Entä jos inflaatio sittenkin tulee?

Venezuela: inflaatio ja rahan tarjonnan kasvu Iltalehti kertoo tänään (1.5) Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselystä koskien EU:n ns. elvytyspakettia. Lehden mukaan ”puolueiden enemmistö uskoo, että elvytyspaketti estää talouden romahtamista”. Mitä ihmiset oikein ajattelevat: onko tosiaan jokin romahdus tulossa? Kuulostaa samanlaiselta kuin ennustukset maailman lopusta satoja/tuhansia vuosia sitten. Silloin sentään selvittiin uhraamalla jumalille, mutta nyt pitää maksaa 6,6 miljardia (plus korot ja luottotappiot).

Oikeastaan eniten ihmetyttää kuitenkin se, mistä ihmeestä sikiää vallalla oleva elvytysuskonto, ajatus siitä, että talouden ongelmat voidaan ratkaista kasvattamalla julkisia menoja lainarahalla. Itse asiassa kyse ei edes ole perinteisestä markkinaehtoisesta lainarahoituksesta vaan paluusta primitiiviseen setelirahoitukseen. Keskuspankit ovat hankkimassa entistä suuremman osan valtioiden velkapapereista jopa niin, että puolet velkakirjoista on keskuspankilla. Ja monen valtion velka/BKT -suhde on jo ylittänyt 100 prosentin rajan ja Kreikan tapaiset maat ovat jo matkalla 300 prosentin paalulle. Aikataulut velkojen kasvun taittamisesta siirtyvät joka vuosi aina vaan eteenpäin.

Kaiken aikaa vakuutellaan, että ei hätää. Mitään inflaatio-ongelmaa ei ole: katsokaa vaikka kuluttajahintojen kehitystä. Ja jos inflaatio sattuisi kiihtymään, keskuspankit kyllä huolehtivat siitä rahapoliittisilla välineillään.

Mutta hetkinen, meneeköhän se niin. Katsotaanpa edeltäjäämme Venezuelaa tällä elvytyksen tiellä. Kuten kaikki tietävät nykyinen edistyksellinen regiimi Venezuelassa alkoi 1999, kun majuri Chavez valittiin presidentiksi. Chavezin presidenttikaudet kestivät vuoteen 2013, jolloin hän kuoli ja hänen seuraajakseen tuli varapresidentti, entinen AY -johtaja Nicolas Maduro, joka on pysynyt vallassa tähän päivään asti.

Venezuela talous ei suinkaan ollut hyvissä kantimissa ennen Chavezia, vuositason inflaatio lähenteli 50 prosenttia. Itse asiassa Chavezin ensimmäisinä vuosina inflaatiovauhti jopa hieman hiipui vaikka olikin keskimäärin yli 20 % vuodessa. Oheinen kuva (kuluttajahintojen kuukausimuutosprosentti ja rahaperustan 12 kk muutosvauhti, %) antaa joka tapauksessa sen käsityksen, että kehitys oli hyvin hallinnassa; inflaatiovauhdissa ei Chavezin elinaikana näy juuri mitään muutoksia. Valtion velka oli tosin kasvussa, mutta velan taso oli kuitenkin nykynäkökulmasta katsottuna kovin vaatimaton (33 % v. 2013). Venezuela sai vielä siihen aikaan ulkomaista velkaa ilman suurempia ongelmia, eikä tarvinnut olennaisessa määrin turvautua keskuspankkirahoitukseen.

Tilanne alkoi kuitenkin muuttua Chavezin viimeisinä kuukausina, rahan tarjonnan kasvu alkoi kiihtyä jatkuen vielä nopeammalla tempolla Maduron tultua valtaa 2013. Rahan tarjonnan kasvu lähti hurjaan kasvuun 2016 puolivälissä ja inflaatio räjähti käsiin 2017 lopulla. Vuoden 2018 alussa kuukausi-inflaatio oli jo 100 %, mikä tietää vuositasolla, sitä, että hinnat 4000 –kertaistuvat vuodessa.

Tarinan opetus on yksinkertainen. Inflaatio on yhtä pirullinen kuin Korona-virus. Se voi vuosikaudet, jopa vuosikymmenet pysyä ”vakaana”, mutta kun jostain syystä luottamus valtion kyykyyn hoitaa vastuitaan loppuu, inflaatio yksinkertaisesti menee menojaan. 2019 alussa kuukausi-inflaatio oli 200 %, eli hinnat kolminkertaistuivat 30 päivässä. Jos inflaatiota ja rahan tarjonnan kasvua vertaa, ilmenee, että rahan tarjonta kulkee noin vuoden edellä, mistä voidaan päätellä että hyperinflaation 2. aalto on pian tulossa (ekonomistiystäville voi kertoa, että  rahan tarjonta on datassa selvästi Granger –kausaalinen kuluttajahintojen suhteen). Venezuelan velka/BKT-suhde on nyt 350 %, mutta luvulla ei ole kuin kuriositeettiarvo, koska Venezuela ei saa mistään lainaa, ja velkojat kirjaavat vanhat velat menetetyiksi. Velka keskuspankille ei tietenkään maksa mitään, koska sekin inflatoituu kaiken muun mukana.

Chavezin aikaan hallinto nautti vielä jonkinlaista luottamusta, mutta Maduron tulo valtaan ”katkaisi kamelin selän” eikä tilanne varmaan muuksi muutu, ennen kuin uusi regiini aloittaa ”puhtaalta pöydältä”.

Kaikki tietenkin sanovat, että ”joo, joo se oli Venezuela, demokratia ei toiminut, USA & Trump ja niin edelleen. Meillä asiat ovat toisin. Jos inflaatio nostaa päätään, keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa ja inflaatio pysyy kurissa”. Mutta hetkinen, olemmeko aivan varmoja, että keskuspankki on oikeasti kykenevä (ja halukas) tekemään sen. Se mikä epäilyttää, on vaikeus löytää mitään merkkejä rahapolitiikan vaikutuksesta inflaatiovauhtiin viimeisen 20 vuoden aikana. Korko on laskettu nollaan – jopa alle – ja ns. epätavanomaisia markkinaoperaatioita on esimerkiksi Euroopassa tehty yli 3500 miljardilla eurolla. Inflaatio on kuitenkin ollut melkein desimaalilleen samoissa lukemissa nämä vuodet. Miksi sitten käänteinen politiikka olisi äärettömän tehokasta ja näkyisi inflaatiolukemissa. Epäilyksiä herättää tietenkin myös se, että keskuspankkien hallussa oleva massiivinen valtion velkapapereiden määrä taatusti hillitsee keskuspankkien haukkamaista asennetta inflaatioon. Koron nostaminen nollasta vaikka viiteen merkitsisi Italian tapaisella maalle hirveää fiskaalista sokkia (”murhaa”).

Muistuu mieleen, kun 1970 ja 1980-lukujen vaihtaessa keskusteltiin siitä, miten silloinen kaksinumeroinen inflaatio saataisiin loppumaan, (professori) Pentti Kouri tokaisi, että ei siihen riitä korkojen nosto muutamalla prosentilla. Ainoa mikä tappaa inflaation on syvä lama. Ja sehän on totta. Inflaatio USA:ssa loppui 1982 todella syvään ”Volckerin” lamaan. Ja niin kävi Suomessakin 1990-alussa. Mutta vaati aika paljon happea keskuspankilta ajaa talous lamaan inflaation tappamiseksi ja tieto siitä ei varmaan ole omiaan vahvistamaan inflaatiovastaisten toimien uskottavuutta. Mutta mikä se muu vaihtoehto on? Paras vaihtoehto tietenkin, että inflaatiota ei koskaan päästetä kiihtymään. On eri tarina, miten se taas tehdään, mutta varmaa kuitenkin on, että inflaatio-ongelmaa vähättelemällä se ei ainakaan hoidu.

+26
meeviren
Sitoutumaton Riihimäki

Taloustieteen professori (emeritus), Turun yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu