Liittoutumisella kauaskantoiset vaikutukset

Parhaillaan eduskunta käsittelee nopealla aikataululla ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Oleellinen osa tätä työtä on asiantuntijoiden kanssa yhdessä pohtia Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyötyjä ja riskejä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta antoi eilen tiistaina oman yksimielisen lausuntonsa koskien hallituksen selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Kuulimme valiokunnassa isoa joukkoa maamme johtavia asiantuntijoita ja keskustelemme asiasta myös tasavallan presidentin ja pääministerin kanssa.

Venäjän järjetön ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia loukkaava hyökkäys Ukrainaan on laittanut koko Euroopan turvallisuusasetelman uusiksi ja tilanteen kaikkia vaikutuksia on vielä vaikea kokonaisuudessaan arvioida. Tärkein asia on nyt kuitenkin Suomen turvallisuuden varmistaminen.

 

Tulevaisuuden tunteminen luo pohjaa politiikalle

Monelle tämä Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen on ollut yllätys, mutta meille tulevaisuusvaliokunnan jäsenille se oli valitettavasti jo muutama vuosi sitten esille tullut yksi mahdollinen skenaario.

Ongelma meillä on ollut tässä ja monessa muussakin asiassa, että meillä tehtävä valtavan hyvä tulevaisuuden ennakointityö ei riittävästi ohjaa riksienhallinta- ja varautumissuunnitelmien tekemistä. Siksi monet asiat tuntuvat yllättävän meidät, vaikka ennakointitietoa asioista olisikin ollut käytettävissä.

Tulevaisuusvaliokunta ennakoi jo viime kaudella myös koronan kaltaista pandemiaa ja esitti, että siihen tulisi yhteiskunnassa varautua. Siitä huolimatta korona yllätti meidät täysin. Luulen ja uskon, että tulevaisuusvaliokunnan rooli tulee jatkossa korostumaan ihan eri tavalla kuin tähän mennessä.

Valiokunnassa ei siis katsota kristallipallosta tai ennusteta asioita. Meidän tehtävänämme on tulevaisuustutkijoita ja parhaita asiantuntijoita hyödyntäen kuulla erilaisia hiljaisia signaaleja ja laatia niiden pohjalta erilaisia myönteisiä ja kielteisiä tulevaisuuskuvia.

 

Liittoutumisen laajat vaikutukset

Tulevaisuusvaliokunta painotti omassa lausunnossa turvallisuuspoliittisesta tilanteesta laaja-alaisesti liittoutumisen vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Valiokunta painotti, että meidän tulee tulevaisuudessa olla edelleen varautuneita Venäjän toimiin, vaikkei Suomeen sotilaallista uhkaa kohdistukaan. Myös muihin mahdollisiin negatiivisiin tulvaisuudenkuviin tulee varautua entistä kattavammin.

Valiokunta myös painotti, että teknologian merkitys niin huoltovarmuuden kuin myös turvallisuuspolitiikan osalta on kasvanut vahvasti. Suomen on siksi pidettävä entistäkin paremmin huolta teknologisesta osaamisestaan ja myös omavaraisuudesta strategisen teknologian osalta.

Samoin kokonaisresilienssin merkitys nousi valiokunnassa vahvasti esille. Resilienssi on kriisien sietokyvyn ja selviytymiskyvyn lisäksi myös sopeutumista uuteen tulevaisuuteen. Tulevaisuusvaliokunnan mielestä Suomella on hyvä perusta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisessa.

Suomessa luotetaan sekä viranomaisiin että toinen toisiimme. Samoin koronapandemia on osoittanut, että kykenemme nopeasti myös reagoimaan muuttuneisiin tilanteisiin ja turvaamaan kansalaisten turvallisuuden.  Suomen on kansallisesti varmistettava, että ketään ei jätetä ja kaikki pysyvät muutoksessa mukana ja voivat osallistua tulevaisuuden rakentamiseen omien kykyjensä mukaisesti.

Lopuksi valiokunta painotti vielä toivon ja rauhan näkökulmaa. Tässäkin ajassa meidän tulee tehdä pitkäjänteisesti toimia rauhan edistämiseksi ja keskinäisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Suomi on edelleenkin kokoonsa nähden rauhanturvaamisen suurvalta ja mahdollinen Natoon liittymisemme ei tätä muuta.

 

Tulevaisuus ei tapahdu vaan se tehdään

Tulevaisuusvaliokunnassa asiaan usean vuoden ajan paneuduttuani ja Venäjän kehitystä seurattuani, toin jo julki viime vuoden lopulla, että Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyötyjä ja haittoja on uskallettava Suomessa arvioida perusteellisesti, vaikka aiemmin olin suhtautunut Natoon liittymiseen kielteisesti.

Nyt eduskunnassa olen saanut kuulla maamme parhaita asiantuntijoita ja tulevaisuusvaliokunnassa asiaa on käsitelty huolellisesti ja olen tullut siihen tulokseen, että Suomen tulevaisuuden kannalta turvallisempi vaihtoehto on Natoon liittyminen.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedusaja (sd)

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsen

 

+5
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu