Hyvinvointivaalit pidettiin – miten tästä eteenpäin?
Ensimmäiset hyvinvointialuevaalit on pidetty ja tulos on kaikkien tiedossa. Kiitos kaikille vaaleissa ehdolla olleille ja myös äänestäneille. Onnittelut valituille!
Suren kuitenkin alhaista äänestysprosenttia. Nyt on pohdittava ja analysoitava, miksi ihmiset kokevat, ettei kannata äänestää. Omalla alueellani Pohjois-Karjalassa äänestysprosentti oli 44,4 %. Omassa kotikunnassani Joensuussa matalin äänestysprosentti oli 35,1 % Rantakylän kaupunginosassa. Näitä lukuja katsoessa tulee väkisinkin huoli demokratiasta.
Sain vaalikampanjan aikaan monia viestejä siitä, että ihmiset kokevat, ettei kannata äänestää, koska mikään ei kuitenkaan muutu. Osa viestien lähettäjistä epäili, että olipa sote-malli mikä tahansa, niin palvelut eivät parane. Siirtymisen hyvinvointialueisiin ei koettu olevan muutos parempaan.
Näiden viestien pitäisi olla kaikkien yhteinen huoli. Erityisesti ne, jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tuntuvat ajattelevan näin. Toki alhainen äänestysaktiivisuus selittyy osittain nyt myös koronalla, mutta se ei kerro kaikkea.
Luottamus ja usko muutokseen saadaan aikaan ottamalla myös kansalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Tarvitaan osallisuutta: asiakasfoorumeita ja asiakasraateja. Tarvitaan kokemusta kuulluksi tulemisesta. Tarvitaan näyttöjä siitä, että myönteistä kehitystä tapahtuu ja asiat paranevat.
Tästä eteenpäin kaikilla valtuustoon valituilla tulee olla yhteinen tahtotila: Löytää uusia tapoja järjestää sotepalveluita, että kukaan palveluita tarvitseva ei jää niiden ulkopuolelle. On yhdessä löydettävä parhaat käytännöt ja tuotava ne arjen toimintaan.
On uskallettava luopua ”meillä on aina tehty näin” – mallista ja kokeilla uutta. Vain yhdessä tekemällä selviämme tulevaisuuden haasteista – ja yhdessä tekemällä me selviämme niistä varmasti.
Uuden rakentaminen onnistuu vain yhdessä tehden ja siksi on tärkeää, ettemme enää puhu vaalien voittajista ja häviäjistä. Jokainen hyvinvointivaltuustoon valittu on tärkeä henkilö ja vastuussa siitä, miten viemme asioita yhdessä ja rakentavasti sekä uutta oppien eteenpäin ja kaikkien alueen asukkaiden parhaaksi.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
aluevaltuutettu, Pohjois-Karjala
Hyvinvointi ei lisäänny jos nyt pääosa entisiä epäonnistujia valittuina pyrkii korjaamaan?
Sensijaan paljon palaa rahaa uusien virkojen perustamiseen ja lanseeraako kunnat pakastevirkoja rannalle jäneille?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueiden aluehallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajien valinnat ovat hyvin tärkeitä ja keskeisiä alueiden nopeaan toimintavalmiuteen saattamiseksi. Johtajavalintoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ettei käy niin, että sote-johtajat hoitavat vain toisella kädellä näitä isoja sote-asiakokonaisuuksia.
Ilmoita asiaton viesti
SDP:nkin olisi jo aika tunnustaa, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niinkuin kaikialla muuallakin.
Taloutemme on ajautunut selvitystilaan, jossa esimerkiksi terveyspalveluja tehottoman sosialistisen sote-suunnitelman johdosta joudutaan leikkaamaan.
Tästä seuraavat todisteet:
1) Suomessa on miljoonan ihmisen tukiaisilla elävä köyhälistö, joista 400 000 on julmasti ay-liikkeen toimesta toivottomaan työttömyyteen jätettyä toveria. Taloutemme on ollut yli 10 vuotta pysähdyksissä.
2) Suomen markkinoille ovat hyökänneet veroparatiiseista globaaliyhtiöt, jotka tekevät yliverotetut suomalaiset yhtiöt esimerkiksi sote-sektorilla kilpailukyvyttömiksi.
3) Suomen julkinen talous pyörii velkarahalla, eikä välttämättömästä talousreformista ole tietoakaan, saati sitten maailman jäykimmän työlainsäädännön täysremontista.
4) Suomen ainoa pelastus ovat 300 000 pk-yritystämme, joille pitää tehdä mahdolliseksi riski-sijoittaa, kasvaa, investoida uuteen tekniikkaan ja työllistää.
Sotien jälkeen SDP oli täysillä mukana Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa.
Mutta nyttemmin SDP on traagisella tavalla hukannut kosketuksen reaalitalouteen, joka tunnetusti perustuu yritysten riskinottoon ja työntekoon.
Ilmoita asiaton viesti