Kaikki mukaan lasten ja nuorten tukemiseen

Olen jäämässä kesän bloginkirjoitustauolle. Tässä viimeisessä blogissani haluan jo kurkistaa koulujen alkuun. Ensi lukuvuosi on koronan aiheuttamien oppimisvaikeuksien ja muiden koronasta johtuvien lasten ja nuorten pahoinvointia lisänneiden tilanteiden korjaamisessa kriittistä aikaa. Korjaavilla toimenpiteillä on kiire.

Jo ennen koronaa meillä on ollut tiedossamme, että osaaminen jakautuu jo perusopetuksen aikana. Viimeisimmän, kesäkuussa julkaistun, tilastotiedon mukaan jo noin kolmannes perusopetuksen oppilaista tarvitsee jonkin tyyppistä tukea ja joka viides oppilas joko tehostettua tai erityistä tukea. Tilanne on edelleen pahentunut koronaepidemian aikana. Nyt kunnissa on pidettävä huolta, että oppimisvajeen korjaamiseen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen tarkoitetut rahat kohdennetaan juuri sinne, minne ne on tarkoitettu.

Lisäksi on muistettava, että monien tutkimusten mukaan lasten ja nuorten koulumenestys on yhteydessä perhetaustaan ja siksi lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä toimia tulee suunnata koulutuksen lisäksi myös perheiden ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kautta lapsille ja nuorille. Laadukas varhaiskasvatus on tehokas tapa tasoittaa perhetaustan vaikutuksia ja siksi varhaiskasvatuksessa on huolehdittava riittävän pienistä lapsiryhmistä sekä ammattitaitoisesta henkilöstöstä.

 

Ilman riittävää lukutaitoa on vaikea opiskella

Oppimisen ja koulumenestyksen kannalta hyvä lukutaito on yksi keskeisiä tekijöitä. Suomalaisten lasten ja nuorten lukutaito on keskimääräinen hyvä, mutta ongelmana on osaamisen jatkuva jakautuminen. Tässäkin näyttää perhetaustalla olevan suuri vaikutus. Yhdeksällä prosentilla neljännen luokan oppilaista on korkeintaan heikko lukutaito. Yli 15-vuotiaiden ikäryhmässä heikkoja lukijoita on jo yli 13 prosenttia oppilaista.

On huolestuttavaa, ettei perusopetus pysty kuromaan eroja umpeen. Tämä taas heijastuu koulutusjärjestelmässä erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja siellä lisääntyvään tuen tarpeeseen.

Hyvä lukutaito heijastuu muuhun oppimiseen ja samalla se vahvistaa sosiaalista identiteettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukeminen on tuotava lasten ja nuorten muuttuvaan arkeen, varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-aikaan. Tässä tarvitaan kaikkien lapsen ja nuoren lähipiirissä olevien aikuisten tukea. Jos mietit, mitä ostaa lapselle tai nuorelle lahjaksi, niin osta kirja ja keskustele hänen kanssaan myöhemmin kirjan sisällöstä. Ole kiinnostunut siitä, mitä lapsi ja nuori lukee – olipa se mitä tekstiä tahansa.

Kirjojen ja tekstien pariin lapsia ja nuoria voi houkutella monella tavalla. Esimerkiksi taide ja kulttuuri voivat toimia siltana lukemiseen. ArtsEqual-tutkimuksen mukaan taidekasvatus vahvistaa oppimisvalmiuksia ja vähentää erilaisia käyttäytymisen ongelmia. Taide ja taidekasvatus parantavat myös itsetunnon rakentamista ja toisten kohtaamista.

Jos lapsen ja nuoren lukutaito on heikko, tarinoiden ja kirjojen maailmaan voi päästä myös äänikirjojen avulla. Tarinoiden kuuntelu voi sysätä innostuksen myös lukemiseen.

Tässäkin asiassa aikuisen esimerkki on tärkeä. Lukeva aikuinen saa usein lapsenkin lukemaan. Toivotankin oikein antoisaa lukukesää kaikille. Luetaan yhdessä!

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

 

 

+1
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen viidettä kautta, tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu