Kulttuuri ja taide tukemaan hyvinvointialueiden tavoitteita

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilöllistä tai yhteisöllistä kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämää, terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä sekä elinikäistä oppimista. Siksi kulttuurihyvinvointi, kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet, tulee nähdä myös kiinteänä osana terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, mutta myös osana hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta.

Tutkimusnäyttöä kulttuurin ja taiteen hyödyistä on jo runsaasti. Esimerkiksi maailman terveysjärjetön WHO:n mukaan taiteet voivat tukea monin tavoin hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä, sekä ehkäisevät terveysongelmia.

Parasta aikaa on myös meneillään Itä-Suomen Yliopiston Vaikuttavuuden Talon, Taideyliopiston ja Kulttuurihyvinvointipoolin Valtioneuvoston rahoittama TEAS-yhteistyöhanke: ”Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellinen arviointi. Arviointimenetelmät ja toimenpidesuositukset sen jatkokehitykseen Suomessa”.

Kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen tulee entistä vahvemmin ottaa huomioon nyt toimintaansa aloittavilla hyvinvointialueilla. Tässä työssä tulee löytää hyviä yhteistyön muotoja hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen oppilaitosten ja yritysten kanssa. Myös eri ammattilaisten yhdessä tekemistä ja ristipölyttämistä tarvitaan. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat oppia taide- ja kulttuurialan ammattilaisilta ja päinvastoin.

Tässä yhteydessä olisi hyvä pilotoida myös ilmiöpohjaista budjetointia. Ilmiöpohjaisessa budjetoinnissa esimerkiksi talousarviossa tietty osa määrärahoista ja niiden vaikutusarvioinneista kootaan tietyn teeman tai ilmiön ympärille, perinteisten hallintokuntien ja -rajojen sijaan. Näin voidaan paremmin muodostaa kokonaiskuva asiaan vaikuttavista toimista ja niiden mittaluokasta sekä saaduista tuloksista.

Kaikille tulee tarjota mahdollisuus nauttia kulttuurista ja olla siitä osallisena. Tämä tutkitusti parantaa hyvinvointia ja edistää terveyttä, mutta on näin myös taloudellisesti viisasta ja auttaa alentamaan sote-kustannusten nousupaineita tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueilla kannattaa ottaa nyt askeleita hyvinvointi-investointien suuntaan – siis myös kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Nyt on aika tehdä päätöksiä, joilla pitkällä tähtäyksellä saadaan kulujen kasvu kuriin. Tämä tapahtuu ennaltaehkäisyyn sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen panostamalla sekä uudenlaisia toimintatapoja tuomalla hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen.

Kulttuurihyvinvointipooli onkin laatinut 10 teesiä perusteluineen hyvinvointialueille ja aluevaltuutetuille kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi. Näiden pohjalta alueilla on hyvä edetä:

 

  1. Hyvinvointialueiden tulee turvata niiden ihmistenyhdenvertainen oikeus osallistua kulttuuriin, jotka ovat pitkäaikaisen hoivan tai hoidon piirissä eivätkä pääse kotoa palveluiden piiriin.
  • Tutkimusten mukaan usein ne, jotka eniten hyötyisivät taide- ja kulttuuritoiminnasta, jäävät usein sen ulkopuolelle.
  • Muun muassa ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Taiteiden on havaittu voivan suojata myös muistisairauksien kehittymiseltä. Lue lisää.

 

  1. Hyvinvointialueella tulee panostaa mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinkehittämällä elintapa- ja palveluohjausta, elämänhallinnan tukea ja matalan kynnyksen saavutettavaa apua yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön: myös kulttuuri.

 

  1. Hyvinvointialueella kannattaa ottaa käyttöön hyvinvointi- ja kulttuurilähetteettai yhdenvertaista osallistumista lisäävä kulttuuripassi kuten Kaikukortti, joita voi saada esimerkiksi sote-keskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta.

 

  1. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla kulttuurihyvinvoinnista vastaava henkilöosana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyörakennetta.
  • Hän tekee yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sote-palveluiden järjestämistehtävän, osallisuuden asiantuntijoiden, kuntien ja järjestöjen kanssa.
  • Hän osallistuu tiedontuotantoon, vaikuttavuuden arviointiin ja hyvinvointialueen osaamisen kehittämiseen kulttuurihyvinvointiin liittyvissä asioissa.

 

  1. Koulutettujen kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisten palkkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluihintuo kokonaisvaltaista hyötyä asiakkaille ja henkilöstölle.

 

  1. Julkisen taiteen hankintojen tulee sisältyä hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon uudis- ja korjausrakentamiseen. Tietty summa rakentamiskustannuksista sekä käyttötaloudesta tulee budjetoida visuaalisen ja osallistavan taiteen hankintoihin.

 

  1. Kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoideneli kuntien kulttuuripalveluiden, järjestöjen, kirjastojen, nuorisopalveluiden ja kansalaisopistojen sekä hyvinvointialueen yhteistyölle on luotava toimivat rakenteet.
  • Esimerkiksi kulttuurivastaavat hyvinvointialueen yksiköissä ja palvelualoilla, alueelliset hyte-työryhmät, kulttuurihyvinvointikoordinaattorit, hyte- ja osallisuuskoordinaattorit kunnissa sekä hyvinvointialueella, järjestöjen neuvottelukunnat.

 

  1. Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjauksen yhteistyötä on kehitettävä luomalla palveluohjauksen malleja sote-palveluista kulttuuritoimintaan. Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjausta tulee kehittää myös työllisyys- ja kotoutumispalveluiden kanssa.

 

  1. Nykyisissä sote-palveluissa luodut toimivat yhteistyökäytännöt ja toimintamallit kulttuuritoimijoiden kanssa on säilytettävä hyvinvointialueella. Niitä tulee kehittää edelleen koko hyvinvointialueen kattaviksi.

 

  1. Taideterapiat tulee sisällyttää hoito- ja kuntoutusmuotojen valikoimaan,sillä ne tukevat tutkitusti hoidon sekä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamista.

 

Toivon että nämä hyvä ja kattavat teesit saadaan ohjaamaan mahdollisimman monen hyvinvointialueen toimintaa ja näin kulttuurihyvinvoinnin laajaa hyödyntämistä alueilla.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja

 

0
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu