Hyvinvointivaalit pidettiin – miten tästä eteenpäin?

Ensimmäiset hyvinvointialuevaalit on pidetty ja tulos on kaikkien tiedossa. Kiitos kaikille vaaleissa ehdolla olleille ja myös äänestäneille. Onnittelut valituille!

Suren kuitenkin alhaista äänestysprosenttia. Nyt on pohdittava ja analysoitava, miksi ihmiset kokevat, ettei kannata äänestää. Omalla alueellani Pohjois-Karjalassa äänestysprosentti oli 44,4 %. Omassa kotikunnassani Joensuussa matalin äänestysprosentti oli 35,1 % Rantakylän kaupunginosassa. Näitä lukuja katsoessa tulee väkisinkin huoli demokratiasta.

Sain vaalikampanjan aikaan monia viestejä siitä, että ihmiset kokevat, ettei kannata äänestää, koska mikään ei kuitenkaan muutu. Osa viestien lähettäjistä epäili, että olipa sote-malli mikä tahansa, niin palvelut eivät parane. Siirtymisen hyvinvointialueisiin ei koettu olevan muutos parempaan.

Näiden viestien pitäisi olla kaikkien yhteinen huoli. Erityisesti ne, jotka tarvitsevat paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tuntuvat ajattelevan näin. Toki alhainen äänestysaktiivisuus selittyy osittain nyt myös koronalla, mutta se ei kerro kaikkea.

Luottamus ja usko muutokseen saadaan aikaan ottamalla myös kansalaiset mukaan palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Tarvitaan osallisuutta: asiakasfoorumeita ja asiakasraateja. Tarvitaan kokemusta kuulluksi tulemisesta. Tarvitaan näyttöjä siitä, että myönteistä kehitystä tapahtuu ja asiat paranevat.

Tästä eteenpäin kaikilla valtuustoon valituilla tulee olla yhteinen tahtotila: Löytää uusia tapoja järjestää sotepalveluita, että kukaan palveluita tarvitseva ei jää niiden ulkopuolelle. On yhdessä löydettävä parhaat käytännöt ja tuotava ne arjen toimintaan.

On uskallettava luopua ”meillä on aina tehty näin” – mallista ja kokeilla uutta. Vain yhdessä tekemällä selviämme tulevaisuuden haasteista – ja yhdessä tekemällä me selviämme niistä varmasti.

Uuden rakentaminen onnistuu vain yhdessä tehden ja siksi on tärkeää, ettemme enää puhu vaalien voittajista ja häviäjistä. Jokainen hyvinvointivaltuustoon valittu on tärkeä henkilö ja vastuussa siitä, miten viemme asioita yhdessä ja rakentavasti sekä uutta oppien eteenpäin ja kaikkien alueen asukkaiden parhaaksi.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

aluevaltuutettu, Pohjois-Karjala

 

+1
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu