Lahjomattomat virkamiehet
Olisiko kenenkään mielestä ongelmatonta, jos osakeyhtiön toimitusjohtaja sujauttaa virkamiehelle ruskean kirjekuoren, jossa on 15 000 € ja kyseinen virkamies menee sitten esiintymään Ylen A-studiossa, perustellen miksi kyseisellä osakeyhtiöllä tulee olla yksimyyntioikeus johonkin tuoteryhmään? Muuttuuko periaatteellinen asetelma mitenkään sillä, että maksu hoidetaan sisäsiististi pankkisiirtona ja oletettavasti virkamies ilmoittaa sen myös verottajalle tulonaan?
Missä on poliitikoiden ja virkamiesten integriteetti, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta valtioneuvoston mandaatilla nimitetään Alkon hallitukseen? Hallituksen jäsenenähän tuo Tervahauta on lain mukaan velvoitettu ajamaan yhtiön etua. Hän ei siis millään voi esittää mitään yhtiön edusta poikkeavaa esimerkiksi julkisessa keskustelussa. Voimmeko luottaa, ettei hän THL:ssä edistä asioita Alko Oy:n etua silmällä pitäen, kun hänellä on sekä laillinen velvoite että henkilökohtainen intressi varmistaa Alko Oy:n etu?
Eikö THL:n tehtävä ole edistää kansan, eikä yksittäisen osakeyhtiön hyvinvointia?
Tervahauta valittiin Alkon hallitukseen yhtiökokouksessa 25.4.2019, joten tikun nokkaan pitää laittaa erityisesti silloinen sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko (kesk), jonka vastuulle Alkon ohjaus nimityksen aikana kuului. Toki moitteet ansaitsevat myös Krista Kiuru (SDP) sekä Aki Lindén (SDP), joilla on kummallakin vuorollaan ollut mahdollisuus korjata Saarikon virhe.
Alko Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Arja Juvonen (PS). Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa yhtiön hallinnointia. Luulisi siihen liittyvän, että valvotaan ettei hallintoon osallistuvilla ole intressiristiriitaa. Juvosen kunniaksi täytyy sanoa, että hän sentään ymmärtää Tervahaudan kaksoisroolin olevan ongelmallinen, toisin kuin ilmeisesti Saarikko, Kiuru ja Lindén. Kauppalehdelle Juvonen sanoo:
”Siinä on selvä ristiriita, jos henkilö saa palkkiota Alkon hallituksesta ja menee sitten THL:n johtajana kertomaan, miten asioiden pitäisi olla.”
Olisiko syytä pikkuhiljaa toimia asian korjaamiseksi, kun on kolme vuotta johtanut hallintoneuvostoa ja Tervahauta on koko sen ajan istunut yhtiön hallituksessa? Hallituksen nimittää toki yhtiökokous, mutta jos Hallintoneuvosto ei puutu yhtiön hallituksen jäsenen räikeään intressiristiriitaan, niin mikä rooli koko elimellä on? No saavathan jäsenet varmaan jouluna kivan laatikon näytteitä yhtiön tuotevalikoimasta. Eihän silloin sovi vaatia mitään corporate governance -periaatteita noudatettavaksi!
Nojaa, ei kait tästä yhtäkään tämän hetken poliitikkoa kannata nostaa tikun nokkaan, huomioiden että Pekka Puskan intressiristiriidasta keskusteltiin jo toistakymmentä vuotta sitten. Tarkoittaa sitä, että kyllä tämä on taas yksi ilmentymä ”maan tavasta”, ei niinkään yksittäisten poliitikkojen virheistä.
Niin, ja samalla kun tämä keskustelu avataan, niin olisi aiheellista keskustella näistä maailman korruptoitumattomimman maan intressiristiriidoista vähän laajemminkin.
Ilmoita asiaton viesti
Joo onhan tuo maan tapa, mutta olisi ollut tuhannen taalan paikka osoittaa integriteettiä, kun Pekka puska jäi eläkkeelle. Sen vuoksi Saarikko tikunnokkaan. Juvonen taas siksi, että hänen nimenomainen tehtävänsä on valvoa yhtiön hallinnointia. Silloin tunnistettuun ongelmaan tulee puuttua, ei vain siirtää vastuuta suurelle yleisölle:
”Tässä tapauksessa katsojat voivat tietenkin tehdä omat päätelmänsä, ja moni varmasti tietää, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.”
Onkohan Juvosen mielestä lahjonta jotenkin hyväksyttävämpää, jos yleisö tietää lahjonnasta?
Ilmoita asiaton viesti
Mun pointti on siinä, että yksittäisistä poliitikoista puhuminen ikään kuin antaa kuvan, että kyllähän nää asiat olisi toisin, mutkun tuo yksi. Kun oikeasti pitäisi puhua siitä, että koko järjestelmä on mätä.
Siitä sitten vaikka seuraava:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2a4c11ce-556d-4647-8056-47b6af13353e
Ilmoita asiaton viesti
Pointtisi on hyvä. Juuri siksi kysyin blogikirjoituksessani ”Missä on poliitikoiden ja virkamiesten integriteetti”.
Ilmoita asiaton viesti
Haataisen suosikki ei välttämättä ole tällä erää huono hakija.
Esimerkiksi arvostamani Päivi Räsäsen suosikki Päivi Nergin valinta sisäministeriön kansliapäälliköksi oli asia, joka yllätti ja ehkä tuntui monesta oudolta asialta?
Poliittiset, ulkopuolelta tulevien henkilöiden nimitykset virkaan voivat olla perustelujakin.
– Mutta mutta…. miksi virkamiehistö sitoutuisi uraansa, jos ylennyksen kriteerit ovat kovin häilyväiset?
Henkilöstöstrategia mättää, luottamus katoaa sekä virkakoneistossa kokematon tunari tuottaa kovat kustannukset toilailuillaan. Hän ei ole vastuussa valintansa aiheuttamista yleisistä henkilöstöstrategisista motivaatiota huonontavista vaikutuksista, mutta valitsijat tietysti ovat.
Tuossa on yksi syy siihen, miksi niin kovin usein käy mielessä että virkamiehet puhuvat sitä mitä heidän toivotaan sanovan. Eivätkä enää uskalla sanoa sitä, mitä todella ajattelevat.
– Ja vielä pahempaa, että virkahenkilöyden ja julkisen viran eettisen kriteerit taitavat ylipäätään olla aika outoja asioita nykyään virkamieskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö asia ole myös jokaisen hallintoneuvoston jäsenen asia myöskin. Vai toimivatko muut jäsenet vain kumileimasimina.
Käsittääkseni hallintoneuvostossa jokainen sen jäsen voi nostaa esille ko. yhtiötä koskevia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne muut 11 ovat myös moitteen ansainneet, kuten muut ministeritkin. Mielestäni jo kohdistin aika moneen moitteeni, mutta ei se vain heihin jää. Se on vain niin, että kun hakeutuu jonkun porukan puheenjohtajaksi tai ministeriksi, joutuu kantamaan vastuuta myös kollektiivin puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Puska rahoittaa perustamaansa THLsäätiötä, jonka hallintoelimessä istuu Markku Tervahauta.
https://thl.fi/fi/-/pekka-puska-lahjoittaa-thl-saatiolle-100-000-euroa
Pekka Puska on Ehyt ry:n valtuuston puheenjohtaja.
https://ehyt.fi/ehyt-ry/organisaatio/luottamushallinto/
Mikä on THL säätiön tarkoitus? Onko se julkinen vai yksityinen säätiö?
Tervahauta on myös Diakonissalaitoksen valtuuskunnassa.
Diakonissalaitos hyötyy huumeiden käytön lisääntymisestä sitoessaan omistamansa osakeyhtiön HDL Hoiva Oy:n kautta opioideilla riippuvaisia tarjoamiinsa haittoja vähentäviin palveluihin, joista kukaan ei toivu.
Tämä monirooliverkosto on punonut myös kirkon toimijoita mukaan.
Alkon toimitusjohtaja on myös Lasten päivän säätiön ja Lastensuojelun keskusliiton hallintoelimissä. Ajaako hän Alkon etuja lasten järjestöissä?
Tervahauta on vain jäävuoren huippu. Koko THL on täynnä eturistiriitoja.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Suomessa ole korruptiota. Esim. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f69fd389-6eb7-4546-9c2c-ba036f4fb089 ”Helsingin poliisin käsityksen mukaan ainoastaan yhdessä 180 tapauksesta epäillystä lahjonnasta oli ilmoitettu viranomaisille.”
Tuon perusteella on promilleissa ne, jotka eivät ota lahjuksia.
Olen sanonut ainakin kaksikymmentä vuotta, että Suomessa on korruptiota niin kuin muuallakin. Meillä se raha ei vain liiku käteisenä kirjekuorissa. Mielenkiintoista, että olen käyttänyt esimerkkinä taulutelkkaria… Sellaista, kun ei koskaan tulla kotiin katsomaan ja se voi myös olla itse hankittu. Kuittia vain ei löydy. Noissa narahdetuissa jutuissa on oltu ahneita ja viety kirjanpitoon. Linkatussa jutussa oli mennyt läpi tilintarkastajalle ja narahdettu vasta konkurssin myötä.
Tässä myös hyvä esimerkki korruptiosta ja siitä häikäilemättömyydestä miten sitä otetaan vastaan… eikä seuraumuksia. Esim. ”Sevónin vuokraisäntä Ann ja T.E. Björlingin säätiö avustaa säädekirjan mukaan ujoja köyhiä.” https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000236670.html
tai https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000296765.html ”Kyse on siitä, että (valtakunnansovittelija) Salonius seurueineen siirrettiin lentoreitillä Helsinki-Bangkok-Helsinki turistiluokasta bisnesluokkaan. Neuvotteluja johti aikansa Salonius, joka kuitenkin jättäytyi pois.” Finnairilla upgraded tulee jäsenstatuksen mukaan (myös tuolloin). Saloniuksella sitä ei ollut. Taisi pyytää upgradea selkäongelmien vuoksi. Ei kuitenkaan itse maksanut upgradea, mikä oli mahdollista. Tuossahan asioihin vaikuttava virkamies ei pyytänyt lahjusta ja saanut sen. Nämä on vain jäävuoren huippu. Tiedän törkeämpiäkin tapauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Tervahaudan kunniaksi totean, että hän todellakin onnistui istumaan kahdella tuolilla tuossa tv-keskustelussa, ja mielestäni niputti kansanterveyden ja firman edut varsin pätevästi. Ja toimittaja Jyri Raiviota on kiittäminen siitä, että Tervahaudan molemmat intressit mainittiin.
Kaupan edustaja Kari Luoto olisi toki voinut tilaisuuden saatuaan hiillostaa vastapeluriaan tämän kaksoisroolista, mutta ei ryhtynyt siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Luodolle riitti, että osoitti Tervahaudan valehdelleen alkoholikuolemien määrästä.
Tervahautahan nimenomaan ei onnistunut tuossa tehtävässä, koska oletti vain Alkon pystyvän toteuttamaan sitä, mikä on pääasiassa valmisteveroilla toteutettavaa ohjausta. Tervahaudasta syntyi kuva, että Alkolla olisi jokin arvo, eikä vain sillä että ohjataan alkoholinkulutusta.
Alkohan tehokkaasti ohjaa kulutusta halpoihin bulkkituotteisiin. Sen mitä siitä seuraa, onkin Finnwatch juuri äskettäin julkistanut. Ehkä Alko olisi tarvinnut corporate governance -osaajaa hallitukseensa enemmän kuin THL:n pääjohtajaa.
Onko ehkä niin, että hallituspalkkio Alkosta on THL:n pääjohtajan ”ansaittu etu”, jota ei voi poistaa?
Ilmoita asiaton viesti
”… osoitti Tervahaudan valehdelleen alkoholikuolemien määrästä.”
– Tervahauta iski pöytään rintasyöpä-kortin, siis väitteen, että alkoholin tosiasiallisesti aiheuttamia kuolemia on tilastoitua enemmän.
”… Alko olisi tarvinnut corporate governance -osaajaa…”
– Mitä osaavat Forsell, Paakkari ja Romantschuk? Ainakaan he eivät ole tee-hoo-älläläisiä.
https://www.alko.fi/alko-oy/uutishuone/ajankohtaista/alkon-hallitus-on-nimitetty
Ilmoita asiaton viesti
Pikkasen enemmän olisi pitänyt perustella, kuin että 4,9-5,5% vahvuisen juoman myyminen muualla kuin Alkossa olisi lisännyt rintasyöpäkuolemia, kun alkoholin kulutus on samanaikaisesti laskenut. Aika kevyttä argumentaatiota nielet, jos tuo vakuutti. Tervahauta valehteli, ei siitä ole mitään epäselvyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
”Aika kevyttä argumentaatiota nielet, jos tuo vakuutti.”
– Se ei erityisesti vakuuttanut, mutta jäi mieleeni esimerkkinä Tervahaudan (THL/Alko) perusteluista. Huomaan, että minua marketista löytyvä viinivalikoima lähinnä pelottaisi, ja siksi hanke arveluttaa. Kuinka päästä juomahyllyjen ohi tarttumatta punkkupulloon; riittääkö itsekuri?
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä jäi kyllä mieleen… Mietin, että miten aikuinen ihminen kehtaa puhua tuollaista soopaa. Tohtorismies, niin luulisi osaavan argumentoida asiansa heittelemättä ihan mitä sattuu.
Pitäisikö myös makeiset ja virvoitusjuomat myydä valtion monopoliliikkeissä, ettei ruokakaupassa kiusaus kävisi liian kovaksi?
Ymmärrän toki ongelman, Minne se viinipullo laitetaan, jos viinikaappi on jo täysi?
Ilmoita asiaton viesti
Tällä valmistellaan argumentointia huumausaineiden laillistamiseen.
Esimerkiksi tupakkaa ei säännellä kansanterveydellissistä syistä, vaan poliittisen painostuksen tarkoitusperissä. Tupakkayhtiöitä on lähtenyt mukaan kannabisbisnekseen ja lobbaamaan päättäjiä maailmanlaajuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, että tupakka oli elintarvike silloin kun tuo kuuluisa tupakkaoikeudenkäynti käytiin. Nykyään siitä säädetään tupakkalaissa: ”Tämän lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen.” Niin ne asiat muuttuvat, vai oliko tuo jo silloin tiedossa?
Ilmoita asiaton viesti
Tupakkalain 3 § (15.7.2021/724)
Soveltamisalan rajoitukset
”Tätä lakia ei sovelleta lääkevalmisteisiin, joille on myönnetty lääkelain 21 §:ssä tarkoitettu myyntilupa tai joihin sovelletaan lääkelain 2 §:n 4 momenttia, eikä tuotteisiin, joihin sovelletaan huumausainelakia (373/2008)….”
Eli jos sekoitat tupakan joukkoon kannabista tai hassista, se ei ole enää tupakkalain mukainen savuke, vaan huume, johon sovelletaan huumausainelakia.
https://www.bloomberg.com/news/newsletters/2022-09-26/bat-tobacco-company-joins-snoop-dogg-in-german-marijuana-industry
Jos Alkon monopoli puretaan, pitäisi löytää monirooliverkoston kaikille uudet palkkiovirkapaikat.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista. En ole tuohon kommentoinut, ainoastaan tuohon tupakkaoikeudenkäyntiin ja sen jälkeen siltä osin muuttuneeseen lainsäädäntöön. Noihin huumeisiin liittyviin asioihin en ole perehtynyt enkä niitä kommentoi.
Ilmoita asiaton viesti
Samoissa työryhmissä käsitellään Alko, huumeet, tupakka ja nuuska. Siis samat henkilöt, jotka toimivat sekä viranomaisina, että Alkon hallinnoimalla kolmannella sektorilla ja säätiöomisteisissa yhtiöissä yksityisellä sektorilla.
Samoja monirooliverkostoja voi käyttää mihin hyvänsä epäasialliseen tai jopa rikolliseen vaikuttamiseen, ohi parlamentaarisen päätöksenteon.
Tervetuloa tutustumaan taidenäyttelyyni, Sellon kirjaston 2.krs vitriinille. Aiheena on huumekorruptio.
Aihe nojaa tutkielmatutkimukseen huumekorruptio ja sen vaikutukset.
https://www.theseus.fi/handle/10024/506205
Ilmoita asiaton viesti
Uskon kirjoittamaasi. Yllä esitin korruptiosta Suomessa ja ns. johtajien selvästä korruptiosta mistä selvyydestä huolimatta asia ei ole edennyt. Ja tuo on vain jäävuoren huippu.
Ilmoita asiaton viesti
”Minne se viinipullo laitetaan, jos viinikaappi on jo täysi?”
– Viinipullo marketin hyllyssä haluaa tulla ostetuksi, ja samainen pullo kotona kaapissa haluaa tulla juoduksi pois. Sovellan oman käytökseni automaatioita populaation tasolle, ja uskon alkoholin saatavuuden lisäävän sen kulutusta… haittoineen. Kertokoon tämä käsitys vaikka siitä, että olen omaksunut monien tutkijoiden ajattelun.
”… valtion monopoliliikkeissä, ettei ruokakaupassa kiusaus kävisi liian kovaksi?”
– Jatkokehittelyn arvoinen idea! Suomalaiset kansakuntana syövät liikaa, ja elintarvikkeiden lukitseminen annosteltaviksi viranomaisten telkien takaa saattaisi toimia.
https://www.finmani.fi/WebRoot/vilkas03/Shops/20120607-11092-116635-1/529A/F5E1/18E1/5418/68B5/0A28/100B/2114/IMG.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Katsotaan, ostin tänään kaksi 0,375 pulloa lisää. Kaapissa näyttäisi olevan entuudestaan 77 pulloa. Kerron huomenna montako tänään meni. Jos teoriasi pitää paikkansa, pitäisi mennä enemmän kuin eilen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäääh? Seitsemänkymm… ! Yksityiskodissa?
Tätä vuoropuhelua en kykene jatkamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noi on joo kotona, käsivarasto. Pitää olla eri alueita, tyylejä ja rypäleitä. Kellarissa on sitten pidempään säilytettävät.
Ilmoita asiaton viesti
Tyypillinen viranomaisten suosittelema 72 tunnin kotivara poikkeuspäivien varalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä perussääntö voisi olla, että on aina enemmän alkoholijuomia, kuin pystyy juomaan. Olen tuota ylläpitänyt 80-luvulta asti. Alkoholijuomien nauttiminen ja sen lopettaminen kuuluu olla oma valinta, ei automaatio että juodaan koska on juomatonta alkoholia.
Ilmoita asiaton viesti
M.S:”..että on aina enemmän alkoholijuomia, kuin pystyy juomaan.”
Juuri noin. Itsellänikin on tällä hetkellä 3 laatikollista Viru Valgeeta ja ennen niiden loppumista lisää haussa.
Kun on joskus löytänyt oikean merkin, niin ei tarvi arpoa eri rypäleiden välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vähän amatööri, niin hapuilen edelleen… Tai sitten vaihtelu virkistää, tiedä häntä.
Ilmoita asiaton viesti
”Viinipullo marketin hyllyssä haluaa tulla ostetuksi”
Kuvitteletko oikeasti, että Alkossa pullot olisivat haluttomampia lähtemään mukaasi?
Ilmoita asiaton viesti
Epäilemättä Alkon hyllyn tavara lurittelee seireeninlauljaan siinä missä markettipullokin niin tekisi, mutta minäpä luotsaankin itseni Alkon sisäänkäynnin ohi! Ruokakaupan kaljaosaston pliisua kutsua on paljon helpompi vastustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Koronneen inflaation vallitessa, vähävarainen kansa ostaa rasvapitoisia halpamakkaroita, korkean hiilihydraattipitoisuuden makaroneja ja päiväysvanhaa leipää.
Mitkään noista tuotteista ei edistä kansanterveyttä.
Suosittelenkin, että kaikki lihottavat tuotteet valtio laittaa lukkojen taakse siten, että kansanterveyskommissaarilla on luettelo, mitä kansa on jo ostanut ja mihin on vielä oikeus. Älä usko, kunhan totesin!
Nälkä on siitä puhutteleva, että maassamme nähdään vain kehitysmaiden nälkä.
Meillä nälkää ei tunneta, mutta siitä huolimatta nälkäisille tarjotaa leipäjonoja.
Kaksinaismoralistinen yhteiskuntamme pelaa julmasti.
Korkeat viranomaistahot tietävät, miten on puhuttava, miten hyödynnettävä asemansa oikeutus.
Demokratiassa onneksemme voimme vielä puhua – toista se on siellä, missä jokaisesta sanastaan joutuu vankeuteen.
Ilmoita asiaton viesti
ALKOt on sijoitettu sinne missä ihmiset kulkee ja marketien viereen. Samalla lailla se ohikulkeminen sujuu kuin nykyisin ALKOn ohi kulkeminen.
Ilmoita asiaton viesti
ALKO, juuri kuten kirjoitat, ohjaa bulkkituotteisiin. Tuossa merkittävin on hyllyille sijoittaminen. Silmien korkeudelle menekiltään suurimmat tuotteet jne. Onhan ne 10-15€ bulkkia, mutta kysymys kuuluu, onko tuo myös ALKOn liikevaihdon kannalta paras ja samalla kansanterveyden kannalta huono asia? Uskon, että tuo on tarkkaan harkittua. Helppo ottaa silmien edestä edullinen pullo.
Aikoinaan viinilaatikkoihin (3l) tuli Ruotsissa sivulle määrän osoittava osa pakolliseksi, koska erityisesti naisten viininjuonti kasvoi laatikoiden tultua, koska pelkän laatikon myötä eivät hahmottaneet juomaansa määrää.
Ilmoita asiaton viesti
Muuttaisin Hälsinkiin mutta olen jo liian vanha.”siellä kaikilla onkin niin mukavaa,oi kumpa oisin saanut olla mukana”.
Ilmoita asiaton viesti
THL pyrki vakuuttamaan ennen viimeisintä alkoholilain uudistusta, että vahvempien oluiden myynti marketeissa tulisi ”räjäyttämään” alkoholikuolemat ja kun näin sanottiin, niin on nyt pyrittävä etsimään kaikenlaisella vääristyneellä cherrypickingillä todisteita siitä, että näin on käynyt.
Liki jokainen meistä käy marketeissa ostoksilla ja on niin muodoin havainnut, ettei niiden prosenttia vahvempien oluiden hyllyssä olo ole aiheuttanut minkäänlaista ostokäyttäytymismuutosta asiakaskunnassa. Siellä ne köllöttävät hyllyn reunalla ja joku voi joskus purkin pari ottaa. Mitään kaljarahtausta en ole kassajonoissa ollessani havainnut.
Totta puhuen uskon kyllä, että viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi jonkin verran viinin kulutusta, koska niitä ei ruokakaupoissa vielä ole ollut. (Viiden prosentin juomia en luokittele viineiksi). Ja varsinkin ensimmäisten kuukausien aikana saattaisi näkyä jonkinlainen piikki, joka sitten tasaantuisi ajan myötä. Tämä uudistus olisi rinnastettavissa keskioluen vapautumiseen vuonna 1969.
Ilmoita asiaton viesti
Lähimpänä voidaan katsoa Viroa jossa myös väkevät ovat päivittäistavarakaupoissa.
Ei ole ryntäystä hyllyillä sielläkään. Joskus joku suomalainen saattaa ostaa muutaman pullon.
Kuinka lie alkoholinkulutus Virossa, tuskin suurempi kuin Suomessa vaikka meillä on Alko.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen alkoholikulttuuri hakee vertaistaan.
Alko, eli valtion monopoli, istuu tiukasti järjestelmässämme.
Kuitenkin Alkon myymälöitä on jo useiden kauppojen kupeessa, ikään kuin helpottaakseen asiakkaiden tarvitsemien juomien hankintoja.
Kyse ei siten voi olla siitä, että suomalaiset joisivat vähemmän, kun kynnys Alkoon on korkeampi.
Monet hakevat edelleen juomia Virosta.
THL:n huoli suomalaisten huonon viinapään seurauksista on saivartelua, jolla johtajiensa suulla yritetään ylläpitää palkkioidensa pysyvyyttä.
Päivittäistavarakaupan edustajien tulisi voimakkaammin painostaa valtion monopolin pakkomielteisyyttä.
Kyseessä on tietenkin valtion rahastus, josta ei haluta luopua!
Ilmoita asiaton viesti