Kesäloma ei nuorille hoivaajille ole aina lomaa

Kirjoitin toukokuussa tällä samalla palstalle nuorista hoivaajista muistiperheissä. Palaan tähän teemaan vielä uudestaan, sillä nuorten hoivaajien tilannetta ei yhteiskunnassamme riittävästi tunnisteta, vaikka puhumme paljon lasten ja nuorten lisääntyneestä psyykkisestä pahoinvoinnista. Nuorten hoivaajien tilanne olisi tärkeä nostaa osaksi tätä keskustelua.

Nuoriksi hoivaajiksi kutsutaan lapsia ja nuoria, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta. Hoitoa saava henkilö on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.

THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli koko maassa noin 15% vastaajista, arviolta vähintäänkin 23 000. Määrä voi olla ja todennäköisesti onkin tätäkin suurempi, sillä moni lapsi tai nuori ei välttämättä osaa itse hahmottaa esimerkiksi perheen sisäistä tilannetta.

Kyselyssä tuli myös esille se, etteivät nuoret hoivaavat kokeneet saavansa kouluterveydenhuollosta apua tilanteeseensa.

Hoivavastuu aiheuttaa monenlaisia kielteisiä seurauksia lapselle ja nuorelle. Se voi vaikuttaa kielteisesti koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Erityisen huolestuttavaa on se, että masennus, ahdistus, uupumus, yksinäisyys ja koulukiusattuna oleminen sekä luvattomat poissaolot ovat nuorilla hoivaajiin tavallisempia kuin muilla.

Joensuun seudun Omaishoitajilla on käynnissä Alisa-hanke, jonka tavoitteena on tukea perhettä, jota on kohdannut vakava sairaus, vammautuminen tai muu terveydellinen ongelma. Hankkeen aikana on kehitetty hyviä työkaluja myös nuorten hoivaajien tunnistamiseen sekä heidän tukemiseensa ja auttamiseensa.

Tärkeää on tunnistaa perheiden tilanne kokonaisuutena ja tukea samanaikaisesti niin perheiden jaksamista kuin myös näiden nuorten mahdollisuutta omaan kasvuun ja itsenäistymiseen. Nuorelle ja lapselle on ensisijaisen tärkeää tietää, ettei hän ole ainoa, joka on samassa tilanteessa ja ettei hän jää yksin vaativassa elämäntilanteessaan.

Alisa-hankkeessa on valmistunut video, joka on tarkoitettu nuorten hoivaajien viestiksi ammattilaisille siitä, miten he toivoisivat tulevansa huomioiduiksi palveluissa.  Videon kautta muutkin aikuiset voivat saada kuvaa siitä miten nuoret hoivaajat saattavat kokea tilanteensa. Jokainen nuori hoivaaja on kuitenkin erilainen ja siten myös heidän kokemuksensa on erilainen.

Yhteistä heille kuitenkin on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi sekä tavallisena lapsena ja nuorena että moniulotteisessa roolissaan nuorena hoivaajana. Sekä tietenkin oikeus saada tukea itselleen ja koko perheelle. Voit katsoa aiheesta tämän puhuttelevan videon.

Alisa-hankkeen aikana keskeisiksi johtopäätökseksi nuorten hoivaajien auttamiseksi ovat muodostuneet seuraavat asiat:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissatulee kehittää laajamittaisesti osaamista nuorten hoivaajien tilanteesta.
  • Nuoret hoivaajat tulee huomioida osana sote-palvelujärjestelmän perustoimintaa.
  • Nuorten hoivaajien huomioimiseen tarvitaan monien eri toimijoiden laajamittaista yhteistyötä ja yhdessä tekemistä nuorten itsensä kanssa, koko perhe huomioiden.

Nuoren hoivaajat tulee saada sellaisen avun ja tuen piiriin, että myös he voivat viettää huoletonta lomaa ja nauttia kesästä ja toisten nuorten kanssa olemisesta.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Alisa-hankkeen ohjausryhmän jäsen

 

 

0
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen viidettä kautta, tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu