Muistisairaiden hoidossa yksilöllinen hoito- ja palvelupolku ei toteudu

Tällä viikolla vietämme muistiviikkoa. Tiistaina julkaistiin Muistiliiton ja Biogen Finland Oy:n toimeksiannosta laadittu raportti muistisairauksien yhteiskunnallisista vaikutuksista. Raportissa on käytetty hyväksi julkisista lähteistä saadun tiedon lisäksi myös haastatteluja sairastuneiden läheisiltä ja eri sidosryhmien, kuten potilasjärjestöjen, asiantuntijoiden, päättäjien ja virkamiehien edustajilta.

Muistisairauksien hoidossa ensisijaista on yksilöllinen hoito- ja palvelupolku, joka ei toteudu tällä hetkellä kaikkialla Suomessa. Myös muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin liittyy haasteita. Diagnoosien viivästyminen taas hidastaa hoitoon pääsyä ja lisää niin taloudellisia kuin inhimillisiäkin kustannuksia.

Muistisairaille tulisi varmistaa oikea-aikainen hoito ja kuntoutus, jotta muistisairaiden ympärivuorokautisen hoidon tarvetta olisi mahdollista viivästyttää. Muistisairaudet vaikuttavat myös sairastuneen läheisten elämään, ja heidän jaksamistaan tulisi tukea entistä enemmän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Ammattilaisten osaamista muistisairauksista on lisättävä erityisesti perusterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa ja sosiaalihuollon puolella. Koulutettuja muistihoitajia ja koordinaattoreita tarvitaan myös yhä enemmän. Lisäksi on tärkeää parantaa yleistä tietoisuutta muistisairauksista.

Raportin lopussa on politiikkasuosituksia, jotka jakautuvat hoitoa koskeviin suosituksiin ja muistisairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnoosia koskeviin suosituksiin.

 

Muistisairauksien hoito = yhteiskunnan kulujen hallinta

  • Suomeen tulee tehdä kansallinen muistisairauksien hoito- ja palvelupolku, jota tulee noudattaa kaikkialla maassa. Varmistamalla oikea-aikainen hoito ja kuntoutus sairastuneiden henkilöiden siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon voidaan viivästyttää.
  • Läheisten ja omaisten jaksamista tulee tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan kehittämällä omaishoidon sääntelyä joustavammaksi.
  • Tulevilla hyvinvointialueilla kehittämistyötä muistisairauksien osalta tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä omaishoitajien sekä järjestöjen kanssa, ja kehittämistyön tulee perustua tutkimusnäyttöön.
  • Muistihoitajien ja koordinaattorien koulutusta on lisättävä ja koulutukselle on asetettava laatukriteerit. Lisäksi ammattilaisten rooleja ja nimikkeitä on yhdenmukaistettava.

 

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja diagnosointi = yhteiskunnan kulujen ehkäisy

  • Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa kaikissa ikävaiheissa tuomalla esille aivoterveyden merkitys ihmisen terveydelle.
  • Tietoisuutta muistisairauksista kuten Alzheimerin taudista tulee lisätä jakamalla tietoa eri toimijoille siitä, mitä palveluita ja tukea muistisairauksiin voi saada, myös kolmannen sektorin palvelut huomioiden.
  • Muistisairauksien varhaiseen diagnosointiin on panostettava eli siihen vaiheeseen, kun taudin etenemistä voidaan vielä hidastaa. Muistisairauksien seulontaa tulee toteuttaa työterveyshuollossa ja ikäihmisten neuvolassa.
  • Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa ammattilaisten osaamista muistisairauksista on lisättävä.

 

Muistisairaudet ovat kansansairauksia ja ne aiheuttavat mittavia kustannuksia Suomessa. Arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta Suomessa ja noin 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt.

Noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen vuosittain, ja tulevaisuudessa muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksia todetaan eniten ikääntyvillä, mutta niitä esiintyy myös työikäisillä.

Nyt onkin tärkeää, että tulevat hyvinvointialueet priorisoivat muistisairauksien ennaltaehkäisyn sekä oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen järjestämisen tärkeäksi asiaksi. Työtä on tehtävä yhdessä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa. Selviydymme kyllä tulevaisuuden haasteista, kun opimme tekemään asioita yhdessä.

Koko raportin voit lukea Muistiliiton sivuilta.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliiton puheenjohtaja

 

0
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu