Jokainen rakentaa toiminnallaan työilmapiiriä

’Yksi elämä’ on Aivoliiton, Diabetesliiton, Filhan, Hengitysliiton, MIELI – Suomen Mielenterveys ry:n, Sydänliiton ja Syöpäjärjestöjen yhteiset terveystalkoot, joiden tavoitteena on edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän. ’Yksi elämä’ terveystalkoot ovat jo useana vuonna kannustaneet lokakuun alussa työyhteisöjä viettämään Unelmien työpäivää. Tänä vuonna Unelmien työpäivä on torstaina 1.10.

Vuosittain järjestettävässä Unelmien työpäivässä korostetaan, ettei elämä ala vasta työpäivän jälkeen. Päivä haastaa kaikki työyhteisöt parantamaan työelämää joka päivä – niin työpaikoilla kuin etätyössä kotona. Positiivisuus tuo hyvää mieltä ja energiaa.

Myönteisyys ja positiivisuus ei tarkoita kuitenkaan epäkohtien kieltämistä. Terve, edessä päin annettu, asiallinen kritiikki, on myönteinen asia. Kritiikkiä ei kuitenkaan ole ”kaikkea periaatteessa vastustaminen” tai toisen persoonaan kohdistuva palaute ja epäasiallisuus. Työyhteisössä jokaisella on vastuu siitä, että siellä keskustellaan työasioista kaikkien kanssa asiallisesti loukkaamatta tai loukkaantumatta. Kenelläkään ei ole puheillaan tai käyttäytymisellään oikeutta loukata toisia, mutta toisaalta epäkohdan esille nostamisesta tai asiallisen palautteen antamisesta ei saisi myöskään loukkaantua.

Asiallinen kysyminen tai asian puheeksi ottaminen ei ole arvostelua tai kielteisyyttä. Se on toisen arvostamista ja myönteinen tapa suhtautua arjen ongelmiin. Kaikkein suurinta toisen ihmisen tai työyhteisön arvostamattomuutta on se, ettei puhu suoraan edessä päin, vaan menee valittamaan ”nurkan taakse”. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat taitolajeja, mutta molemmissa voidaan onneksi oppia ja kehittyä.

 

Yhteisöllisyydestä ja myönteisyydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää etätöissä

Työterveyslaitoksen toteuttama Miten Suomi voi? – seurantatutkimus selvitti koronakevään tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvoinnissa. Tutkimuksen perusteella kevään kokemukset etätyöstä ovat vaihtelevia, vaikka yleisessä hyvinvoinnissa tai mielenterveydestä ei muutoksia etätyön aikana keväällä huomattu. Suurin osa koki etätyön lisääntymisen positiivisena ja joillekin etätyö ja läheisyys perheissä näyttävät tuoneen positiivista virettä työhön.

Osa vastanneista koki kuitenkin etätyön lisänneen tylsistymisen kokemuksia ja yleistä tyytymättömyyttä työhön. Tutkimuksen mukaan lähijohdon ja johtajien työuupumus lisääntyi hieman.

Koska koronaepidemia jatkuu myös nyt syksyllä, joudumme jatkamaan myös erilaisia etätyökäytäntöjä. Tämä voi johtaa myös kielteisten kokemusten lisääntymiseen ja nyt onkin työhyvinvointiin etätyössä kiinnitettävä erityisestä huomiota – etenkin niissä työyhteisöissä, joissa työtä tehdään pääsääntöisesti työpaikan ulkopuolella. Pimenevä syksy asettaa jaksamiselle omat haasteensa.

Etätyössä tarvitaan erityisen paljon itsensä johtamisen taitoja. Näiden taitojen kehittäminen vaatii johtamiskulttuuria, jossa työntekijä voi kokea, että häneen luotetaan ja hänellä on todellisia vaikuttamismahdollisuuksia. Itsensä johtamiseen kuuluu myös työajoista ja tauoista huolehtiminen ja se on joskus vaikeampaa etätyössä kuin työpaikalla. Esimerkiksi sähköisten kokousten välille on syytä jättää riittävästi taukoja, niin että kehoa ja aivoja ennättää välillä ”huoltaa”.

Yhteenkuuluvuuden tunne ja hyväksytyksi tuleminen ovat perustarpeita, joiden tyydyttyminen työssä edesauttaa hyvinvointia. Johtajien ja esimiesten on tästä syystä huolehdittava, että työntekijöillä on edelleen myös etätyössä epämuodollista yhteistä tekemistä sekä tilaisuuksia arkipäiväisiin keskusteluihin.

On tärkeää pitää edelleen huolta yhteisöllisyydestä ja tavallisten etäpalavereiden lisäksi esimerkiksi viikoittaiset etäiltapäiväkahvit lisäävät ”me-henkeä.” Lähijohtajien on syytä olla säännöllisesti yhteydessä työntekijöihin ja käymään yhteistä keskustelua siitä, mitä koronavirustilanne meidän työpaikallamme tarkoittaa ja miten pitää toimia. Esimies, joka huolehtii siitä, että työntekijät ovat tietoisia uusista asioista hyvissä ajoin, lisää työntekijöiden turvallisuuden ja luottamuksen tunteita poikkeuksellisissa tilanteissa.

Toisaalta työpaikoilla tulisi huolehtia myös esimiesten jaksamisesta. Esimies joutuu poikkeustilanteessa huolehtimaan monista uudenlaisista asioista normaalin arjen työn sujuvuuden lisäksi.

Kaikille on tärkeää pitää huolta palautumisesta. Ulkoilulenkki ja liikunta vähentävät stressiä. Myös ergonomian muistaminen etätyössä on tärkeää. Kahdeksan tuntia päivässä huonossa asennossa tekee ”vaivaiseksi” kenen tahansa.

Muistiliiton puheenjohtajana en voi olla vielä muistuttamatta kognitiivisesta ergonomiasta ja aivoterveydestä. Oheisen linkin kautta pääset testaamaan miten aivosi jaksavat etätyötä: https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-tyo-aivoille

On luonnollista, että koronaepidemia on herättänyt eri ihmisissä myös erilaisia tunteita. Moni on kokenut rajoitustoimenpiteiden ja epävarmuuden aiheuttaneen masentunutta mielialaa ja jopa ajoittaista ahdistusta. Valitettavaa on se, että kaikki eivät ole saaneet riittävästi apua ja tukea vaikeiden tunteiden käsittelyssä. Etätyössä on tarjottava työntekijöille myös keskusteluapua. Hyviä kokemuksia on saatu myös etäluennoista ja erilaisista teemakeskusteluista.

 

Työhyvinvointityö eduskunnassa

Eduskunnassa olen työsuojelutoimikunnan puheenjohtaja ja edellä mainittujen asioiden varmistamiseksi eduskunnassa toteutetaan epidemian aikana ns. ”Iloa ja voimaa – yhdessä” -kampanjaa koko eduskunnan väelle. Tavoitteena on muistuttaa siitä, että vaikka olemme fyysisesti etäällä, niin siitä huolimatta voimme olla henkisesti lähellä. Kaveria kannattaa kannustaa ja samalla vaalia myös omaa jaksamista. Järjestämme muun muassa etäluentoja työhyvinvointiin liittyen ja tehdään erilaisia jumppavideoita.

Olemme ohjeistaneet eri työyksikössä pitämään yhteisiä etäkahvihetkiä ja lähettäneet tsemppivideoita. Yhteisöllisyyden lisäämiseksi meillä oli keväällä esimerkiksi yhteinen ploggauskampanja eli luonnosta roskien keruukampanja sekä kilometrien keräyskampanja, jonka aikana eduskunnan väki käveli parissa viikossa yhteensä yli 8000 kilometriä. Uudistamme nyt syksyllä kilometrien keräyskampanjan ja tavoitteena on päästä vielä pidemmälle. Parasta aikaa eduskunnassa on myös ”Paras luontokuva kännykkäkameralla” – kilpailu, jonka tuomareina on kaikki kolme puhemiestä.

Itselleen unelmien työpäivän määrittelee jokainen itse, mutta luulen sen monen kohdalla tarkoittavan tunnetta siitä, että on tärkeä henkilö omalla paikallaan, saa arvostusta työstään ja kokee kuuluvansa joukkoon. Tästä on huolehdittava myös etätyössä.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

MerjaMkisalo-Ropponen

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi. Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen ollut viidettä kautta, tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen ja Kalevi Sorsa Säätiön hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu