Aina vaan rasismia

Hesari kertoo tänään (6.6.) mustien ja valkoisten epätasa-arvosta Yhdysvalloissa viittaamalla joukkoon tilastoja tuloista, koulutuksesta ja rikollisuudesta. Lukijoille muistetaan useaan otteeseen, että (rakenteellinen) rasismi on USA:n suuri ongelma, eikä lukijoille jää oikein muuta mahdollisuutta kuin tulkita esitettyjä kuvioita osoituksena rakenteellisen rasismin vaikutuksista.

Aina kun tilastoja esitellään, kannattaa olla varuillaan, koska houkutus ”valehdella” tilastoilla on ilmeinen. Siksi kannattaa ehkä hieman silmäillä Hesarin lukuja – ihan vain varmuuden vuoksi.

Aloitetaan vaikka kuvasta, joka kertoo, että mustilla on 2.5 -kertainen todennäköisyys kuolla poliisin luotiin Yhdysvalloissa. Tieto sinällään on oikea, ja peräisin Washington Post-lehden tietokannasta, johon kerätty tiedot kaikista poliisin ampumista siviileistä.  Ongelma on vain siinä HS viittaa kokonaislukuihin suhteuttamatta niitä rikosten määrin. FBI:n tilastosta voi kuka tahansa nähdä, että niissä mustilla on valtava yliedustus. Heidän osuutensa murhista (ja ryöstöistä) on 53 (54) %, kun taas väestöosuus on vain 13.4 %. Noin 1000 vuosittaisesta ampumatapauksesta aivan ylivoimainen enemmistö on ollut seurausta tulitaisteluista aseellisten rikollisten ja poliisin välillä. Tilasto kertoo, että itse asiassa vain 10 tapauksessa tuhannesta poliisin surmaama uhri on ollut aseeton mustaihoinen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että poliiseja sai viime vuonna surmansa virantoimituksessa 48.

Pääosa HS tilastoista/kuvioista kertoo siitä, että mustat ovat selvästi jäljessä koulutuksen, tulojen, varallisuuden ja terveydentilan suhteen. Tästä ei varmaan ole epäselvyyttä, mutta ongelma on siinä, selittyykö tämä todellakin rakenteellisella rasismilla, niin kuin lehti antaa rivien välistä ymmärtää. Hieman erikoista on se, että lehti kertoo, että kasvava osa mustista (81 %) on huolestunut rasismista kun taas valkoista vain 52 %. Samassa PEW:n kuvassa (jota ei näytetty) kerrotaan, että koko väestön tasolla on valtava ero republikaanien ja demokraattien välillä. 76 % demokraateista kokee asian tärkeänä, republikaaneista vain (aiempaa harvempi) 37 %. Eli Amerikassakin asiasta on tullut sataprosenttisesti poliittinen, mikä tietenkin tekee kaiken analyyttisen keskustelun lähes mahdottomaksi.

Toki rasismiselitys on mahdollinen, mutta olisi kuvitellut, että edes hetki olisi pohdittu tuloerojen muita mahdollisia (juuri)syitä. Ehkä niistä voi tässä yhteydessä vaihtaa muutaman sanan. Mieleen tulevat ainakin perheolot. Tilastoista selviää, että tyypillinen piirre mustien keskuudessa alhainen avioliittojen ja korkea avioerojen määrä. Niinpä 66 % lapsista kasvaa yksinhuoltajaperheissä (valkoisten osalta vastaava luku on vain 33 %). Samanlainen kehitys näkyy avioliittotilastoissa. 40 ikävuoteen mennessä valkoisista naisista lähes 90 oli mennyt avioliittoon, mutta mustien osata luku on alle kaksi kolmasosaa.

On selvää, että epävakailla perheoloilla on iso merkitys koulutuksen hakeutumisen ja tulokehityksen kannalta (tässä on lukuisia tutkimuksia). Niillä on tietysti vaikutus myös nuorisorikollisuuteen (FBI:n tilastoon mukaan peräti 66 % alle 18 vuotiaista ryöstäjistä on mustia). Toki voidaan sanoa, että epävakaat perheolot johtuvat alhaisista tuloista (ja ne puolestaan rasismista) ja siten syy-seurasuhde on epäselvä. Mutta on silti hieman vaikea uskoa, että asioilla, jotka liittyvät käyttäytymismalleihin, kulttuuriseen taustaan, tapaan solmia ihmissuhteita, tapaa kasvattaa lapsia ja niin edelleen, ei olisi vaikutusta lasten menestymiseen kouluissa ja työelämässä.

Entä sitten se rasismi? On tietysti mahdollista, että rasismi selittää sen, että jotain etnistä väestöryhmää x ei valita kouluihin, ei työllistetä eikä heille makseta samaa palkkaa kuin (sanotaan) kantaväestölle. Mutta tällöin pitää olettaa, että tällaisen käyttäytymismallin taustalla on jokin atavistinen (saatanallinen) päähänpintymä (niin kuin natseilla juutalaisista). Mutta ongelma on siinä, että tällainen käyttäytyminen on ensinäkin epäoptimaalista myös kantaväestölle – diskriminaatio yksinkertaisesti vähentää heidän tulojaan. Siksi voi kysyä, miksi he todella tekisivät näin vuosia tai vuosisatoja?

Periaatteessa meidän pitäisi kyetä testaamaan tätä oletusta. Jos kyse on etnisen taustan omaavasta ihmistymästä x, meidän pitäisi kai nähdä, että esimerkiksi heidän tulonsa (tulot suhteessa ”kantaväestön” tuloihin) ovat samat eri maissa (ja yrityksissä). Kun kuitenkin instituutiot ja poliittiset järjestelmät ovat eri maissa kohtalaisen erilaisia, pitäisi se näkyä syrjinnän (erilaisessa) määrässä eri maissa. Siksi voisi kysyä, näkyvätkö esimerkiksi tulo- ja koulutuserot x:n osalta samalla tavalla vaikkapa Ruotsissa ja USA:ssa? Jos näkyvät, pitää olettaa että diskriminaatio ja rasismi ovat kaikkialla samanlaista, mutta sitten on hieman vaikea puhua pelkästään rakenteellisesta rasismista USA:ssa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten rasismista puhuttiin ehkä kerran kuussa, mutta nyt tuntuu siltä, että yhtään uutista eikä kommenttia voi tehdä viittaamatta rasismiin. Kun esiin tulee ongelmia joidenkin vähemmistöjen työllisyydessä, rikollisuudessa, tulokehityksessä, oppimisessa ja niin edelleen, vastauksena on kuin kaupan hyllyltä: rasismi. Ilman sitä ongelmaa ei olisi. Mutta voiko todella olla, että diagnoosi näin yksinkertainen!

Selitys kuulostaa vähän samanlaiselta kuin sosialismi aikanaan. Kaikki varmaan muistavat, miten marxismi-leninismiuskontoon uskovat kertoivat meille, että köyhyys, rikollisuus, luonnon saastuminen, epätasa-arvo, militarismi, alkoholismi jne. eivät voi esiintyä sosialismissa. Silloinhan ”saatanalliset” kapitalistit eivät enää pääsisi riistämään ja alistamaan työläisiä. Tuntuu vähän siltä, että ”saatanallisten kapitalistien” sijaan areenalle on nyt marssitettu samalla tavalla kuvaillut rasistit. Epäluuloa lisää se, että rasismin marttyyreiksi kelpaavat niin kovin helposti ketkä vaan, vaikkapa Husu Hussein ja Veijo Baltzar. Ehkä sittenkin olisi syytä vetää henkeä, ja kysyä, ovatko yhteiskunnalliset ongelmat todella vain joidenkin mieleenpintymien ja alhaisten ajatusten takana? Ja voiko ne ratkaista yksinkertaisesti vain äänestämällä ”oikein”?

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006531810.html

https://www.washingtonpost.com/graphics/investigations/police-shootings-database/

https://ucr.fbi.gov/crime-in-the-u.s/2017/crime-in-the-u.s.-2017/tables/table-43

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2017/08/29/views-of-racism-as-a-major-problem-increase-sharply-especially-among-democrats/

https://www.aei.org/wp-content/uploads/2014/10/IFS-ForRicherForPoorer-Final_Web.pdf

meeviren

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu