Vain leikkauksia
Vihriälän työryhmän 8.5. julkaistusta raportista jää hieman ristiriitainen vaikutelma. Raportissa on paljon arvokasta tietoa nykyisen kriisin vaikutuksista ja mahdollisuuksista lievittää kriisin seuraamuksia. Ehkä ensi kertaa on kerrottu seikkaperäisesti, mikä on kriisin hintalappu ja mitä se merkitsee. Samalla on esitetty jonkinlainen maantiekartta kriisin jälkeiselle elämälle.
Maantiekartta tietenkin pelkistyy keskusteluun talouspolitiikan vaihtoehdoista. Mitä pitäisi tehdä? Työryhmän mielestä ” kriisin hellittäessä on (ensinnäkin) tarvetta finanssipoliittiseen elvytykseen” (lähinnä vuosina 2021-2022/3). Tämä arvio on sinällään järkeenkäypä, mutta siihenkin liittyy omat sudenkuppansa. Voi olla kriisi päättyy hitaaseen elpymiseen, mutta voi yhtä hyvin olla, että kriisi päättyy äkisti (esimerkiksi rokotusten ansiosta). Tällöin seurauksena voi olla voimakas (patoutuneen) kysynnän piikki, joka näkyy reippaana nousuna raaka-aineiden ja finanssivaateiden hinnoissa. Mieleen tulee palautuminen 2008 finanssikriisistä, joka sekin oli yllättävän nopea. Suomessa vaan finanssikriisin jälkeistä lamaa torjuttiin elvytyksellä melkein kymmen vuotta, vaikka elvytyksen logiikka oli aikoja sitten kadonnut. Samaa virhettä ei pidä toistaa Coronankaan jälkeen. Suomen kaltaisen avotalouden kyky elvytyksellä parantaa taloustilannettaan on muutenkin niin rajallinen, että vaihtoehtoon pitäisi suhtautua suurin varauksin. Se mikä ehkä (?) sopii Amerikalle, ei sovi Suomelle.
Mutta mennään hetkeen, jolloin ”kriisi on lopullisesti ohi”. Ilmiselvästi suuri huoli on tällöin julkisen sektorin tilasta. Raportissa asia ilmaistaan näin: ”kun tarve sopeuttaa julkista taloutta on joka tapauksessa suuri, on realismia lähteä siitä, että tarvitaan kaikkia pääratkaisuja: menojen leikkaamista, verotuksen kiristämistä ja työllisyyttä ja tuottavuutta tukevia toimia.” Arvio sinänsä kuulostaa järkeenkäyvältä, mutta ainakin minua vaivaa se, että siinä ei ole selkeää painopistettä. Tehdään kaikenlaista (rakennetaan ”paketti”).
Tällainen lähestymistapa on tosin pikemmin sääntö kuin poikkeus suomalaisessa (konsensus)talouspolitiikassa: talouspoliittisen ohjelman pitää pitää sisällään ainakin kymmenen, jos ei sata erilaista suositusta. Ongelmaksi muodostuu vaan se, että ohjelma kokonaisuutena ei välttämättä enää ole johdonmukainen ja looginen.
Aikanaan Robert Lucas kirjoitti mainion kritiikin 1970-luvulla (ensimmäisen öljykriisin jälkeen tehdystä) OECD talouspoliittisesta ohjelmasta, joka kulki toimikunnan puheenjohtajan Paul McCrackenin raportin nimellä. Lucas osoitti, että toimikunnan yritykset yhdistää kysyntä- ja tarjontapolitiikka, keynesiläisyys ja monetarismi sekä erilaiset hallinnolliset interventiot oli johtamassa talouspoliittiseen sekamelskaan, josta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Lucasin kirjoitus tulee aina mieleen, kun politiikkainstrumentteja alkaa vilistä silmien edessä. No, Vihriälän ryhmän raportista löytyy sieltäkin kaikenlista, on vihreää elvytystä ja innovaatiopolitiikkaa..
Mutta palataan kolmen sormen strategiaan: veroja, leikkauksia ja rakenneuudistuksia. Sinänsä on erikoista, että näistä raportissa käsitellään tarkemmin vain veroja ja rakenneuudistuksia. Rakenneuudistusten listasta ei ole paljon poikkipuolista sanomista muuta kuin (huokaus) epäuskoinen toteamus, että Corona -kriisi ei taida sittenkään olla riittävän paha, jotta nykyisten poliittisten askelmerkkien vallitessa rakenneuudistuksissa paljon edettäisiin (etujärjestötaustaiset valtiosihteerit valmistelemassa monopolien purkamista!). Verotuksen osalta raportti heittää esiin seuraavat neljä kohdetta: ”(1) taloudellista toimeliaisuutta vain vähän vääristävien ja keskimääräistä varakkaampaan ja ikääntyneempään väestöön painottuvien kiinteistöverojen osuuden selvä kasvattaminen verotuksessa, (2) yritysverotuksen veropohjan aukkojen pienentäminen vähentämällä esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden veroetua, (3) fossiilisten polttoaineiden verotuksen kiristäminen edelleen ja (4) arvonlisäveron nostaminen riittävien verotulojen aikaansaamiseksi, mieluummin alennettuja kantoja kuin yleistä tasoa korottamalla”. Kun ajatellaan, että tarvittaisiin ainakin 10 miljardia euroa lisää, tarkoittaisi tämä sitä, että ALV-linjalla (kaikkia) arvonlisäverokantoja pitäisi korottaa vähintään puolella (esim. perus-ALV 36 prosenttiin).
En oikein ymmärrä. Minun mielestäni vaihtoehtoja ei ole kuin yksi: leikkaukset. Suomessa on OECD:n vertailussa maailman (toiseksi) suurin julkinen sektori (ero Ranskaan on hiuksen hieno). Suomi on euroalueen kallein maa. Kalleus ei voi sattuma; pakko sen olla seurausta kustannusrasitusta, joka viime kädessä seuraa liian raskaasta julkisen sektorin taakasta. Tästä näkökulmasta tuntuu tyhmältä, ehdottaa veron korotuksia, jotka entisestä lisäävät kustannusrasitusta. Kaikki hintoihin vaikuttavat verot menevät kuitenkin tavalla tai toisella palkkoihin ja siten kilpailukykyyn, joka ei muutenkaan hurrattavan hyvä. Asumisen lisäverottaminen tuntuu enkä harmittomalta, mutta jo nyt tilanne on se, että asumiskustannukset (mitattuna asumisen kulutusmenojen osuutena yksityisistä kulutusmenoista) ovat Suomessa OECD:n kolmanneksi korkeimmat. Asuminen täällä Tundralla on muutenkin kallista, mutta verottaja on kyllä tehnyt voitavansa (Carunan ym. avustuksella) kustannusten nostamiseksi.
Tiedän, että aina kun puhutaan leikkauksista, alkaa hirveä huuto siitä, että ei ole ainuttakaan leikkauskohdetta. Mutta se on tietenkin tyhjää puhetta. Onhan meillä lukuisia esimerkkejä maista, jotka ovat onnistuneet tasapainottamaan julkisen sektorin talouden nimenomaan julkisia menoja vähentämällä ja/tai jäädyttämällä. Mainittakoon vaikka Uusi Seelanti, joka 1980-luvun puolivälissä onnistui supistamaan julkisen sektorin BKT -suhteen 47 prosentista 41 prosenttiin. Eikä maasta ole mitään hirviövaltiota tullut. (Häveliäästi en mainitse Lipposen 1. hallitusta).
Talouspoliittisten suositusten osalta Vihriälän toimikunnan ajatuksenjuoksu muistuttaa turhan paljon sitä politiikkaa, mitä Suomessa on harjoitettu viimeiset kymmen vuotta. Minusta jälki ei ole ollut kovin kehuttavaa.
PS Perjantaina 8.5 kerrottiin myös, että Sisäministeriö oli kutsunut professori Juho Saaren selvittämään kriisin jälkeisen ajan eriarvoisuuden ehkäisyä. Saaren muistamme jo ministeri Ohisalon ohjaajana ja väitöskirjan yhteiskirjoittajana. En pidättele hengitystäni Saaren tulevien suositusten suhteen. Voin itse asiassa kertoa ne jo nyt: lisää rahaa köyhille, lisää rahaa (melkein) kaikille; hyvinvointivaltio vielä paremmaksi (suuremmaksi).
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0167223179900393
Julkisen päätöksen ’yksikköhinta’ samalle tasolle kuin esimerkiksi Saksassa. Leikkaukset voisi aloittaa vaikkapa kansanedustajien ja ministereiden lukumäärästä. Digitaalisuuden pitäisi vähentää virkamieskuntaa eikä lisätä. Ministeri Kiuru sanahelinöineen ei ole hyvä esimerkki pikaisista ja hyvistä päätösprosesseista. Oman äänen rakastaminen ei ole tehokkuuden mitta.
Ilmoita asiaton viesti
Kriisin aikana on käynyt ilmi, miten käsittämättömän pieniä puskureita kotitalouksilla ja yrityksillä on ”pahan päivän” varalle. Ehkä syy on ennusteissa, joissa vuodesta toiseen esitellään muutama prosentin desimaalin ennustehaarukkaa esimerkiksi tulojen kasvun suhteen. Nyt kun valtio rientää (on rientävinään apuun) kuvitellaan ehkä, että puskureita ei edelleenkään tarvita, koska valtio huolehtii kaikesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Nyt kun valtio rientää (on rientävinään apuun) kuvitellaan ehkä, että puskureita ei edelleenkään tarvita, koska valtio huolehtii kaikesta.”
Valtio = me! Me, jotka kannamme valtion kassaan veroja niska limassa, niin äänestyksin valitut edustajat iloisena rahaa jakavat valtiontaskusta kansalaisten taskuihin.
Työn verotusta pidetään korkeana, sillä he, joilla on pääomia, pääsevät kuin koira veräjästä.
Puskureita ei pääse syntymään, kun ahneet vuokranantajat (Kojamo mm. teki valtavat voitot) saavat kiskoa jättivuokria, monet niistä myös valtion kustannuksella (asumisen subventointi).
Suomeen tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Rötösherrat kuriin, kuten Vennamo sanoisi.
Tödennäköisesti tämän kriisin päätyttyä rauniot savuavat ja uusi voi alkaa pohjalta. Säälin vain millenium lapsia ja nuoria. Toisaalta, heille tarjoutuu myös mahdollisuus muutokseen. Sitä odotellessa.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaista asiaa kun työveroa ei Suomen lainsäädäntö lainkaan tunne. Mitäs Te tarkoitatte työn verotuksella??
Ilmoita asiaton viesti
Eikös verottaja ole antanut työnantajajille oikeuden ottaa tietty prosentti työntekijöittensä palkasta.
Onko se sitten palkkavero?
Ilmoita asiaton viesti
Ansiotulovero.
Ei ole antanut oikeutta, vaan velvollisuuden ansiotuloveron perimiseen suoraan palkasta ja tilittämiseen valtiolle.
Sama velvollisuus on myös ottaa palkasta ammattiliittojen jäsenmaksut ja tilittää liitoille. Kummastakaan työnantajat eivät varmasti pidä, joten ei ole kyse oikeudesta, vaan velvollisuudesta. Reippaasti tästä aiheutuu kuluja vielä digiaikanakin työnantajille.
Ilmoita asiaton viesti
Finlexistä löytyy peräti yksi osuma hakusanalla palkkavero. Hiukan kummallisesta paikasta, mutta löytyy kuitenkin.
Laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta
Palkkaveroa maksavat siis ainoastaan näiden palveluksessa olevat henkilöt.
Osaatteko selitää mitä tarkoitatte kun puhutte työverosta vai ette??
Ilmoita asiaton viesti
Kun maksetaan palkkaa , niin palkanmaksaja pidättää siitä verokirjan antamien tietojen mukaan veroa, joka on valtion- ,kunnan- tai kirkollisveroa) . Sitten tietysti syntyy tuloveroa muustakin kuin palkanmaksusta. Sitä kaiketi yhdessä sanotaan tuloveroksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä minäkin epäilen. Mutta silloin herää kysymys, MIKSI nämä ihmiset, jotka puhuvat työverosta, puhuvat työverosta, eikä tuloverosta. Siihen täytyy olla jokin syy.
Ilmoita asiaton viesti
Koska vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä lamaa torjuttiin elvytyksellä melkein kymmen vuotta, Suomi ajoi itsensä upoksiin, josta seuraa tämä suuri ”verotakaisinkytkentä”. Negatiivinen vaihtotase ei salli laskea veroja, ja vaihtotaseen saattaminen positiiviseksi tuotannon avulla on utopiaa. Suomen pitäisi tehdä sisäinen devalvaatio, jotta voitaisiin laskea verotusta. Esteenä ovat pahan päivän varalle varattujen puskurien pienet koot. Sisäinen devalvaatio on siis mahdoton ajatus. Pitää vain jaksaa odotella, ja muuttaa palkkakustannukset ”kiinteiksi kustannuksiksi”. Ehkä muu maailma menee meidän ohi palkkakehityksessä vuosien kuluessa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on jonkin verran puskuria, mutta näen, että sen on mahdollistanut aavistuksen verran suomalaista keskitasoa korkeampi palkka. Jos saisin käteen vain puolet siitä, mitä nyt, mikä on totta monien täyspäiväisten suomalaisten työntekijöiden kohdalla, mitään puskuria ei pystyisi kerryttämään. Erityisesti ne, jotka ovat riippuvaisia asumistuista ja sovitelluista päivärahoista, eivät voi laittaa sukanvarteen mitään paitsi niin, että pitävät sosiaaliturvan nostosta huolimatta yllä pimeää henkilökohtaista käteistaloutta. Laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää on Suomessa tarvittu myös siksi, että suku- ja perhekeskeisyys on heikentynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustajien ja ministerieiden lukumäärän vähentäminen ei ole edes murto-osa pisarasta siitä mitä tarvittaisiin. Mutta kun ei muutakaan tule eräille mieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se ole niin, että mitä isot edellä, niin pienet perässä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen julkinen sektori lienee Euroopan suurin, kun mukaan otetaan julkisen sektorin ns. yksityiset liikelaitokset verovarojen käyttöineen.
Suomessa joka kolmas palkkaeuro (yli 30 % ) maksetaan julkisella sektorilla. EU:ssa näin on keskimäärin 22 % ja Saksassa vain 17 %. Muuhun EU:n nähden Suomen julkinen sektori nielee palkkoineen ja eläkemenoineen n. 10 miljardin euron veromenot muita maita enemmän, jonka rahoitus on nyt lopulta tiensä päässä pandemian seurauksin.
Vuodesta 2008 lähtien on taivasteltu maan hiipuvaa taloutta ilman pienempääkään halua rakenteellisiin uudistuksiin, vaikka maan vienti on romahtanut ainoana maana koko Euroopassa 2000- luvun alun totutuista yli 10 miljardin euron ylijäämistä nykyiseen miljardien eurojen miinuksen alakuloon.
Vasemmistohallitus pyrkii jatkamaan edelleen vastuuttomasti ilman muutosta velkavedolla, joka jättää ikävän taakan seuraavalle hallinnolle v. 2023 lähtien.
Leikkauskohteita on tasan kaksi : Julkisen sektorin palkat ja eläkkeet, sekä sosiaaliturva. Ei ole suurikaan uutinen, että leikkaukset tehdään ensimmäisenä jo ennestään heikohkoon sosiaaliturvaan, eikä paisuneesta julkisen sektorin menoerästä.
Tässä en nyt tarkoita Suomen terveydenhuoltoa kustannustehokkaine erikoissairaanhoitoineen, jonka menoerä on eurooppalaisittain Suomessa varsin vähäinen muihin nähden.
Lähde luvuille: EKP ja EU: n komissio.
Ilmoita asiaton viesti
Matti: ”Minun mielestäni vaihtoehtoja ei ole kuin yksi: leikkaukset.”
Olen samaa mieltä. Veronkorotukset heikentävät Suomen kilpailukykyä. Veroja ei saa korottaa.
Kaikki julkiset palvelut pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja vähiten tärkeitä palveluja on lakkautettava kokonaan niin paljon, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Lakkautettavien palvelujen henkilöt pitää irtisanoa lyhyellä irtisanomisajalla, eikä heitä saa siirtää millekään ”vihreille oksille”. Tarkoitushan on pienentää julkisen sektorin menoja.
Ilmoita asiaton viesti
Jossain aviisissa oli aikoinaan lista näistä julkista sektoria ”rasittavista” turhista ammattinimikkeistä. Pelkästään maahanmuutto työllisti satakunta eri ammattinimikettä avustajista tulkkeihin ja erilaisiin koordinaattoreihin.
Diktaattorina löytäisin viikossa kolmen-neljän miljardin säästöt valtion budjettiin aivan maallikkona ja ilman valtaisaa vaikutusta suurimman osan suomalaisten elämään. No, ehkä jokunen (elämän) taiteilija saattaisi joutua hakemaan elantonsa sossusta.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla niin, että ne alat jotka eniten näkyvät julkisuudessa, eivät sittenkään ole niitä tähdellisimpiä…
Ilmoita asiaton viesti
Tyhjäkäynnillä olevien julkisten ja kalliiden laitosten epämääräisen ja velton toiminnan kyseenalaistaminen on hyvä tapa lähestyä ongelman ydintä. Noiden bunkkerien purkamiseksi on hallituksen tehtävä nyt todella paljon työtä. Palvelevatko ministerit nyt kansaa, niinkuin pitäisi ?
Kumma juttu muuten, digitalisointi ja tietojärjestelmien kehittyminen on virtaviivaistanut yksityissektoria, poistaen turhat väliportaat ja mahdollistaen reaaliaikaisen toiminnan ohjauksen. Julkiselle puolella tilanne on silti päinvastainen.
https://www.valtiokonttori.fi/maaraykset-ja-ohjeet/valtion-kirjanpitoyksikot-virastot-ja-laitokset-seka-talousarvion-ulkopuolella-olevat-valtion-rahastot-1-1-2020/#bc297f73
Ilmoita asiaton viesti
Noh, hallinnon digitalisaatio voisi olla yksi järkevä tapa säästää. Toinen voisi olla Villin Syrjämaan virallistaminen poliittisessa fraseologiassa: jos asetut asumaan 300 km päähän keskussairaalasta, voit kuolla pienempäänkin verenmyrkytysjuttuun tai sydärihässäkkään ihan vain siksi, että pelkkä ambulanssin tulo voi kestää 2 tuntia (ja meno 3h).
Eli julistetaan joitakin alueita verovapaiksi vyöhykkeiksi, jossa katulamput eivät juuri loista, eikä viemäri vedä. Joitakin julkissektoreita kerrassaan lakkautetaan, esim. jäähallien tuki voisi mennä. Leikkausten pitäisi olla sillä tavalla näkyviä, että historiallinen muutos jatkuvan kasvun odottelusta jatkuvaan pienenmiseen varautumiseen olisi kansalaisille selkeästi aistittavissa. Kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
On myös leikkauksia joiden seuraukset olisi positiivisia rahan säästön lisäksi, esimerkiksi tuet ja avustukset.
Kokonaan veroton bisneksen teko on ainoa johon voisi puuttua, muuten verotus on niin tapissaan että siinä suunta olisi oltava vain alaspäin.
Avustajan avustajan sihteerin vakanssit antaa kyllä kuvan julkisen sektorin toiminnasta nykyisin, se on tainnut jo karata käsistä ?
Ilmoita asiaton viesti
”… Avustajan avustajan sihteerin vakanssit antaa kyllä kuvan julkisen sektorin toiminnasta nykyisin..”
Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia (perustuslaki 60 § ). Saatan olla väärässä, kun kuvittelen, että valtion palveluksessa olevien tulee toimia koko kansan eduksi eikä jonkin puolueen tai vastaavan omia etujaan ajavan instanssin lobbarina eikä tumpeloita voi ministeriksi valita.
Tätä taustaa vasten poliittiset avustajat saattavat olla jopa perustuslain hengen vastaisia. Jos ministeriksi alkaa, on hyväksyttävä se, että läheisinä avustajina ja esittelijöinä ovat vain virkavastuulla toimivat henkilöt.
Jos kuitenkin poliittiset avustajat katsotaan välttämättömiksi, voisi harkinnan tehdä ministeri seuraavalta pohjalta. Oletetaan, että ministerin palkka (etuineen) on 10 000 €/kk, nostetaan summa 15 000 e/kk, mutta ministeri joutuu palkkaamaan itse (työnantajana) poliittiset avustajansa, mikäli katsoo ne välttämättömäksi virkansa hoitamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Aikoinaan Vanhasen hallitus laski elintarvikkeiden ja ravintolaruuan alv.ta 22% -> 12%, josta Katainen nostatti alvin 14%. Joku voisi vertailla paljonko ravintoloiden työllisyys ja liikevaihto ovat kasvaneet tuon takia ja miettiä kannattaako oikeasti alveja maassa nostella. Tämänhetkinen poikkeustila kumminkin loppuu lähitulevaisuudessa ja tärkeintä olisi saada kansalaiset käyttämään kotimaisia palveluja.
Nykyinen yleinen 24% alv. pitää tehokkaasti työllistymisen yksityissektorille kalliina työnantajille ja näin ollen pienentää työllisyyttä.
Leikattavaahan tässä maassa luulisi riittävän.
Ilmoita asiaton viesti
Näkyyhän se kunnissa, että ongelmien ratkaisujen sijaan nostetaan vain veroäyrin hinta. Vuosi toisensa jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Aika vähän on pelivaraa, kun pääosa kunnan tehtävistä on eduskunnasta lakisääteisesti velvoittavana annettu. Hyvin pieni prosentti menoista on kuntapäättäjien täysin vapaasti leikattavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pidä paikkaansa.
Kunnat toimivat sen periaatteen mukaan että kun vuonna x rakennetaan jotain ja saadaan se valmiiksi niin seuraavalle vuodelle on keksittävä jotain rakentamista. Ja vain siksi että kun on saatu määräraha niin siitä pidetään kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Tämmönen nopee helppo ratkaisu olisi nyt heti käyttöön .
Vientisektorin palkkojen veroja 10% alas .
Pöhöttyneen julkisen sektorin palkkoihin 20% lisää veroja .
Poikkeuskeinolakikin nyt voimassa niin pitäs onnistuu .
Mut pöhöttynyt ylimielinen Titanicin henkilökunta taitaa ottaa pitkän (elvytys) krapula ryypyn . Öljynporauslautta on tulessa . Jengi hyppii esim kojamon ylihintaisista vuokraluukuista ulos .
Esim telttamajoitus kesäksi alkaa houkuttaa useampia jne.
Töissäkäynnin yleiskustannustaso lamauttaa&masentaa aina vaan useampaa .
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Uusi-Seelanti poisti maataloustuet. Lopulta kaikki voittivat.
Ilmoita asiaton viesti
Näin eräs taloustieteilijä on miettinyt miten toimia laskusuhdanteessa:
” Keynes proposed that the government should increase its expenditures and decrease its taxes during recessions in order to create jobs and provide people with more expendable money. ”
http://inflateyourmind.com/macroeconomics/unit-8/section-3-united-states-federal-government-expenditures-14/
Eli veroja pitäisi LASKEA, ei nostaa! Kansalaisille pitää luoda uskoa kuluttamiseen. Josta kertyy tuloja valtiolle, yhtiöille tuloja ja töitä työttömille.
Toisaalta:
” politicians are reluctant to decrease spending, because taking away funds from programs and departments is not a popular thing to do.”
Kansansuosion menetyksen pelossa menoja hallitus ei uskalla tehdä leikkauksia. Hallituspuolueet ovat populismiin taipuvaisia …
Toisaalta 2:
” Proponents of this theory believe that government budget deficits and national debts do not harm the economy. Full employment is the main objective, and if it is achieved, a national debt is a worthwhile sacrifice. ”
Tähänkö nyt pyritään?
Ilmoita asiaton viesti
Leikkaukset (jäljempänä mainituin vieläkin tärkeämmin lisäyksin) ovat ilman muuta ainoa keino päästä ulos velkaantumisesta. Velkaantuminen sen paremmin kuin ”ikuinen” kasvukaan eivät voi johtaa lopulta muuhun kuin romahdukseen. Velanotto on vähän kuin lottoamista, joka ei oikeasti kannata.
Nyt olisi oikea aika siivota valtion ja kuntien budjeteista kaikenkarvaiset ja monin tavoin toteutetut tuet, jotka ovat joko täysin tarpeettomia tai joiden puuttuminen ei oleellisesti vaikuttaisi ihmisten elämään. Tällaisia ovat yritystukien lisäksi esimerkiksi urheilun (ennen muuta monumenttien) ja kulttuurin tuet. Miksi kansalaiset eivät voisi maksaa niistä täyttä hintaa? Arvonlisäverotukeakaan ei tarvita, sillä se voisi olla kaikille tuotteille ja palveluille sama peruselintarvikkeita (ruuan raaka-aineita) ja terveyspalveluja sekä -tuotteita lukuun ottamatta (näillä alv 0 % vähävaraisia tukien). Erilaisista tuista syntyy vuosittain miljardipotti.
Ainakin pidemmällä aikavälillä leikkauksia tärkeämpiä olisivat toimintojen rationalisoinnilla saavutettavat säästöt. Politiikka kompromisseineen ja lehmänkauppoineen on huono ellei surkea rakenteiden ja toimintojen ohjaaja. Kun ratkaisut määräytyvät puolueiden ja niihin kytkeytyvien verkostojen etujen eikä koko maan etujen mukaan, kokonaisvaltaisesti toimivia ratkaisuja ei kyetä yrittämäänkään vaan laitetaan paikkaa paikan päälle. Näin ne mistä kerran piti saada aikaan kuvaannollisesti vaikkapa haalarit ovatkin aivan liian kankeiksi pöhöttyneet ja epäkäytännölliset toimiakseen kunnolla. Toisin sanoen päätöksenteko on hunningolla keskittyen yksityiskohtiin, vaikka kokonaisuus olisi oleellista.
Terveydenhuolto on mitä mainioin esimerkki haalareista, joita paikkaamalla ei hyvään lopputulokseen voi enää päästä vaan on suunniteltava uudet, jotka vastaisivat vaatimuksia. Tämä olisi suhteellisen yksinkertaista toteuttaa ilman että ruohonjuuritason toimintaan tulisi mitään siirtymävaiheen ongelmia. Kun terveydenhuolto olisi kokonaisuudessaan maksutonta, laskutus-/korvauskustannukset ja paljon säätelyä poistuisi. Siis yleisen käsityksen vastaisesti maksuttomuus ei suinkaan lisäisi terveydenhoitokuluja vaan ne vähenisivät suuresti. Lisäksi varmuusvarastointiin integroitu lääkkeiden jakelu puolittaisi lääkekulut, jolloin koko terveydenhuollossa päästäisiin kaikkiaan jo miljarditason vuosisäästöihin, vaikka toiminta samalla sujuvoituisi (https://sites.google.com/view/pelkistetty-sote/etusivu).
Aivan vastaavanlainen rationalisointi olisi tehtävissä korkeakouluissa. Niiden toiminta tulisi yhdentää, jolloin hallintokulut laskisivat ratkaisevasti. Vieläkin merkittävämpää olisi, että näin meille saataisiin maailmanluokan vaikuttavuuteen kykenevä yliopistolaitos. Viisasten kivenä olisi yhteistyö. Opetukseen voitaisiin valjastaa keskitetysti koko maan parhaat voimat ja samalla päällekkäinen työ loppuisi. Se olisi valtava resurssien lisäys – jopa tuplaus. Aivan sama tilanne olisi tutkimuksessa, jossa myös lisääntyvä vuorovaikutus nostaisi innovatiivisuutta.
Valitettavasti edellä mainitut rationalisointiajatukset taitavat olla poliitikkojen ymmärtämykseen ja kokemusmaailmaan suhteutettuina mahdottomia edes ajateltaviksi. Rationalisoinnit olisivat leikkauksiin verrattuna kuitenkin aivan eri tasoinen mahdollisuus, koska mitään ei otettaisi pois vaan saataisiin jotain entistä parempaa. Kaiken lisäksi, toisin kuin leikkauksissa, niiden säästöt olisivat kumulatiivisia, vuosittain toistuvia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ekonomisti Tuomas Malisen ennustuksiin on uskominen, niin Suomea kohtaa 30 -lukuakin pahempi lama.
Elintarvikepulakin uhkaa. Koronakriisin pohja nähdään vasta vuoden parin kuluttua.
Kaikenlaiset yritys- ja kehitystuet pitäisi lakkauttaa.
Business Finlandin ja Ely-keskusten rahanjako pitää lopettaa. Yritysten, joilla ei ole puskurirahaa, on parempi antaa kaatua.
Kehitystuilla on huono maine. Valvonnan puuttuessa rahat katoavat avustettavien maiden johtajien luxuselämään.
Suomen pitäisi erota eurosta. Jos joudumme yhteiseen EU-talouspolitiikkaan, niin Italian tukemiseksi joutuisimme kymmenien miljardien takuisiin.
Kansanosa, jota on riistetty ylisuurilla vuokrilla ja kaikenmaailman veroilla, on todella heikoilla, jos leikkaukset kohdeistetaan heidän elintasoonsa, joka on nyt jo äärirajoilla.
Ruuan arvonlisävero on on tasavero, joka kurittaa pienituloisia enemmän kuin heitä, joiden nenä on pinnan yläpuolella.
Todennäköisesti nyt lainattujen miljardien takaisinmaksajiksi joutuvat nykyiset lapset ja nuoret. He ovat syyttömiä tähän härdeliin, jonka eri maiden keskuspankit aiheuttaneet vipuvarsirahastoinnillaan ja lainoituksillaan.
Koronakriisi puhkaisee nyt kuplan, jota on keinotekoisilla rahanjaoilla ylläpidetty.
Toivoa on, jos suomalaiseen valtahierarkiaan saadaan remontti, jolla siivotaan sisäpiirilonkerot. Sieltähän kaikki mädännäisyys lopulta on lähtöisin. Ei suomalaiset ole yhtään rehellisempiä kuin muun maalaisetkaan. Myyttiä pidetään yllä, että totuus ei paljastuisi.
Me emme tarvitse vapaata liikkuvuutta (Schengen) Eu-maiden välille.
Suomelle siitä on ollut ennen näkemätöntä haittaa erilaisten rikollisjengien ryöstäessä kansalaisten koteja ja romanikerjäläisten sallimista repiä vanhusten kaulasta kultaesineet.
Ilmoita asiaton viesti
”Yritysten, joilla ei ole puskurirahaa, on parempi antaa kaatua.”
Nimenomaan näin. Riippumatta ajasta ja olosuhteista. Yritys ei ole mikään itsetarkoitus. Jos yritys ei kannata on vika joko sen tuotteessa tai yrittäjässä joka ei hallitse yrittämistä. Tukea kehitykseen voidaan antaa vain lainan muodossa ja sen kyllä hoitavat pankit.
”Ruuan arvonlisävero on on tasavero, ……”
Alv pitäisi kokonaan poistaa ja siirtyä progressiiviseen verotukseen jossa kaikkia tuloja verotettaisiin kuten työtuloja. Nythän on niin että suuri osa nk. pääomatuloista on todellisuudessa sellaisiksi muutettua työtuloa. Mukan lukien nk. sijoittajien tulo. Hehän tekevät työtä kun sijoittavat rahojaan.
Alv keksittiin myös aikanaan että saatiin progressiivisuutta pidettyä pienenä.
Meillä on aina ollut vapaa liikkuvuus jos ei huomioida kommunistivaltioita. En tiedä että suomalainen ei aina olisi voinut matkustaa vapaasti Euroopassa. Passi rajalla ja yli.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni olet oikeilla linjoilla, mutta arvonlisäverosta olen eri mieltä. Työn verotusta ei ole mielekästä nostaa niin korkealle, että arvonlisäverokin sillä katettaisiin. Parempi vaihtoehto olisi pitää kaikki muut tuotteet ja palvelut yhtäläisessä arvonlisäverotuksessa lukuun ottamatta lääkkeitä ja perusruokaa (siis jalostamattomia elintarvikkeita), joilla ei olisi veroa lainkaan. .
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan tuo on. Alv on nykyään valtion suurin tulonlähde. 20 mrd.?
Kun ensiuksi leikataan monesta asiasta pois niin verojen tarve vähenee.
Ja kun kaikki se tulo mikä nyt jää verottamatta (erilaisilla ”laillisilla” ja laittomilla keinoilla veroparatiiseihin siirretyt) ja pääomatulojen alhainen tai olematon vero saatetaan samanarvoiseksi työtulojen kanssa niin niistä kertyy jo aikamoinen summa.
Yritysverotuksen suhteen periaate täytyy olla yksiselitteinen: Jos yritys on rekisteröity Siuomeen tai yrityksen tuotto on Suomen toiminnoista niin tuottoa verotetaan Suomessa Suomen verolakien mukaan.
Yrityksen täytyy pitää Suomen toiminnoistaan kirjanpitoa ja mahdolliset ostopalvelut ulkomaisilta ”tytäryhtiöiltä” ym. tulee todentaa niin että kyseessä ei ole ”ilmasta” laskuttaminen. Niihin potää liäsksi säätää jonkinlainen automaattinen rajoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Verotuksesta (ja sen kiertämisestä) on tehty valtavan monimutkainen järjestelmä. Vaikka rikkaat vähättelevät veronkierron merkityksen niin pieneksi, ettei siihen kannata puuttua, se on sellaisenakin yleistä moraalia heikentävää ja siksikin kannattavaa poistettavaksi. Mielestäni oli väärin, että esimerkiksi Panama-jutun veronkiertäjät päästettiin liian suurina kaloina pälkähästä.
Lasken veronkierroksi myös pääomatulot. Yksi ja sama verokanta pitäisi saada kaikille kansalaisille tulon laadusta riippumatta. Se olisi verotuksellisesti yksinkertaisinta eikä veronkierron suorittamiseenkaan menisi tarpeettomasti rahaa.
Yritysten veronkierto tulee estää yhtä lailla. Nythän Carunat ym. pääsevät tosiasiallisesti verottamaan suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri niin. Kaikki tulo pitää verottaa ansiotulona.
Yrittäjät maksavat yleensä alle 20 % ottamastaan osingoista veroa.
Kun vastaavat työtulosta voi mennä reilut 45 %.
Carunat ovat vielä pieniä tekijöitä. Eikä Caruna edes maksa veroa Suomeen.
Yritykset siirtävät voittojaan ulkomaille mm. yhtiölainojen ja erilaisten sisäsiten hankintojen kautta maksamalla ylihintaa ”palveluista”.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Salonen kirjoittaa: ”Rationalisoinnit olisivat leikkauksiin verrattuna kuitenkin aivan eri tasoinen mahdollisuus, koska mitään ei otettaisi pois vaan saataisiin jotain entistä parempaa. Kaiken lisäksi, toisin kuin leikkauksissa, niiden säästöt olisivat kumulatiivisia, vuosittain toistuvia.” Joku muukin esittää, että julkissektori ei olisi digitalisoinut ja sujuvoittanut toimintojaan kuten yksityisyritykset. Kyllä se tekee sitä hiki hatussa. Jos nyt leikataan valtiolta ja kunnilta resursseja, joilla ne kehittävät toimintaansa, ei synny rationalisointia eikä vuodesta vuoteen kumuloituvaa säästöä. Samaan johtaa jatkuva typerä kilpailutus.
Toki vaikkapa juuri sotealalla on hukattu valtavasti mahdollisuuksia, kun eri alueilla rakennettuja kustannustehokkaita ja maksimaalisesti hyvinvointia tuottavia järjestelmiä ei ole levitetty muualle odoteltaessa vuosikymmeniä uljasta uutta sotea. Vanhusten heitteiilejättö jo ennen koronaviruspandemiaa on osoittanut, etteivät hoivapalvelut kuulu yksityisen voitontavoittelun tehtäväksi.
En ole nähnyt kenenkään esittävän sitä eettistä perustetta, miksi on hyväksyttävää leikata kaikkein huono-osaisimmilta aina vain lisää pois. ”Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018” näyttää olevan Kuluttajatutkimuskeskuksen uusin julkaisu siitä, millä rahamäärillä erilaiset kotitaloudet tulevat vähimmillään ihmisarvoisesti toimeen. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261735
Olisin kiitollinen, jos Matti Viren tai joku viisaista keskustelijoista vinkkaisi tai linkkaisi tietoa, joka todistaa, että kun ihmisistä mahdollisimman suuri osa elää alle inhimillisesti siedettävän elämän vaatimilla varoilla, juuri se tilanne nostaa talouskasvun lentoon ja maksaa valtion velat! Minusta on itsestäänselvyys, että valtiovallan ensisijainen velvollisuus on turvata minimitoimeentulo jokaiselle kansalaiselle. Tässä taloudellisen tuotannon äkillisen alasajon kurimuksessa on tietenkin autettava myös pienet yritykset ”kuilun yli”, kuten sanonta kuuluu. Ja niiden omistajat ja vähät työntekijät ovat myös ihmisiä. Valtion on velkaannuttava. Mitä taas tulee suuryrityksiin, joilla on puskureita ja varma kasvu edessä seisokin jälkeen, niihin ei yhteiskunnan tarvitsisi tuhlata paukkuja. Luova tuho hoitelee pois päiviltä ne, joille ei enää ole todellista tarvetta.
En ymmärrä, miten köyhien köyhdyttäminen kannattaa yhtään miltään näkökulmalta. Ruohonjuuritason vähävaraisimmat kuluttajat käyttävät kaikki rahansa lähikaupoissa ja lähipalveluihin. Kotimaisen kulutuskysynnän pienistä rahavirroista syntyy työpaikkoja, tulee lisää maksettavia veroja ja sosiaalitukien tarve supistuu. Siitä muodostuu tukeva perusta laajempien talousympyröiden kasvukierteelle…
Ilmoita asiaton viesti
”Joku muukin esittää, että julkissektori ei olisi digitalisoinut ja sujuvoittanut toimintojaan kuten yksityisyritykset. Kyllä se tekee sitä hiki hatussa.”
Nyt taisi asia tulla ymmärretyksi hieman toisin kuin tarkoitin. Kyllä julkisella puolellakin on jotain tehty, mutta siellä ei pystytä päättämään muutoksista yhtä sujuvasti kuin yksityisellä puolella, jossa politiikalla ei ole mitään roolia. Se onkin yksi julkisen puolen suurimmista rasitteista.
Poliitikoiden päihin ei ole edes juolahtanut, että vaikkapa terveydenhuolto voitaisiin ratkaista kokonaisvaltaisesti. Tarkoitan esimerkiksi, että ensi-, perus- ja erikoissairaanhoito sekä lääkkeiden maahantuonti, varmuusvarastointi ja jakelu voitaisiin yhdistää niin, että ne muodostaisivat paljon yksinkertaisemman, toimivamman ja taloudellisemman kokonaisuuden kuin nyt pitkälti erillisinä toimiessaan. Samalla terveydenhuollon toteutus kannattaisi kytkeä kokonaan irti politiikasta. Riittää, että poliitikot voivat päättää yleisistä puitteista. Tällöin nimenomaan köyhemmät saisivat palvelut ilman mitään kynnystä. Rikkailla puolestaan olisi vapaus ostaa mitä terveyspalveluja sattuvat haluamaan eikä se rasittaisi valtiota, koska korvauksen saisi vain enintään samaan keskimääräiseen ikäluokkakohtaiseen tasoon saakka kuin julkisella puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö pitäisi pohtia, mistä köyhyys jotuu. Johtuuko se todellakin liian pienista tulonsiirroista köyhille. Pikkusen vaikea minun on mieltää (sitäkään), että valtion tärkein tehtävä on uudelleenjakaa rahoja ihmisten kesken.
Ilmoita asiaton viesti
Yksi selkeä ja varsin tarpeellinen leikkaus on asumistuet.
Asumistuet valuvat suoraan joko vuokranantajille tai sitten gryndereille.
Ihminen nyt vain on sellainen että se mitoittaa menonsa, ja optimistisesti, tulojensa mukaan. Ja tuloihin lasketaan mukaan kaikki mahdolliset tuet.
Poistamalla asumistuet, alenisivat asuntojen hinnat ja vuokrat vastaavasti, kenties enemmänkin koska markkinat molemmilla sektoreilla muuttuisivat ostajan markkinoiksi. Kun ihmiset eivät pystyisi vuokraamaan tai ostamaan asuntoja joihin heillä ei oikeasti ole varaa, vapaita asuntoja olisi niin paljon että hintataso putoaisi.
Toinen asia on Kelan tuet, mm. asumiseen. Kun parikymppinen pariskunta ilman lapsia voi asua Kelan täysin maksamassa asunnossa jonka vuokra on € 700/kk, työttöminä, ei opiskelevina, niin jotain on pahasti pielessä paapomisyhteiskunnassa. Esim. juuri nyt kun maatalous huutaa sesonkityövoimaa. Elanto tietenkin myös kokonaan yhteiskunnalta.
Tällaiset ”nuoret”, itse asiassa täysaikuiset, tulevat, jos eivät jo ole, syrjäytymään kokonaan yhteiskunnasta. Ja syy siihen on nimenomaan paapominen.
Ilmoita asiaton viesti
Janne, ne lonkerot, ne lonkerot!
Asuntoyhtiöt, kuten Sato ja Kojamo, ovat linkittyneet vahvasti elinkeinoelämään ja ammattiyhdistysliikkeisiin.
Juuri noilla kahdella, on käsittämättömän suuret vuokrat, suhteessa kanslaisten palkkoihin tai eläkkeisiin. Yhtiöt tietävät, että valtio subventoi puuttuvan osan.
Asuntosijoittaminen on Suomessa tuottavin tapa saada voittoa niin yksityisiltä kansalaisilta kuin valtiolta (Kela).
Ilmoita asiaton viesti
Veroja voitaisiin alentaa ”paljon”, jos kaikki maksaisivat. Nyt meillä on veroparatiiseja kuten Hakaniemi, jotka eivät maksa tuloistaan mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Talous on ylipäätään niin totaalisesti kaikenlaisten lakien ja säädösten runtelemaa että ketään ei oikein voida verottaa, joilla on tuloja vähänkään enempää.
Sekä kansallisella että globaalilla tasolla.
Hakaniemi nyt on pikkurahaa tässä yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ay-liikkeen ja säätiöiden verovapaus (lahjaveroa lukuun ottamatta)on kyllä mitä ihmeellisin asia. Se on yksi monista tukimuodoista, jotka pitäisi yksinkertaisesti lopettaa lyhyen siirtymäajan kuluessa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeastaan merkittävin muutos tarvitaan vuokra-asumisen hinnoittelun mielivaltaan.
Nythän asuntosijoittajat tienaavat vuokrilla miljoonia, suuren osan siitä valtion rahoista asumistukina.
Valtion tukema asuminen on selvitettävä. Yhteiskuntaan tarvitaan lainsäädäntö, joka rajaa ylisuurten vuorien perinnän.
Mitä taas tulee paapomisyhteiskuntaan, niin kysehän ei ole siitä, että valtio tai kunnat paapovat, vaan laki sallii heittäytymisen yhteiskunnan tukien varaan.
Maatalouden sesonkityövoimaksi pitää määrätä kaikki ne nuoret, jotka ovat työttömiä. Se on heille sekä oppituoli että kasvun paikka.
Tämän kriisin jälkeen myös Suomen ruokavarmuuden turva vaarantuu, mikäli maseudulle ei saada työvoimaa. Järjetöntä on tuoda mm. Ukrainasta sesonkityöläisiä, kun omassa maassamme on työttömiä. Jokainen oppii nopeasti, miten taimia istutetaan ja miten mansikoita poimitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Se, että julkisella puolella saataisiin jotain kevennystä, vaatii aivan toisenlaisen kokoonpanon hallitukseen, mikä nyt on vallassa. Saattaa olla toivoton utopia!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vihje siitä mistä löytyy resursseja:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ingmarforne/211904-10-suurituloisinta-niitten-tuloveron-hurja-alamaki/
Ilmoita asiaton viesti
Yli 100.000 ansaitsevia on 2 % veronmaksajista, jotka maksavat 20 % kaikista veroista. 30.000 – 50.000 vuodessa tienaavia on 1,2 miljoonaa, jotka maksavat kaikista veroista 31 %. Tuossa jälkimääsessä ryhmässä ovat ne, jotka ovat myöhemmin coronan maksumiehiä.
Ilmoita asiaton viesti
Koronan torjumiseen varjolla yritysten kehittämiseen valtio käyttää 800 miljoonaa. Ymmärrän hiukan, että yrityksiin, jotka valtio kielsi pitämästä avoinna, korvataan kiinniolo. Nyt kuitenkin jaetaan konsulteille, bloggareille, virstintätoimistoille ja myös hyvin varakkaiden henkilöiden omistajille yhtiöille kiireen vilkkaan satojen miljoonien eurojen tuki.
Nyt kaavailtu yleistuki on jollakin tapaa järkevämpi, jos se pelastaa väliaikaisesti työpaikkoja. Kokonaisuutena yritysten tuki on Suomessa mennyt poskettomaksi,
Ilmoita asiaton viesti
Temisevältä on unohtunut, että yritykset hoitavat yhteiskunnan ja julkisten palveluiden rahoituksen. Politiikoilla on nyt viimein pelko siitä, että tämä rahoitus jää rajusti alle totutun tarpeen lähivuosina .
Valtiolla ja kunnilla ei ole rahaa, vaan verotusoikeus.
Ilmoita asiaton viesti
En halua ollenkaan vähätellä yritysten osuutta. Yritysten menestyminen on Suomelle avainkysymys. Kritisoin yritystukia, erityisesti nyt jaettuja kehittämistukea koronan nimissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän sopan kiehuessa Suomesta häviää valtava määrä yrityksiä , yrittäjiä ja yksityisrahoitteisia työpaikkoja, joista oli valtava pula jo ennen pandemiaakin.
Suomen ongelma verraten muihin on sen kyykyn syvyys, josta hälyttävästi ikääntyvä maa joutuu nyt ponnistamaan. Monet yrittäjät heittävät nyt lusikkansa nurkkaan lopullisesti ja suuremmat yritykset hakevat varmasti uusia toimintamalleja, strategioita ja toimintaympäristöjä pamdemian jälkeiseen maailmaan siirryttäessä.
Hallitus yrittää nyt vain pitää pinnalla sitäkin vähää, mitä pelastettavana on, kun eivät tosiasiallisesti voi tehdä yhtään mitään muutakaan huonojen ollen jo liian syvällä lahkeissa. Jotakin uuttakin tulisi pyrkiä toteuttamaan vanhan tekohengittämisen sijaan, sillä pandemian jälkeen monien yritysten liiketoimintaympäristöt eivät enää palaa, eikä liiketoimintaa yksinkertaisesti vanhoin opein enää ole olemassa. Laman ja uuden totutun jälkeen sijaa ei jatkossa löydy pysyvästi esim. entisen kokoiselle ravintolapaikkamäärille
Hallitus ja oppositio haluavat nyt yhteistuumin käsi kädessä elvyttää raide ja tieinvestoinnein. Mistä nämä tyhmyrit luulevat löytävänsä näihin tekijät ja koneet ? Ilmeisesti tahtotilana tässäkin on äänestäjien miellyttäminen sinänsä loogisen tuntuisilla
hankkeilla, jolla ei tilannetta pelasteta puoleen ei toiseen.
Pahin kupru täss tulee taas rakentamiseen ja asuntojen arvoihin – ja varsin pian.
Sitten tarvitaankin jo pankkien välttämätöntä tukemista.
Ilmoita asiaton viesti