Apteekkeja on kehitettävä osana sotea

Hyvinvointialueiden perustaminen tarjoaa mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin uusin keinoin. Olennaisen tärkeää on hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa siten, että ihmisten palvelut voidaan järjestää lähellä ihmisiä, myös kaupunkikeskustojen ulkopuolella. Mielestäni meidän tulisi miettiä myös, miten saisimme kehitettyjä apteekkeja osana sotea.

Yksi hyvä ja tärkeä esimerkki on lähiapteekkiverkoston hyödyntäminen osana hyvinvointialueiden palveluverkostoa. Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää myös siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia ja rokotuksia. Näitä palveluita on mahdollista järjestää sekä apteekkien omana palvelutuotantona tai siten, että apteekit tarjoavat tiloja hyvinvointialueen työntekijöille ja työlle.

Kaupanalalta sen sijaan on kuulta paljon esityksiä lääkkeiden myynnin siirtämisestä apteekeista päivittäistavarakauppoihin. Olen asiasta eri mieltä, sillä lääkkeet eivät ole mitä tahansa tuotteita. Tavallisten käsikauppalääkkeiden käyttöön liittyy riskejä, ja siksi niiden myynnin yhteydessä täytyy olla riittävä asiantuntijuus ohjaukseen ja neuvontaan.

Muiden maiden kokemusten perusteella itsehoitolääkkeiden kulutus, virheellinen käyttö, lääkehaitat ja lääkemyrkytykset lisääntyisivät, jos myynti sallittaisiin päivittäistavarakaupoissa. Ruotsissa parasetamolin aiheuttamat myrkytykset lisääntyivät 40 prosentilla sen jälkeen, kun parasetamolia alettiin myydä päivittäistavarakaupoissa. Oikea lääkevalinta ja oikea käyttö varmistavat itsehoitolääkkeen turvallisuuden, ja apteekissa lääketurvallisuus varmistetaan neuvonnalla.

Apteekin asiantuntijoiden avulla saadaan valittua oikea lääke oikeaan vaivaan ja estetään virheostokset ja haitat. Esimerkiksi kortisonivoiteita käytetään neuvojen vastaisesti kaikkiin iho-ongelmiin. Myös polte rinnassa tulkitaan usein närästykseksi, vaikka se johtuisikin sydänvaivoista. Vakavia ongelmia voi aiheutua myös useiden samansuuntaisesti vaikuttavien lääkkeiden käyttö. Farmaseutti on henkilö, joka osaa huomioida tällaiset tekijät.

On myös todettu, että apteekkien tarjoama neuvonta vähentää merkittävästi perusterveydenhuollon kuormitusta. Rahassa arvioituna neuvonnan aikaansaama säästö muualla terveydenhuollossa on liki miljardi euroa vuodessa. Säästöstä suurin osa syntyy itsehoitoon liittyvästä neuvonnasta. Apteekit ovat tärkeitä terveydenhuollon ensipisteitä, sillä ne neuvovat itsehoidossa, opastavat itsehoitolääkkeen valinnassa ja käytössä sekä ohjaavat tarvittaessa lääkäriin.

Apteekkien merkitys osana sotejärjestelmäämme on siis jo nyt merkittävä. Olisi tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä apteekkien välistä yhteistyötä voitaisiin kehittää entistä tiiviimmäksi ja paremmin asiakkaita palvelevaksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja, sd

+2
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu