Miten edistetään osallisuutta hyvinvointialueilla – ja miksi se on tärkeää

Laajasti ajatellen osallisuudessa on kysymys siitä, että yhteiskunnassa tarvitaan nykyistä enemmän yhdessä tekemistä ja yhdessä tekeminen taas edellyttää osallisuutta. Valitettavan usein osallisuus ja osallistuminen sekoittuvat puheissa samoiksi käsitteiksi, vaikka ne ovat eri asioita. Osallistuminen liittyy kansalaisten oikeuksiin olla mukana itseään koskevissa asioissa ja mahdollisuutta esimerkiksi vastata eri asioista koskeviin kyselyihin ja osallistua eri tilaisuuksiin.

Osallisuus on kuitenkin tätä enemmän. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuus muodostuu tunneperäisistä tuen ja arvostuksen kokemuksista ja pohjautuu tunteeseen yhteenkuuluvuudesta sekä jäsenyydestä yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Osallisuus liittyy oleellisesti myös hyvinvoinnin kokemukseen. Tutkimuksissa on tullut esille, että matala osallisuus liittyy muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun työkykyyn. Kokemus osallisuudesta taas lisää hyvinvointia, turvallisuutta sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.

Asiakasosallisuus hyvinvointialueilla

Asiakas- tai asukasosallisuus voidaan määritellä palvelujen käyttäjien mukaan ottamiseksi palvelujen suunnitteluun ja arviointiin. Oleellista on saada kaikkien ääni kuuluvin. Osallisuuden edistäminen auttaa myös perustehtävän toteutumista ja lisää asiakkaiden/potilaiden tyytyväisyyttä. Kuulluksi tuleminen on meille kaikille tärkeää.

Osallisuuden toteutuminen edellyttää myös sitä, että nykyisin syrjään jätettyjen ryhmien ääntä halutaan aidosti kuulla ja saada heidät pohtimaan, miten heidän tilannettaan voidaan parantaa. Oleellista on siis saada kaikki mukaan toiminnan kehittämiseen. Jos luotetaan pelkästään palvelutyytyväisyys kyselyyn, niin tulokset palvelun laadusta voivat olla harhaisia. Miten saadaan palautetta niiltä, jotka eivät päässeet edes palvelun pariin? Tai niiltä, jotka eivät pysty antamaan palautetta tai niiltä, jotka eivät enää jaksa antaa palautetta, kun pettymyksiä on tullut niin usein.

Osallisuuden rakenteita ja muotoja

Osallisuuden edistämiseksi hyvinvointialueilla on oltava nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Toimintoja suunniteltaessa on pidettävä huolta, että näiden lakisääteisten toimielinten jäseniä aidosti myös kuullaan ja he voivat kokea osallisuutta. Tämän asian varmistamiseksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella tehtiin järkevä päätös näiden vaikuttajatoimielinten edustuksesta läsnäolo- ja puheoikeudella kaikkien lautakuntien kokouksiin. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on myös osallisuusvaliokunta, jonka keskisiä tehtäviä on kokonaisvaltainen osallisuuden edistäminen

Miten kuullaan ja osallistetaan kansalaisia?

Osallisuutta voidaan edistää monilla menetelmillä:

  • kokemusasiantuntijat ja kokemuskouluttajat
  • käyttäjäneuvostot ja asiakasraadit
  • vertaispalautekäytännöt
  • asiakassafarit
  • keskusteluryhmät netissä ja joukkoistaminen
  • osallistava budjetointi
  • järjestöjen ja yhdistysten kuuleminen

Pelkkä perinteisten kuulemistilaisuuksien järjestäminen ei riitä, sillä virallisiin ja muodollisiin tilaisuuksiin tulevat yleensä jo valmiiksi aktiiviset ihmiset. Syrjään jätettyjen ihmisten ääntä saadaan kuuluviin toisenlaisin keinoin.

Esimerkiksi Erätaukosäätiön erätaukomalli on osoittautunut hyväksi keinoksi saada esille tietoa, jota on vaikea verbalisoida tai jota ei osata kysyä. Tämän tiedon selville saaminen edellyttää tasavertaista kohtaamista ja molemmin puolista arvostamista. Erätaukomallissa tavoitteena on siis rakentava tasavertainen keskustelu, joka tähtää ymmärtämiseen ja tilanteen moninaisuuden näkemiseen.

Osallisuus toteutuu myös järjestöjen kautta

Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä yhteiskunnallinen tukipilari. Ilman järjestöjen aktiivista työtä ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden eteen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näivettyisi. Voidaan todeta myös, että ilman järjestöjen työtä sote-uudistus ei voi onnistua, sillä järjestöissä tehdään sellaista työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida tai järjestä.

Järjestöjen avulla saadaan myös ihmisten ääni kuuluviin. Järjestöt voivat tuoda esille niidenkin väestöryhmien ajatuksia, jotka eivät vastaa kyselyihin tai annan itse aktiivisesti palautetta. Siellä on myös tietoa monista hyvin toimivista malleista ja toimintatavoista.

Sote-lainsäädäntö velvoittaa yhteistyöhön järjestöjen kanssa Nyt aloittavilla hyvinvointialueilla onkin tärkeä linjata, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta, ohjaus, ennaltaehkäisevä toiminta ja osallisuuden kanavat saadaan nivottua osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia.

Vielä pari sanaa työntekijöiden osallisuudesta

Myös työntekijöille kokemus oallisuudesta on tärkeä. oallisuuden varmistaminen on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Osallisuuden kokemus työyhteisössä on tärkeää myös työntekijöiden työmotivaation ja hyvinvoinnin kannalta.

Kokemukset kuulemattomuudesta ja arvostamattomuudesta ovat keskeisiä syitä työtyytymättämyyteen monessa sote-organisaatiossa. Toisaalta työntekijöiden kuuleminen ei riitä, jos he toistuvasti kokevat, ettei heidän näkökulmillaan ole merkitystä. Menestyvän organisaation perustana ovat motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ja siksi myös henkilöstön osallisuuden kokemus on sote-uudistuksen ehdoton edellytys.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja

0
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu