viime sodassa kaupungin piirityksessä yli 600 000 nälkään kuollutta. Hyökkäyksellä suojellaan myös Murmanskia ja Arkangelia, jopa Moskovaa. Ja koko maa pyritään miehittämään. Pienet rajansiirrot Kannaksella eivät aseteknologian kehittymisen vuoksi nyt riitä. Ja epäluotettavaksi käynyt maa pyritään liittämään suoraan Venäjän yhteyteen. Ehkä täällä puhutaan tulevaisuudessa pääkielenä venäjää.

Se toiseksi tärkein syy jäädä jäsenyyden ulkopuolelle on, että jäsenyys lisää atomisodan riskiä maapallolla. Osapuolten välinen yhteinen maaraja ilman Kaliningradia lähes kolminkertaistuu. Eli jo pelkästään teknisen virheen mahdollisuus kasvaa. Kerran venäläinen ohjus seikkaili Lapissa. Onneksi ilman ydinkärkeä. Amerikassa pommeja on pudonnut vahingossa maalle ja mereen ja räjähdys on ollut lähellä.

Siis todellisuudessa Nato ei voi antaa mitään turvaa. Jäsenyys vetää meidät meille kuulumattomiin sotiin ja saattaa Suomen suursodassa hyökkäyksen kohteeksi ja taistelutantereeksi. Suomi haluaa nyt ängetä itsensä vapaaehtoisesti maailmanpolitiikan kuumimpaan ytimeen eteen työnnetyksi tukikohdaksi. Hirmuista, Paasikivi sanoisi.

Suomessa Nato-mielipide on syntynyt ryssävihassa isoisien mielissä tietämättä sopimuksen sisältöä, ja halu jäsenyyteen on periytynyt kenenkään asiaa tutkimatta poliitikoille, puolueille ja medialle, mikä viime kädessä maata johtaakin. Viidenteen pykälään on uskottu kuin uskossa uskotaan, vaikka se ei määrää, minkälaista tukea kukin maa antaa. Sopimuksessa on myös pykälä, mikä edellyttää, että kunkin maan pitää olla kykenevä puolustamaan itseään. Jos kykyä ei näytä löytyvän, niin vasta sitten muiden pitää tukea.

x x x

Ukrainan sodasta sen verran, että siellä nyt USA (sotaelinkeino eli Nato) ja Israel käyvät proxy sotaa Ukrainan maaperällä ukrainalaisilla sotilailla. Kumpikin näistä toivoo, että sodasta tulisi mahdollisimman pitkä ja kuluttava.

Terveisin

Mauri Nygård
FL, maantieteilijä,