Ilmastonmuutoksen torjuntaa on tehtävä yhdessä – arktinen alue hyvä esimerkki

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomen on oltava edelläkävijä myös itsekkäistä syistä. Ensinnäkin edelläkävijyys antaa meille kilpailuetua monilla aloilla. Ilmastotoimia ja taloutta ei tule asettaa vastakkain.Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen ratkaisut voivat tarjota mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä uusille innovaatiolle ja työpaikoille.

Toiseksi ilmaston lämpeneminen koskettaa meitä monella tavalla kielteisesti muun muassa luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä ja säiden ääri-ilmiöinä.

Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksen pohjalta arktisesta strategiasta. Arktisen alueen tulevaisuuden kannalta ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen tekijä. Arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Alueen ihmiset, luonto, elinkeinot, kulttuuri ja hyvinvointi ovat uhattuina, koska todistetusti jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee.

Vaikka esimerkiksi arktisiin energiaresursseihin liittyvät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset aiheuttavat ristiriitoja valtioiden välille, niin on tärkeää säilyttää arktinen alue rauhan ja vakauden alueena. Arktisen yhteistyön ytimessä ovat rakentavan kommunikaation ylläpitäminen, ihmisten elinmahdollisuuksien turvaaminen ja ympäristönsuojelu.

Arktisen neuvoston, jonka pysyviä jäseniä ovat Pohjoismaiden lisäksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada, asemaa alueen keskeisenä yhteistyöfoorumina tulee vahvistaa. Arktisen neuvoston ilmasto- ja ympäristökysymykset ovatkin niitä asioita, jotka mahdollistavat vuoropuhelun ja yhteistyön suurvaltojen välillä suurvaltasuhteiden muuten ollessa jännitteiset.

 

Nyt tarvitaan uudistavaa resilienssiä

Koronan ja ilmastonmuutoksen yhteydessä on puhuttu paljon yhteiskunnan resilienssin vahvistamisesta. Sitrassa resilienssi on määritelty ihmisten ja yhteisöjen kyvyksi toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Resilienssiä on myös kyky palautua ja toipua kriiseistä ja kehittyä jopa entistä vahvemmiksi kriisin jälkeen. Esimerkiksi yhteiskunnan kyky toipua koronaepidemiasta tai luonnon kyky palauttaa ekosysteemien tasapaino ovat tällaista uudistavaa resilienssiä.

Kolmisen vuotta sitten pidettiin Rovaniemellä ensimmäinen Arktinen resilienssifoorumi, jossa keskityttiin käsittelemään ilmastoresilienssiä. Ilmastoresilienssin vahvistaminen tarkoittaa käytännössä yhteistoimintaa, jossa lisätään samanaikaisesti ilmastonmuutosta hillitseviä toimia ja kykyä sopeutua sekä varautua muutokseen. Resilienssin käsittely tarkoittaa siis myös ilmastoturvallisuutta ja ilmastokestävyyttä.

Resilienssifoorumissa pystyttiin pohtimaan ilmastoresilienssin vahvistamista ja kaikki arktiset maat sekä alkuperäiskansat, tieteelliset työryhmät ja koko arktinen yhteisö miettivät parhaita käytänteitä sietokyvyn kasvattamiseksi ja ennakoinnin parantamiseksi.

Tällainen kohtaaminen ja työskentely on jatkossakin tärkeää ja Suomen tehtävä on olla mahdollistamassa näitä keskusteluja ja kohtaamisia. Tässäkin asiassa Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

+1
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu